Venezuelassa puhkesi väki­valtaisia yhteen­ottoja, vallassa sinnittelevän Maduron mukaan ”vallan­kaappaus­yritys” on ohi

Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa puhkesi tiistai-iltana Suomen aikaa väkivaltaisia yhteenottoja sen jälkeen, kun oppositiojohtaja Juan Guaidóhttps://www.hs.fi/haku/?query=juan+guaido julisti aloittaneensa ”viimeisen vaiheen” suunnitelmastaan syrjäyttää vallassa sinnittelevä presidentti Nicolás Madurohttps://www.hs.fi/haku/?query=nicolas+maduro.

Keskiviikkoaamuna Suomen aikaa levottomuudet olivat laantuneet ja tilanne oli epäselvä.

Maduro kuvaili tv-puheessa tiistain tapahtumia vallankaappausyritykseksi, jonka Venezuelan joukot olivat saaneet kukistettua. Guaidó kutsui sotilaita puolelleen ja sanoi, ettei presidentillä enää olisi armeijan tukea. Uutistietojen mukaan merkkejä sotilaiden laajamittaisesta siirtymisestä Guaidón taakse ei kuitenkaan ole.

Uutistoimistojen mukaan Maduro julisti valtiollisessa televisiossa, että ”kahakoiden” taustalla on pieni joukko ja syyllisiä tullaan asettamaan rikossyytteeseen.

Guaidó puolestaan on kehottanut kannattajiaan ja armeijaa lähtemään myös keskiviikkona kadulle. Hän kuvailee tapahtumia ”rauhanomaiseksi kapinaksi”, kertoo uutistoimisto Reuters.

Mitä tiistaina tapahtui?

Tapahtumat lähtivät käyntiin tiistaina iltapäivällä Suomen aikaa, kun Guaidó pyysi Twitter-videollaan venezuelalaisia ja armeijaa olemaan hänen tukenaan. Guaidó kertoi suunnitelmistaan syrjäyttää Maduro vallasta Caracasissa sijaitsevassa La Carlotan lentotukikohdassa.

Uutistoimisto Reuters kuvailee Guaidón ratkaisua tähän asti uskaliaimmaksi yritykseksi saada asevoimat nousemaan Maduroa vastaan. Videolla Guaidó esiintyi sotilasasuisten miesten ja vankilasta vapautetun oppositiopoliitikko Leopoldo Lopezin https://www.hs.fi/haku/?query=leopoldo+lopezinkanssa.

Maduron asema on ollut uhattuna siitä lähtien, kun parlamentin puhemies ja oppositiojohtaja Guaidó julistautui tammikuussa maan väliaikaiseksi presidentiksi ja vaati uusia vaaleja.

Uutistoimistojen mukaan jopa tuhansien ihmisten joukko marssi moottoritielle, joka johtaa pääkaupungissa sijaitsevalle sotilastukikohdalle. Poliisin kerrotaan ampuneen Maduroa vastustaneita mielenosoittajia kyynelkaasulla ja pääkaupungin itälaidalla nähtiin nousevan mustaa savua.

Yhteensä kymmenien ihmisten uutisoidaan loukkaantuneen mielenosoituksissa. Venezuelan viranomaisten mukaan loukkaantuneita olisi ainakin 69. Varhain keskiviikkona Suomen aikaa kenenkään ei ollut uutisoitu kuolleen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan mellakkavarusteisiin pukeutuneet poliisit saartoivat mielenosoittajia panssaroiduilla ajoneuvoilla ja vesitykeillä. AFP kertoi osan poliisiajoneuvoista ajaneen väkijoukkoon niin, että jotkut mielenosoitukseen osallistuneista ihmisistä saivat vammoja.

Mielenosoittajat puolestaan heittelivät poliisia muun muassa kivillä ja hakkasivat panssariajoneuvoja. Lisäksi mielenosoittajat tukkivat sotilastukikohdalle vievän moottoritien tuleen sytyttämällään linja-autolla.

Mielenosoittajat ottivat myös yhteen kansalliskaartin joukkojen kanssa, kertoo uutistoimisto Reuters. Mielenosoittajat heittivät kiviä, kansalliskaartin joukot ajoivat ajoneuvoillaan mielenosoittajia päin.



Caracasissa parhaillaan oleva Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen https://www.hs.fi/haku/?query=teivo+teivainenkertoi HS:lle muutama tunti Guaidón julistuksen jälkeen havainneensa kaduilla liikehdintää ja ilmassa kyynelkaasua.

”Olen nyt tässä kymmenen minuutin automatkan päässä La Carlotan tukikohdasta. Kaduilla ihmiset vilkuttelevat ja tyyttäilevät torvia. Tunnin aikana tunnelma on vilkastunut selvästi. Ihmiset ovat ilmeisesti menossa Altamiran kaupunginosaan kokoontumaan”, hän kertoi.

Lue lisää: Suomalainen professori paikan päällä Venezuelassa: ”Ilmassa on merkkejä, että tämä olisi jotakin erityistä”https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006089501.html.

Onko Guaidó saanut armeijan puolelleen?

Guaidó kertoi tiistaina, että hän oli saanut ”rohkeista sotilaista” koostuvan ryhmän tuen. Aiemmin armeijan on kerrottu tukevan presidentti Maduroa, joka on pyrkinyt vahvistamaan maan puolisotilaallisia joukkojahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006070392.html.

Siitä, että armeijan johtoa olisi loikannut Guaidón puolelle, ei uutistoimisto Reutersin mukaan ole ollut merkkejä. AFP:n mukaan myös Guaidóa tukeneiden sotilaiden määrä vaikutti pieneltä.

Silminnäkijöiden mukaan Guaidóa ja noin 70 sotilasasuun pukeutuneen miehen ryhmää kohti ammuttiin tiistaina lentotukikohdassa kyynelkaasua. Alueella kuultiin myös ammuskelua. Reutersin haastattelema silminnäkijä kertoi, että sotilasasuihin pukeutuneet Guaidóa saattaneet henkilöt ampuivat presidentti Maduroa tukeneita kohti.

Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrinohttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+padrino kertoi tiistaina armeijan puolustavan yhä tiukasti ”laillista” Maduron hallitusta.

Padrino totesi tiistaina useissa Twitter-viesteissään armeijan kaikkien yksiköiden eri puolilla maata raportoineen normaalista toiminnasta eri tukikohdissa, Reuters kertoo.

Reutersin haastattelema entinen yhdysvaltalaisviranomainen sanoi tiistaina Guaidón julistuksen vaikuttavan siltä, että hän pyrkii rakentamaan keskiviikolle suunnitelluista vapunpäivän mielenosoituksista eräänlaista käännekohtaa. Guaidó on uutistoimiston mukaan sanonut, että marssista on tulossa ”Venezuelan historian suurin”.

Miten Venezuelan hallitus on vastannut?

Madurolle yhä uskollinen hallitus kutsui tiistaina tapahtumia vallankaappausyritykseksi.

Ennen televisiopuhettaan Maduro kertoi tiistaina Twitterissä keskustelleensa armeijan johdon kanssa. ”He ovat osoittaneet täyden tukensa kansalle, oikeudelle ja kotimaalleen”, Maduro kirjoitti.

Myös hallituksen tiedotuksesta vastaava ministeri Jorge Rodriguez https://www.hs.fi/haku/?query=jorge+rodriguezsanoi, että kyse on ”pienen armeijan pettureista koostuvan ryhmän” vallankaappausyrityksestä.

Miten maailmalla on reagoitu?

Länsimaat, Euroopan unionin mukaan lukien, tukevat Guaidóa, kun taas Venäjä ja Kuuba ovat asettuneet Maduron taakse.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez https://www.hs.fi/haku/?query=antonio+guterrez toivoi tiistaina kaikilta osapuolilta ”maksimaalista pidättäytymistä” väkivallasta. Guterrez ilmaisi samalla myös olevansa käytettävissä, mikäli Maduro ja Guaidó ilmaisisivat tarvitsevansa tilanteen ratkaisemisessa rauhanvälittäjää.

Tilanne on herättänyt huolta myös muiden maiden johtajissa. Espanja sanoi, ettei maa tue minkään tahon vallankaappausta Venezuelassa, vaikka se onkin tunnustanut Guaidón Venezuelan johtajaksi. Espanjan hallituksen tiedottaja Isabel Celaa https://www.hs.fi/haku/?query=isabel+celaasanoi, että Espanja kannattaa demokraattisten vaalien järjestämistä.

Valkoinen talo kertoi, että presidentti Donald Trump https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpseuraa Venezuelan tilannetta. Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Boltonhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+bolton antoi twiitissään epäsuorasti tukensa Guaidón vallankaappausyritykselle. Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeohttps://www.hs.fi/haku/?query=mike+pompeo kirjoitti Twitterissä, että Guaidólla on Yhdysvaltojen tuki.

Pompeo sanoi myöhemmin tiistaina CNN:n haastattelussahttps://edition.cnn.com/2019/04/30/politics/pompeo-maduro-russia/index.html, että Maduro olisi hänen käsityksensä mukaan valmistautunut pakenemaan Kuubaan, mutta presidentin tukena ollut Venäjä olisi suostutellut tämän jäämään. Uutistoimistojen mukaan sekä Maduro itse että Venäjän edustajat ovat kiistäneet tiedon.

Meksiko on ilmoittanut pitäytyvänsä neutraalissa linjassaan Venezuelan suhteen. Brasilian presidentti Jair Bolsonarohttps://www.hs.fi/haku/?query=jair+bolsonaro kirjoitti Twitterissä maan ”tukevan diktaattorin pauloissa elävää Venezuelan kansaa”.

Britannian pääministerin Theresa Maynhttps://www.hs.fi/haku/?query=theresa+mayn tiedottaja sanoi AFP:n mukaan, että Britannia tunnustaa Guaidón Venezuelan johtajaksi niin kauan kunnes Venezuelassa järjestetään presidentinvaalit.