Rikas Venezuela ajautui kriisiin, jonka takia perunapussiin voi mennä puolet palkasta ja kadut täyttyvät kyynelkaasusta – Näin maan valtakamppailu sai alkunsa

Venezuelan poliittisen kriisin on odotettu jo kuukausia räjähtävän käsiin. Huhtikuun viimeisenä päivänähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006089145.html oppositiojohtaja Juan Guaidóhttps://www.hs.fi/haku/?query=juan+guaido julisti aloittaneensa ”viimeisen vaiheen” vallassa sinnittelevän presidentti Nicolás Maduronhttps://www.hs.fi/haku/?query=nicolas+maduron syrjäyttämiseksi. Myöhemmin mielenosoittajat ja kansalliskaarti ottivat yhteen ja kadut täyttyivät kyynelkaasusta maan pääkaupungissa Caracasissa.

Guaidón mukaan kyse on ”perustuslain puolustamisesta”. Maduroa yhä tukevan hallituksen tiedotuksesta vastaavan Jorge Rodriguezinhttps://www.hs.fi/haku/?query=jorge+rodriguezin mukaan ”pieni ryhmä armeijan pettureita yrittää vallankaappausta”.

Maduron ja Guaidón välinen monivaiheinen kamppailu vallasta on kestänyt niin kauan, että harva enää muistaa, mistä Venezuelan poliittisessa kriisissä on kyse.

Taustalla murskautunut talous

Nykyisessä tilanteessa on tärkeä huomioida tilanne, johon Venezuela on viime vuosina ajautunut. Etelä-Amerikan rikkaimpiin kuuluvaa maata kuristaa vuonna 2016 pilviin ampaissut hyperinflaatio, jonka vuoksi esimerkiksi tavallisten elintarvikkeiden hinnat voivat parissa viikossa pompata niin korkeiksi, ettei tavallisilla ihmisillä ole niihin varaa.

Lue tästä jutusta lisää siitä, miten Venezuela ajautui hyperinflaatioon: Mitä Venezuelalle tapahtui? Ryöstely ja taudit riivaavat musertuneen öljyjätin kaupunkeja, ja perunapussiin voi mennä puolet palkastahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005995331.html

Venezuelan valuutan bolívarin vuosi-inflaatio oli talouslehti Forbesin mukaan vuodenvaihteessa 80 000 prosenttia. Se tarkoittaa, että rahan ostovoima heikkeni niin nopeasti, että kuluttajahinnat 800-kertaistuivat vuodessa. Sittemmin inflaatiovauhti on jatkanut kiihtymistään.

Kansainvälisillä markkinoilla Venezuelan valuutta on menettänyt arvonsa käytännössä kokonaan. Se taas johtaa siihen, ettei Venezuelalla ole enää varaa tuoda maahan esimerkiksi elintarvikkeita ja lääkkeitä. Toisin sanoen kaupoissa on hyvin vähän mitään ostettavaa, vaikka kansalaisilla olisi rahaa.

Ne, joilla on mahdollisuus, hankkivat elintarvikkeita ja muuta elintärkeää itsenäisesti naapurimaista rajan yli. Lue lisää tästä jutusta: Venezuelalaiset ostavat ja myyvät rajallaan tavaraa henkensä pitimiksi – Yelitza Romero pakeni sairaan poikansa hoitamiseksihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005995320.html.

Venezuelasta on tullut kriisimaa, josta paetaan muualle. YK:n arvion mukaan maasta on lähtenyt yli kolme miljoonaa ihmistähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005949659.html, lähes joka kymmenes kansalainen. Heistä suurin osa on suunnannut rajan yli Kolumbiaan. Maahan jääneistä 90 prosenttia elää köyhyydessä.

Tilanteen ristiriitaisuutta havainnollistaa se, että samaan aikaan Venezuelalla on maailman suurimmat raakaöljyvarannot, jotka takaisivat sille satumaiset rikkaudet. Aiheesta voi lukea lisää tästä jutusta: Venezuelalla on 60 kertaa enemmän öljyä kuin Norjalla, mutta maa on syvässä kriisissä – miten se on mahdollista?https://www.hs.fi/talous/art-2000004880960.html

Epäselvyys siitä, kuka Venezuelaa johtaa

Venezuelassa pidettiin presidentinvaalit toukokuussa 2018. Pääoppositiopuolueet boikotoivat ennenaikaisesti järjestettyjä vaaleja, koska presidentti Maduro esti opposition kahta pääehdokasta, Henrique Capriles Radonskiahttps://www.hs.fi/haku/?query=henrique+capriles+radonskia ja Leopoldo Lópeziahttps://www.hs.fi/haku/?query=leopoldo+lopezia, asettumasta ehdolle.

”Nämä eivät ole vaalit. Tämä on farssi, jonka tarkoituksena on pitää Maduro vallassa ilman laajaa kansantukea”, sanoi pääoppositiokoalition edustaja Juan Pablo Guanipahttps://www.hs.fi/haku/?query=juan+pablo+guanipa tuolloin.

Madurolla oli myös tiukka ote sekä vaaliviranomaisista että armeijasta.

Lue tästä jutusta lisää Venezuelan vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokasasettelusta: Venezuelan presidentti Maduro kielsi oppositiolta osallistumisen presidentinvaaleihin – opposition mukaan hallitseva puolue lahjoo kansalaisia ruokakupongeillahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005485700.html.

Lopulta Maduro julistautui hyvin sekavissa olosuhteissa käytyjen vaalien voittajaksi. Madurosta oli kuitenkin ensimmäisellä presidenttikaudellaan tullut epäsuosittu, koska silloin Venezuelan talous sukelsi päätyen lopulta hyperinflaatioon.

Ensimmäiselle kaudelleen Maduro oli valittu lähes samanlaisissa tunnelmissa. Hänestä tuli presidentti vuonna 2013 sen jälkeen, kun Hugo Chávezhttps://www.hs.fi/haku/?query=hugo+chavez kuoli kesken kauden. Maduron voitto vaalien vastaehdokkaastaan, oppositiopuolueen Capriles Radonskista ratkesi tuolloin niukasti, vain 1,6 prosentin turvinhttps://www.bbc.com/news/world-latin-america-22149202. Capriles Radonski vaati äänien uudelleenlaskentaa ja syytti Maduroa vaalivilpistä.

Venezuelan vaalikomission mukaan tulos oli kuitenkin peruuttamaton.

Venezuelan parlamentin mukaan myöskään kevään 2018 vaalit eivät olleet lailliset. Maduro kuitenkin ilmoitti voittajaksi julistautuessaan jatkavansa toiselle kaudelle tammikuun 10. päivänä.

Tammikuun 23. päivänä oppositiojohtaja, parlamentin puhemies Juan Guaidó, 35, julistautui Venezuelan virkaatekeväksi presidentiksihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005976160.html. Ennen sitä Guaidó oli kansainvälisesti tuntematon nimi. Venezuelassa hänet tunnettiin toisen kauden kansanedustajana, joka nousi keskustavasemmistolaisen Voluntad Popular -puolueen johtoon vuonna 2014 oppi-isänsä Leopoldo Lópezin jouduttua vankilaan. Parlamenttiin hänet äänestettiin vuonna 2015.

Poliittisesti Guaidón juuret ovat Venezuelan presidenttinä 14 vuotta toimineen Chávezin vastaisissa mielenosoituksissa.

Guaidó ja hänen kannattajansa vetoavat Venezuelan perustuslain pykäliin, joiden mukaan presidentin virka katsotaan täyttämättömäksi, jos parlamentti ei hyväksy vaalien tulosta. Lain mukaan parlamentti ottaa presidentin toimen haltuunsa sellaisissa tilanteissa. Tällaisen tulkinnan mukaan oppositiojohtaja Guaidó julistautui virkaatekeväksi presidentiksi.

Kansainväliset reaktiot jakautuneet

Venezuelan sekava tilanne on aiheuttanut myös kansainvälisen yhteisön jakautumisen kahteen leiriin.

Esimerkiksi Yhdysvallat presidentti Donald Trumpinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpin johdolla ja EU-parlamentti ovat antaneet tukensa Guaidólle. Lisäksi oppositiojohtajan valintaa presidentiksi tukevat Australia, Espanja, Britannia, Ranska, Kanada ja monet Latinalaisen Amerikan valtiot. Myös Suomihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005988836.html on antanut Guaidólle tukensa.

Venäjä ja Kiina taas ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Maduron puolesta, tai vähintään pyytäneet Yhdysvaltoja ja muita Guaidóa tukevia länsimaita olemaan sekaantumatta asiaan.

Monet ulkomaat antoivat Venezuelan oppositiolle alkuvuonna tukensa ja pitivät presidentinvaaleja laittomina ja vaativat niiden uusimista. Kiina ja Venäjähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006018819.html kuitenkin kaatoivat helmikuussa YK:n turvallisuusneuvostossa ehdotuksen uusista vaaleista. Venäjä on myös syyttänyt Yhdysvaltoja vallankaappausyrityksestähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005979191.html Venezuelassa.

Miten tilanne voidaan ratkaista?

Venezuelan armeijan on nähty olevan ratkaisevassa osassa Maduron ja Guaidón välisessä umpikujassa. Käytännössä sen tuki pitää Maduroa vallassa tai voi päin vastoin kääntää tilanteen Guaidón eduksi.

Maan parlamentti on kuitenkin pyytänyt armeijaa palauttamaan maahan demokratianhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005955734.html. Toistaiseksi armeija on osoittanut pysyvänsä Maduron puolella. BBC:nhttps://www.bbc.com/news/world-latin-america-36319877 mukaan Maduro on luvannut armeijalle säännöllisiä palkankorotuksia ja korkea-arvoisia tehtäviä.

Maduro on lisäksi määrännyt maan puolisotilaallisten joukkojen määrää kasvatettavaksi nykyisestä kahdesta miljoonasta kolmeen miljoonaan. Puolisotilaalliset joukot ovat Chavezin perintöä vuodelta 2008.

Guaidó on yrittänyt horjuttaa Maduron armeijalta nauttimaa tukea lupaamalla armahduksen niille sotilaille, jotka vaihtavat puolta. Armeija onkin tehnyt rauhanomaisia myönnytyksiä oppositiolle antamalla esimerkiksi opposition edustajien osoittaa mieltään rauhassa.

Yli 50 valtiota maailmassa on osoittanut tukensa Guaidólle, joka vaatii maahan uusia presidentinvaaleja. Paras ratkaisu pitkittyneelle poliittiselle kriisille olisi, jos Maduro luopuisi vallasta ilman vastarintaa, ja Venezuelassa järjestettäisiin uudet lailliset presidentinvaalit vapaalla ehdokasasettelulla.