Ulkomaat

Tutkijat varoittavat: Ihminen tuhoaa luontoa kiihtyvällä vauhdilla, jopa miljoona lajia vaarassa tuhoutua

Valtioiden ja ympäristöjärjestöjen toimet eivät riitä, tutkijat toteavat. Huomio on siirrettävä yksittäisten lajien ja paikkojen suojelusta järjestelmiin muutoksen taustalla, kuten kulutukseen ja kauppaan.

Elämää ylläpitävät järjestelmät planeetallamme ovat romahtamispisteessä, varoittavat maailman johtavat tutkijat.

YK julkaisi maanantaina valtavan tutkimusraportin, joka kokoaa yhteen kokonaiskuvan maapallon luonnon ja lajiston tilasta. Tutkimuksesta medialle vuotanut 1 800 sivun luonnos on karua luettavaa: jopa miljoona lajia on vaarassa tuhoutua, useimmat lähivuosikymmeninä, kertovat uutistoimistot.

Vaakalaudalla ovat villieläinten lisäksi nyt elävät ihmiset ja heidän jälkipolvensa, ellei jotain tehdä kiireesti niiden lajien suojelemiseksi, joita tarvitsemme ruoantuotantoon, pölytykseen, puhtaisiin vesistöihin ja vakaaseen ilmastoon.

Ihmisen rooli tuhossa on selvä: raportin luonnos kertoo ylikulutuksen riivaamasta planeetasta, joka hukkuu saasteisiin.

Raporttia voisi verrata ilmastopaneeli IPCC:n viime syksynä julkaisemaan ilmastonmuutosraporttiin. Tähän saakka luonnon monimuotoisuuden tuho ja kuudes sukupuuttoaalto ovat jääneet selvästi ilmastonmuutosta vähemmälle huomiolle sekä mediassa että päätöksenteossa.

”Missä ovat uutisotsikot? Missä hätäkokoukset?” kysyi ilmastonmuutoksen vastaisen koululakkoliikkeen perustaja Greta Thunberg Twitterissä.
Raporttia viimeisteltiin viikonloppuna luontopaneeli IPBES:n kokoontumisessa Pariisissa. Pääviesti on kuitenkin selvä, sanoo paneelin puheenjohtaja professori Robert Watson.

”Menetämme luonnon monimuotoisuutta täysin kestämättömällä tahdilla, joka tulee vaikuttamaan sekä nykyisen että tulevien sukupolvien ihmisten hyvinvointiin”, Watson tiivisti brittilehti The Guardianille.

”Olemme pulassa, jos emme toimi, mutta on monia asioita, joita voimme tehdä luonnonsuojelun ja ihmisten terveyden ja kehityksen eteen.”

Yksin valtioiden ja ympäristöjärjestöjen toimet eivät tällä kertaa riitä,Watson painotti The Guardianille. Huomio on siirrettävä yksittäisten lajien ja paikkojen suojelusta järjestelmiin muutoksen taustalla, kuten kulutukseen ja kauppaan.

”Meidän täytyy vedota ympäristöministerien lisäksi maatalouden, liikenteen ja energia-alan johtajiin, sillä he ovat vastuussa monimuotoisuuden katoamisen aiheuttavista tekijöistä.”

Raportin tekijät painottavat, että aiheuttavat ihmiset luonnolle millaisia menetyksiä tahansa, ne kääntyvät lopulta myös meitä vastaan. Puu on yhä yli kahden miljardin ihmisen merkittävin energianlähde ja puolet lääkkeistä valmistetaan kasveista ja eläimistä. Luonto myös auttaa imemään takaisin ilmakehään kiihtyvällä tahdilla päästämiämme kasvihuonekaasuja.

”Niin perustarpeet kuin luksuskin ovat riippuvaisia luonnosta”, raportissa todetaan.

Raportti esittelee erilaisia tulevaisuudennäkymiä riippuen siitä, miten valtiot, yritykset ja yksilöt nyt toimivat. Aikataulu on joka tapauksessa tiukka, sillä monet ratkaisevat päätökset tehdään jo seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Vuoden 2020 lopulla maailman johtajat kerääntyvät Kiinaan päättämään 20-vuotistavoitteista biodiversiteetin suojelemiseksi. Pian sen jälkeen YK uudistaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Raportin luonnoksen tärkeimpiä faktoja

Listaus uutistoimisto AFP:n mukaan.

Saasteet

Ihmisten määrä maapallolla on kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Elämme aiempaa pidempään ja kulutamme huomattavasti aiempaa enemmän. Otamme luonnosta vuosittain jo noin 60 miljardia tonnia raaka-aineita. Luku on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä.

Samalla syydämme meriin ja jokiin joka vuosi 400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, myrkkyjä ja muuta jätettä.

Ei siis ihme, että yli 15 000 tutkimuksesta koottu raportti arvio, että 75 prosenttia maa-alasta, 40 prosenttia meristä ja 50 prosenttia joista ”osoittaa vakavia ihmisten toimista johtuvia pilaantumisen vaikutuksia”.

Eriarvoisuus

Raportti kuvaa, kuinka räikeän eriarvoisessa asemassa valtiot ovat. Rikkaat kuluttavat merkittävästi köyhiä enemmän, ja köyhät maat taistelevat luonnonvarojensa säilymisen puolesta.

Rikkaan valtion asukas käyttää keskimäärin neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin köyhemmän. Lisäksi ihmiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuluttavat moninkertaisesti terveysperustein suositellun määrän lihaa, sokeria ja rasvaa. Samaan aikaan 40 prosentilla maailman ihmisistä ei ole saatavilla puhdasta juomavettä.

Kaiken huipuksi eriarvoisuus kasvaa: bruttokansantuote per asukas on rikkaissa maissa 50-kertainen verrattuna köyhiin maihin.

Maatalouden uhat

Nykyisen laajuinen kaupallinen kalastus tuhoaa meremme, raportissa todetaan. Nykyisin 70 000 suurta kalastusalusta toimii noin 55 prosentin alueella maailman meristä. Lähes kolme neljännestä merten merkittävistä kalakannoista on köyhtynyt tai kulutettu kestävyyden rajoille, vaikka ala on yrittänyt säätää kiintiöitä ja vähentää liikakalastusta.

Maalla tilanne on vieläkin huonompi. Kolmannes kaikesta maa-alasta on nyt maatalouden käytössä ja 75 prosenttia makeista vesistöistä on ruoantuotannon käytössä. Ainakin neljännes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä tulee maataloudesta, selvästi suurin osa eläinperäisen ruoan tuotannosta

Maatalous on myös johtanut laajaan metsäkatoon. Kaikista maapallon metsistä on kadonnut 6 prosenttia, noin 290 miljoonaa hehtaaria, sitten vuoden 1990.

Maaperää pilaavien lannoitteiden käyttö on nelinkertaistunut Aasiassa ja kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti vain 13 vuodessa.

Sukupuutot

Tutkijoiden mukaan maapallolla on arviolta kahdeksan miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, vaikka niistä kaikkia ei ole vielä tunnistettu tai löydetty.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton 100 000 lajin listalla noin neljännes lajeista on vaarassa joutua sukupuuttoon. IPBES:n arvio on synkempi. Sen mukaan jopa 500 000:sta miljoonaan lajia on sukupuuton vaarassa saasteiden ja elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    2. 2

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    4. 4

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    5. 5

      Formulamestari James Hunt kuoli sydänkohtaukseen

      Tilaajille
    6. 6

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    7. 7

      Äänestyspaikat ovat avoinna: Näin HS seuraa EU-vaaleja Suomessa ja Euroopassa

    8. 8

      HS:n Sami Kero on ikuistanut edelliset Leijona-fanien tori­juhlat: ”Heti voiton jälkeen siellä on tosi aavemainen tunnelma”

    9. 9

      HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

    10. 10

      Suomalaisasukkaat katosivat Pietarista: Idänkaupan ammattilaiset pitävät nykyään perheen Suomessa ja käyvät junalla töissä Venäjällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    2. 2

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, tänään vastassa Kanada – ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    5. 5

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    6. 6

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    7. 7

      Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?

      Tilaajille
    8. 8

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    9. 9

      HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää