Ulkomaat
Valtavalla voimalla leviävä tauti tappaa miljoonia sikoja Kiinassa – aluksi suomalaiset hyötyvät, mutta lopult
Peking
Kiina on maailman suurin sianlihamaa, ja nyt täällä riehuu vakava verenvuotokuumetauti. Afrikkalainen sikarutto on vaarallinen ja helposti leviävä, ja sen arvellaan tappavan tänä vuonna jopa puolet Kiinan 400 miljoonasta siasta.
Suomalaiset lihatalot Atria ja HKScan vievät sianlihaa Kiinaan. Ne kertoivat STT:llehttps://www.hs.fi/talous/art-2000006094411.html viime viikolla, että afrikkalainen sikarutto on vaikuttanut myönteisesti niiden Kiinan-bisneksiin.
Samaa puhuvat maailmalla muutkin. Kiina syö maailman eniten possua, ja kun sen oma tuotanto on romahtanut, se ostaa lihan ulkomailta. Yhdysvaltain maatalousministeriön maaliskuinen raportti ennustaa Kiinan ostavan sianlihaa tänä vuonna kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna.
Lyhyellä tähtäimellä suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että Kiinan sikakriisin takia vienti vetää. Meidän kaikkien kannattaisi kuitenkin toivoa, että epidemia saadaan kuriin. Muutoin afrikkalainen sikarutto Kiinassa voi näkyä lovena tavallisten suomalaisten kukkarossa.
Afrikkalainen sikarutto alkoi levitä Kiinassa viime elokuussa. Aluksi maan keskushallinto toimi niin kuin maailman eläintautijärjestö OIE suosittelikin.
Tartuntasikalan eläimet lopetettiin, samoin kolmen kilometrin säteellä olleet muut siat. Sikoja tapettiin tavoilla, jotka aiheuttivat niille kohtuutonta kärsimystä. Niitä kaadettiin kuorma-auton lavalta hiekkakuoppaan ja haudattiin elävältä.
Varotoimia tehtiin kymmenen kilometrin säteellä, ja paikalle lähetettiin eläinlääkäreitä selvittämään, mistä tauti oli peräisin.
Koska tauti on sikafarmarille kuin luonnonkatastrofi, lopetetuista eläimistä maksettiin korvaus. Ensin 800 yuania eli runsaat sata euroa, sitten 1 200 yuania eli vajaat 160 euroa. Tarkoitus oli myös rohkaista sikafarmareita raportoimaan tapauksista.
Sitten homma lähti käsistä. Afrikkalainen sikarutto levisi valtavalla vauhdilla Kiinan joka kolkkaan. Sitä levittivät erityisesti tilojen välillä sukkuloivat rehu- ja teurasautot.
Keskushallinnolta loppuivat eläinlääkärit kesken, eikä se voinut enää lähettää selvitystiimejä. Sikaruttotapaukset siirrettiin paikallishallintojen vastuulle.
Lopetettaviksi määrättyjen sikojen kompensaatio muuttui tapauskohtaiseksi. Se tarkoitti käytännössä, että pientuottajille ei maksettu enää mitään. Tämän vuoden tapauksista 80 prosenttia on ollut yli tuhannen sian sikaloissa.
Virallisten tilastojen mukaan yli miljoona sikaa on tapettu tai kuollut jylläävän sikaruton takia. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan tautitapausten määrä on jopa satakertainen.
Kiinan sosiaalisessa mediassa leviää kuvia, joissa kuolleita sikoja makaa joissa, ojissahttps://xw.qq.com/cmsid/20190303A12JE1/20190303A12JE100 ja tienposkissahttps://www.thepaper.cn/newsDetail_forward_3005395.
Koska valtion tiedotuspolitiikka on ollut niukkaa ja ongelmaa yritetään piilotella, kaikki viljelijät eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Moni myy sikansa teuraaksi, vaikka tietää, että ne todennäköisesti kantavat virusta.
Afrikkalainen sikarutto on suomalaisillekin merkittävä asia – eikä kyse ole vain vientieuroista, eläinlääkintöneuvos Anna-Stiina Antola https://www.hs.fi/haku/?query=anna-stiina+antolaSuomen Pekingin-suurlähetystöstä sanoo.
Ensinnäkin kyse on eläinten hyvinvoinnin katastrofista. Toisekseen ei pidä tuudittautua siihen, että afrikkalainen sikarutto pysyy vain eläintautina. Eläinspesifit virukset ovat ennenkin kehittyneet ihmiselle vaarallisiksi, Antola sanoo ja mainitsee esimerkkeinä sarsin ja sikainfluenssan.
”Nyt virus tulee ensimmäistä kertaa näin laajasti kontaktiin ihmisten kanssa. Ei ole tarpeen panikoida, mutta viruksen saastuttaman lihan pääsy ruokapöytään ja rehuketjuun pitää ehdottomasti estää.”
Vaikka eläin kuolee, afrikkalainen sikarutto säilyy eritteissä viikkoja ja pakastetussa lihassa käytännössä ikuisesti.
Suomessakin on otettu käyttöön koiria, jotka haistelevat esimerkiksi Kiinasta tulevien matkalaukkuja lihatuotteiden varalta. Minkäänlaista lihaa ei saa tuoda. Afrikkalainen sikarutto voi lähteä leviämään vaikka metsään pudotetusta kinkkuvoileivän kääreestä, Antola sanoo.
Suomea lähimmät afrikkalaisen sikaruton tapaukset ovat Virossa. Jos Suomesta löytyy yksikin tartunta villisiasta tai tavallisesta siasta, vienti pysähtyy käytännössä heti.
Se olisi taloudellisesti iso asia: sianlihaa viedään Suomesta maailmalle sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.
Kiinassa todellisia vaikutuksia ei ole vielä nähty, Antola uskoo.
Onko Kiinassa sellaista ostovoimaa, että se alkaa maksaa possusta maailmanmarkkinahintaa kovempia summia? Hintapiikkiä odotetaan tämän vuoden loppuun ja ensi vuoden alkuun.
Se tarkoittaisi, että suomalaisillekin lihataloille voi olla taloudellisesti houkuttelevaa myydä Suomessa tuotettu sianliha kiinalaisille ja ostaa suomalaisten tarvitsema liha edullisemmin muualta.
Lihan kuljettaminen suotta ympäri maailmaa kuormittaa ympäristöä. Tähän asti sianlihan tuotanto ja kulutus ovat olleet Suomessa suurin piirtein tasapainossa. Kun Kiina alkaa ostaa enemmän, sianlihan hinta nousee myös muualla maailmassa, Suomessakin.
Kiina on ruokakriisien maa, ja afrikkalaisesta sikarutosta voi tulla melamiiniskandaalin kaltainen tapaus, Antola uskoo. Tuotantotavat ovat mahdollistaneet taudin leviämisen.
Vuonna 2008 lasten maitojauheeseen oli lisätty myrkyllistä teollisuuskemikaalia melamiinia, jotta maidon proteiinipitoisuus saatiin huijattua korkeammaksi ja tuotanto edullisemmaksi. Arviolta 300 000 lasta sairastui.
”Kun sianlihan hinta Kiinassa nousee, erityisesti ravintoloilla on paineita pitää rahavirta tasaisena. Voi käydä niin, että tilaat ravintolasta sikaa, mutta lautasella puolet onkin porkkanaa.”
Se ei ole pelkästään huono asia. Lihankulutustavat voivat muuttua.
Paikan päällä Pekingissä afrikkalainen sikarutto näkyy kohonneina hintoina kauppojen lihalaareissa. Hinnat ovat nousseet noin kolmanneksella vuodessa.
Jotkut ovat lopettaneet sianlihan syönnin, vaikka toistaiseksi tauti ei ole ollut ihmiselle vaarallinen. Ihmiset ovat kuitenkin huolissaan, ja viime syksynä osa kouluista ja työpaikoista ilmoitti, ettei toistaiseksi tarjoa possua ruokaloissaan.
Moni on siirtynyt syömään kanaa, joten senkin hinta on noussut, samoin naudan ja lampaan. Hinnat heijastuvat koko maailmaan, myös suomalaisten kauppalaskuihin.
Kiinan viranomaiset vakuuttavat, että tilanne on hallinnassa, mutta harva kansalainen taitaa uskoa. Sosiaalisessa mediassa afrikkalaisesta sikarutosta keskustellaan paljon, mutta julkaisuja sensuroidaan jatkuvasti, sillä aihe on Kiinassa tällä hetkellä äärimmäisen herkkä.
Kiina on maailman suurin sianlihamaa, ja nyt täällä riehuu vakava verenvuotokuumetauti. Afrikkalainen sikarutto on vaarallinen ja helposti leviävä, ja sen arvellaan tappavan tänä vuonna jopa puolet Kiinan 400 miljoonasta siasta.
Suomalaiset lihatalot Atria ja HKScan vievät sianlihaa Kiinaan. Ne kertoivat STT:llehttps://www.hs.fi/talous/art-2000006094411.html viime viikolla, että afrikkalainen sikarutto on vaikuttanut myönteisesti niiden Kiinan-bisneksiin.
Samaa puhuvat maailmalla muutkin. Kiina syö maailman eniten possua, ja kun sen oma tuotanto on romahtanut, se ostaa lihan ulkomailta. Yhdysvaltain maatalousministeriön maaliskuinen raportti ennustaa Kiinan ostavan sianlihaa tänä vuonna kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna.
Lyhyellä tähtäimellä suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että Kiinan sikakriisin takia vienti vetää. Meidän kaikkien kannattaisi kuitenkin toivoa, että epidemia saadaan kuriin. Muutoin afrikkalainen sikarutto Kiinassa voi näkyä lovena tavallisten suomalaisten kukkarossa.
Afrikkalainen sikarutto alkoi levitä Kiinassa viime elokuussa. Aluksi maan keskushallinto toimi niin kuin maailman eläintautijärjestö OIE suosittelikin.
Tartuntasikalan eläimet lopetettiin, samoin kolmen kilometrin säteellä olleet muut siat. Sikoja tapettiin tavoilla, jotka aiheuttivat niille kohtuutonta kärsimystä. Niitä kaadettiin kuorma-auton lavalta hiekkakuoppaan ja haudattiin elävältä.
Varotoimia tehtiin kymmenen kilometrin säteellä, ja paikalle lähetettiin eläinlääkäreitä selvittämään, mistä tauti oli peräisin.
Koska tauti on sikafarmarille kuin luonnonkatastrofi, lopetetuista eläimistä maksettiin korvaus. Ensin 800 yuania eli runsaat sata euroa, sitten 1 200 yuania eli vajaat 160 euroa. Tarkoitus oli myös rohkaista sikafarmareita raportoimaan tapauksista.
Sitten homma lähti käsistä. Afrikkalainen sikarutto levisi valtavalla vauhdilla Kiinan joka kolkkaan. Sitä levittivät erityisesti tilojen välillä sukkuloivat rehu- ja teurasautot.
Keskushallinnolta loppuivat eläinlääkärit kesken, eikä se voinut enää lähettää selvitystiimejä. Sikaruttotapaukset siirrettiin paikallishallintojen vastuulle.
Lopetettaviksi määrättyjen sikojen kompensaatio muuttui tapauskohtaiseksi. Se tarkoitti käytännössä, että pientuottajille ei maksettu enää mitään. Tämän vuoden tapauksista 80 prosenttia on ollut yli tuhannen sian sikaloissa.
Virallisten tilastojen mukaan yli miljoona sikaa on tapettu tai kuollut jylläävän sikaruton takia. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan tautitapausten määrä on jopa satakertainen.
Kiinan sosiaalisessa mediassa leviää kuvia, joissa kuolleita sikoja makaa joissa, ojissahttps://xw.qq.com/cmsid/20190303A12JE1/20190303A12JE100 ja tienposkissahttps://www.thepaper.cn/newsDetail_forward_3005395.
Koska valtion tiedotuspolitiikka on ollut niukkaa ja ongelmaa yritetään piilotella, kaikki viljelijät eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Moni myy sikansa teuraaksi, vaikka tietää, että ne todennäköisesti kantavat virusta.
Afrikkalainen sikarutto on suomalaisillekin merkittävä asia – eikä kyse ole vain vientieuroista, eläinlääkintöneuvos Anna-Stiina Antola https://www.hs.fi/haku/?query=anna-stiina+antolaSuomen Pekingin-suurlähetystöstä sanoo.
Ensinnäkin kyse on eläinten hyvinvoinnin katastrofista. Toisekseen ei pidä tuudittautua siihen, että afrikkalainen sikarutto pysyy vain eläintautina. Eläinspesifit virukset ovat ennenkin kehittyneet ihmiselle vaarallisiksi, Antola sanoo ja mainitsee esimerkkeinä sarsin ja sikainfluenssan.
”Nyt virus tulee ensimmäistä kertaa näin laajasti kontaktiin ihmisten kanssa. Ei ole tarpeen panikoida, mutta viruksen saastuttaman lihan pääsy ruokapöytään ja rehuketjuun pitää ehdottomasti estää.”
Vaikka eläin kuolee, afrikkalainen sikarutto säilyy eritteissä viikkoja ja pakastetussa lihassa käytännössä ikuisesti.
Suomessakin on otettu käyttöön koiria, jotka haistelevat esimerkiksi Kiinasta tulevien matkalaukkuja lihatuotteiden varalta. Minkäänlaista lihaa ei saa tuoda. Afrikkalainen sikarutto voi lähteä leviämään vaikka metsään pudotetusta kinkkuvoileivän kääreestä, Antola sanoo.
Suomea lähimmät afrikkalaisen sikaruton tapaukset ovat Virossa. Jos Suomesta löytyy yksikin tartunta villisiasta tai tavallisesta siasta, vienti pysähtyy käytännössä heti.
Se olisi taloudellisesti iso asia: sianlihaa viedään Suomesta maailmalle sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.
Kiinassa todellisia vaikutuksia ei ole vielä nähty, Antola uskoo.
Onko Kiinassa sellaista ostovoimaa, että se alkaa maksaa possusta maailmanmarkkinahintaa kovempia summia? Hintapiikkiä odotetaan tämän vuoden loppuun ja ensi vuoden alkuun.
Se tarkoittaisi, että suomalaisillekin lihataloille voi olla taloudellisesti houkuttelevaa myydä Suomessa tuotettu sianliha kiinalaisille ja ostaa suomalaisten tarvitsema liha edullisemmin muualta.
Lihan kuljettaminen suotta ympäri maailmaa kuormittaa ympäristöä. Tähän asti sianlihan tuotanto ja kulutus ovat olleet Suomessa suurin piirtein tasapainossa. Kun Kiina alkaa ostaa enemmän, sianlihan hinta nousee myös muualla maailmassa, Suomessakin.
Kiina on ruokakriisien maa, ja afrikkalaisesta sikarutosta voi tulla melamiiniskandaalin kaltainen tapaus, Antola uskoo. Tuotantotavat ovat mahdollistaneet taudin leviämisen.
Vuonna 2008 lasten maitojauheeseen oli lisätty myrkyllistä teollisuuskemikaalia melamiinia, jotta maidon proteiinipitoisuus saatiin huijattua korkeammaksi ja tuotanto edullisemmaksi. Arviolta 300 000 lasta sairastui.
”Kun sianlihan hinta Kiinassa nousee, erityisesti ravintoloilla on paineita pitää rahavirta tasaisena. Voi käydä niin, että tilaat ravintolasta sikaa, mutta lautasella puolet onkin porkkanaa.”
Se ei ole pelkästään huono asia. Lihankulutustavat voivat muuttua.
Paikan päällä Pekingissä afrikkalainen sikarutto näkyy kohonneina hintoina kauppojen lihalaareissa. Hinnat ovat nousseet noin kolmanneksella vuodessa.
Jotkut ovat lopettaneet sianlihan syönnin, vaikka toistaiseksi tauti ei ole ollut ihmiselle vaarallinen. Ihmiset ovat kuitenkin huolissaan, ja viime syksynä osa kouluista ja työpaikoista ilmoitti, ettei toistaiseksi tarjoa possua ruokaloissaan.
Moni on siirtynyt syömään kanaa, joten senkin hinta on noussut, samoin naudan ja lampaan. Hinnat heijastuvat koko maailmaan, myös suomalaisten kauppalaskuihin.
Kiinan viranomaiset vakuuttavat, että tilanne on hallinnassa, mutta harva kansalainen taitaa uskoa. Sosiaalisessa mediassa afrikkalaisesta sikarutosta keskustellaan paljon, mutta julkaisuja sensuroidaan jatkuvasti, sillä aihe on Kiinassa tällä hetkellä äärimmäisen herkkä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kiina Seuraa
- Maatalous Seuraa
- Ruoka Seuraa
- Talous Seuraa
- Katriina Pajari Seuraa
Kommentit