Ulkomaat

Sveitsin ja EU:n väleihin on tullut uutta kireyttä, ja syy on brexitissä – ”Olemme EU:n ystäviä, mutta emme halua sen kanssa naimisiin”, sanoo Suomeen saapuva Sveitsin presidentti

Sveitsi on kuin mini-EU, paitsi että Sveitsi toimii tällä hetkellä paremmin, sanoo Suomeen vierailulle perjantaina saapuva Sveitsin presidentti Ueli Maurer.

Bern

Sveitsi on kellomaa, ja liittopresidentti Ueli Maurerin työhuoneesta yksi seinä on pyhitetty kelloille. Ne eivät tosin ole Patek Philippejä, Rolexeja tai Chopardeja vaan alppikylien ylpeyksiä, perinteisiä isoja ja kauniisti koristeltuja lehmänkelloja.

Maurer on tuonut työhuoneeseensa myös sähkökitaran. Jotain omaa siis, vaikka Sveitsissä presidentin tehtävä on pätkäpesti. Yksi seitsemästä liittoneuvoston jäsenestä on presidenttinä vuoden kerrallaan. Maurerille tämä on nyt toinen kierros, ja samaan aikaan hän on myös Sveitsin valtiovarainministeri.

Perjantaina Maurer tulee Suomeen. Hän tapaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön, vielä tovin pääministerin tehtäviä hoitavan Juha Sipilän ja hallitusneuvotteluja vetävän puhemies Antti Rinteen.

Maurer tulee tuttuun paikkaan. Hän tuntee Suomea ja Suomen historiaa, varsinkin talvisodan tapahtumia. Virallisia vierailuja Maurer on tehnyt tätä ennen Suomeen kaksi, toisen edellisellä presidenttikaudellaan ja toisen puolustusministerinä. Suomi on myös tuttu lomamaa, samoin kuin Ruotsi ja Norja, jossa Maurerin vanhin poika asuu.

Kun lapset olivat pienempiä, Maurereilla oli pitkään suomalaiset naapurit. ”Nykyisin meillä ei valitettavasti ole enää yhteyttä, mutta lapsemme leikkivät yhdessä”, Maurer sanoo työhuoneessaan Bernissä.

Lappiin Maurerilla on syvä side. ”Suomalaisella talvimaisemalla on samanlainen vaikutus kuin kirkossa käynnillä – se on hyvin rauhoittava.”

Mutta on Maurerilla muutakin asiaa Suomessa kuin vain kehujen jakaminen. Hän toivoo EU:n tulevalta puheenjohtajamaalta Suomelta ymmärrystä, kun Sveitsi ja unioni neuvottelevat suhteiden jatkosta.



Sveitsi ei varsinaisesti ole millään tavoin ongelma EU:lle. Paitsi juuri nyt Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella hieman on.

Sveitsi on vauras ja hyvin itsetietoinen maa, jossa on ainutlaatuinen suoran demokratian malli. Kansanäänestyksiä on tiuhaan, ja miltei mistä vain voidaan äänestää, jos teema saa taakseen riittävän määrän allekirjoittajia.

Sveitsi ei ole EU:n jäsen eikä sellaiseksi aio. Suhde EU:hun on kuitenkin mitä oleellisin EU:n keskellä sijaitsevalle Sveitsille. Sveitsi on neuvotellut neljä vuotta EU:n kanssa niin sanottua institutionaalista puitesopimusta, joka korvaisi satoja Sveitsin ja EU:n tekemiä erillisiä sopimuksia.

Neuvottelut saatiin päätökseen viime vuoden lopussa. Sveitsille kävi kuitenkin vähän niin kuin Britannialle brexit-sopimuksen kanssa. Valmis sopimus ei tyydytäkään.

Sen sijaan, että Sveitsi olisi sanonut sopimukselle kyllä tai ei, sveitsiläiset aloittivat kansalliset konsultaatiot. Eri tahot pääsivät kommentoimaan sopimusta – tai siis esittämään siihen liudan lisätoiveita. EU ei niistä innostu.

Sveitsiläisiä EU:n joustamattomuus kalvaa. EU:n uusi linja on kova, Maurer sanoo, eikä syy ole Sveitsin. ”Paine Sveitsiä kohtaa on uudenlaista. Se johtuu brexitistä.”

Sveitsi on itselleen tyypillisessä tilanteessa – neuvottelemassa EU:n kanssa, Maurer sanoo.

”Aihe on myös sama kuin 25 viime vuotta: kuinka riippumattomasti Sveitsi voi toimia EU:n naapurina silti niin, että kahdenväliset suhteet toimivat hyvin.”

Sveitsiä hiertää EU:n kanssa neuvotellussa sopimuksessa erityisesti EU:n linja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Sveitsi on kallis maa, jossa maksetaan kovia palkkoja. Ay-liike pelkää palkkojen laskua ja haluaa suojella sveitsiläisiä työntekijöitä. Siksi Sveitsi on jo säätänyt aika joukon erikoisehtoja ulkomaiselle työvoimalle. Sveitsin kansalaiset ovat etusijalle aloilla, joilla on keskimääräistä korkeampi työttömyys. Sveitsi myös rajoittaa maahanmuuttajien oikeuksia sosiaalietuuksiin. Silti Sveitsi haluaa lisää rajoituksia.

”Sveitsissä käy rajan yli töissä 320 000 ihmistä. Se on osasta sveitsiläisiä häiritsevää.”

Maurer ei puhu aikalisästä, mutta Sveitsi odottelee nyt vähän parempia aikoja. ”Tällaisenaan sopimus ei menisi läpi kansanäänestyksessä. Sveitsin prosessit vievät oman aikansa, ja EU:n täytyy se ymmärtää.”

Jos EU nyt vaatisi Sveitsiltä vastausta sopimukseen, Sveitsi ei voisi sitä antaa. EU:n paineen pankkimaa Sveitsi tuntee muun muassa siinä, miten EU arvioi rahoitusmarkkinadirektiivin näkökulmasta Sveitsin pörssiä ja sitä, pääsevätkö sveitsiläiset välittäjät EU:n markkinoille. EU:n kanta on katkolla kesäkuun lopussa.

EU:n kovuus saattaa pahimmillaan johtaa EU-kriittisyyden kasvuun, Maurer pohtii. ”EU:lla ei ole tahtoa joustaa milliäkään. Ja totta kai ymmärrämme, että jossain vaiheessa neuvottelujen on päätyttävä. Jatkuvasti ei voi tehdä lisätoivomuksia.”

Sveitsin ja EU:n kahdenvälisen suhteen tarkastelu näyttää hyvin sen, miten EU-maat ovat linkittyneen toisiinsa luodessaan yhteisen vapaakauppa- ja talousalueen, liikkuvuuden säännöt, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan verkostot tai yhteisen rajavalvonnan tietojenvaihtojärjestelmineen.

EU:sta on Sveitsille valtavasti hyötyä, Maurer sanoo. Mutta Sveitsi haluaa valita, mihin osallistuu.

”Olemme EU:n ystäviä, mutta emme halua sen kanssa naimisiin. Sveitsi on kuin mini-EU, paitsi että Sveitsi toimii tällä hetkellä paremmin.”

Maurer edustaa Sveitsin EU-skeptisintä ja kansalliskonservatiivisinta puoluetta Sveitsin kansanpuoluetta SVP:tä. Sillä ei periaatteessa ole mitään EU:ta vastaan.

EU:ta Maurer tarkkailee huolissaan. Epäluulo EU:ta kohtaan vain kasvaa ympäri Eurooppaa. ”Epäluulo kohdistuu erityisesti Brysselin valta-asetelmiin. Kun valta keskittyy keskukseen ja suurille, periferia heikkenee.”

Vastareaktiona on halu päättää itse asioista omassa maassa – myös sellaisista, joissa ratkaisu löytyisi vain Euroopan maiden yhteistyöllä. Selvin esimerkki tästä on pakolaiskriisi. Pakolaiskriisin tapahtumat ovat vaikuttaneet paljon Euroopan poliittiseen kenttään, Maurer sanoo.

”Brexit oli epäsuorasti seurausta turvapaikanhakijoiden määrästä, samoin AfD:n nousu Saksassa ja Legan Italiassa.”

Maurerista on selvää, että muutaman viikon kuluttua europarlamenttivaaleissa EU-kriittiset puolueet nousevat. Se on hänestä luonnollista. Kyse on ensimmäisistä EU-vaaleista sitten pakolaiskriisin.

”Jossain on aina vallalle vastavoima, joka alkaa kasvaa. Ja voi olla, että valta ja vastavoima myös kolaroivat.”

Sveitsi on ollut vuosikymmeniä kansallismielisen politiikan suunnannäyttäjä Euroopassa. Muiden maiden oikeistopopulistiset ja nationalistiset puolueet ovat tarkkaan tutkineet Maurerin puolueen SVP:n menestysreseptiä. Sitä ei voi suoraan kopioida Sveitsin suoran demokratian mallin vuoksi eikä myöskään siksi, että Sveitsi ei kuulu EU:hun.

Maurer sanoo, ettei SVP:tä voi verrata vaikkapa Saksan Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen (AfD) tai Italian Legaan. ”Olemme yli satavuotias puolue, jonka juuret ovat maaseudulla ja joka on edustanut pientä ihmistä ja viljelijöitä.”

Yhteistäkin toki on, Maurer myöntää. ”Uudet puolueet ovat pääosin kasvaneet yhden teeman, muukalaisvastaisuuden, ympärille. Maahanmuutto on myös meille tärkeä teema, mikä on ymmärrettävää, sillä olemme hyvin perinteinen ja konservatiivinen puolue.”

Maahanmuutto ja myös EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus Sveitsissä hiertävät Maurerin mukaan siksi, että Sveitsissä joka neljäs on ulkomaalainen.

”Saksalla on ulkomaalaisia 10 prosenttia, meillä 25 prosenttia – joista suurin osa EU-maista. Vaikka yhteiselo sujuu hyvin, ulkomaalaisten suurella määrällä on väistämättä vaikutusta siihen, miten ihmiset toimivat. Ja koska meillä on suoran demokratian malli, ihmiset äänestävät maahanmuuton rajoitusten puolesta mieluusti ennen kuin meillä on ongelmia.”

EU-vaalien alla Italian oikeistopopulistien johtaja Matteo Salvini on rakentanut liittolaisuuksia yli rajojen. Maurer ei tosin usko, että oikeistopopulistit onnistuvat hankkeissaan yhdistää eri maiden poliittiset voimat.

”Näiden uusien puolueiden johtajilla ei ole käytännössä kokemusta johtamisesta eikä pitkän ajan strategiatyöstä.”

Puolueet saavat EU-vaaleissa paljon kannatusta, se on selvä, hän sanoo. Mutta nopeasti kasvaneet uudet puolueet ovat liian kokemattomia eikä niillä ole tuotavanaan EU-politiikkaan riittävästi substanssia.

Maurer ei halua neuvoa EU-maita, mutta hän sanoo, ettei oikeistopopulismin nousun pitäisi olla yllätys.

”Ja jos haluaa vaikuttaa kehityskulkuun, ihmisiä on kuunneltava ja heidät on otettava tosissaan. On tarjottava ratkaisuja.”

Oikeistonationalismille nousee myös vastavoima, liberaalien vihreiden kannatus, Maurer sanoo. Erityisesti nuoret äänestäjät pohtivat paljon ilmastoasioita, myös Sveitsissä.

”Monissa maissa kasvaa samaan aikaan sekä vihreiden että nationalistien kannatus, ja samalla kuilu niiden välillä. Asetelma on vaarallinen Brysselille. Kysymys kuuluu, saako EU silloin ylipäätään mitään päätettyä.”

Kun samaan aikaan sekä nationalistit että vihreät kasvavat poliittisina voimina, syntyy uutta kitkaa. Erityisen hankala asetelma on Maurerin mukaan energiapolitiikassa. ”Euroopan energiapoliittinen keskustelu vaatii paljon kaikilta. Vihreistä on tullut polarisoiva voima.”

Sveitsin suoran demokratian malli ohjaa puolueet hakemaan ratkaisuja, joilla on enemmistön tuki. Maurerin mielestä EU tarvitsee samaa konsensuslinjaa.

Toisin kuin monet muut oikeistokonservatiivit, Maurer kiittelee Saksan liittokansleria Angela Merkeliä. Merkel on keskeisin tekijä siinä, että EU on pysynyt kaikkina kriisivuosinaan näinkin yhtenäisenä, hän sanoo.

Merkelin paikka voisi olla Maurerin mielestä EU-komission johdossa. ”Hän on taitava poliitikko.”

Sveitsin toisen suuren naapurin, Ranskan, johtajaan Maurer suhtautuu epäilevämmin. Maurerin mielestä presidentti Emmanuel Macron on arvioinut väärin oman asemansa eikä ole saanut liikkeelle Ranskan tarvitsemia uudistuksia.

”Ranskan me sveitsiläiset tunnemme varsin hyvin, ja kun noin suuren maan talous on heikko, riski EU:lle on suuri.”

Sveitsille ei ole se ja sama, kuka ja miten EU:ta ja sen suurimpia jäsenmaita Saksaa ja Ranskaa johtaa. Saksankielisten sveitsiläisten kulttuurinen sidos Saksaan on vahva, ja sama koskee ranskankielisten suhdetta Ranskaan ja italiaa puhuvien Italiaan.

Maurer uskoo EU:n saavan kuuntelevasta ja vastuuntuntoisesta Suomesta hyvän puheenjohtajamaan, kunhan Suomeen saadaan ensin hallitus.

Suomessa Maurer haluaa kuulla Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteet. ”Haluan myös puhua maksuliikenteen kyberturvallisuudesta. Se on Sveitsille pankkien vuoksi tärkeä teema, samoin taloustilanne yleisesti ottaen.”

Talouden näkökulmasta EU jakautuu liiaksi kahtia, ja vain Saksa ja pohjoismaat ovat jotakuinkin kunnossa, Maurer sanoo.

Muutama sana saatetaan vaihtaa myös hävittäjistä. Sekä Suomi että Sveitsi hankkivat liki samaa tahtia uusia hävittäjiä. Molemmat valitsevat samoista viidestä koneesta. Tosin toisistaan riippumatta, Maurer sanoo.

Pelkästään maiden sijainnit ja koot tekevät Suomen ja Sveitsin hävittäjähankkeista lähtökohdiltaan erilaiset, Maurer sanoo. Koneiden suorituskyvyltä odotetaan eri asioita. Suomen tavasta valmistella hankinta on kuitenkin otettu Sveitsissä mallia.

Sveitsin aiempi hanke ostaa uusia Saabin Gripen-hävittäjiä tyssäsi vuonna 2014 kansanäänestykseen. Miljardikauppa jäi tekemättä. Tälläkin kertaa hävittäjistä järjestetään kansanäänestys, muttei konetyypistä, vaan pikemminkin siitä, haluavatko sveitsiläiset noin ylipäätään huolehtia puolustuskyvystään.

Ja toki haluavat, oma vahva armeija ja puolustus ovat osa sveitsiläistä identiteettiä, Maurer kuvaa.

Millaisia sotilaallisia uhkia vastaan Sveitsi oikein varautuu?

”Sveitsi on neutraali maa, jolla ei ole suoraan vihollisia. Mutta Sveitsi ei silti ole missään vakuumissa. Meillä on sama periaate kuin Suomella. Haluamme näyttää valmiutemme ja puolustustahtomme, jotta kynnys hyökätä meitä vastaan pysyy korkeana.”

Fakta

EU:n keskellä mutta sen ulkopuolella


 Sveitsi ei ole EU:n jäsen. Sveitsi kuuluu Euroopan vapaakauppa-alueeseen mutta ei osallistu Euroopan talousalueeseen. Se on mukana EU:n vapaan liikkuvuuden Schengen-alueessa ja siten myös turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevassa Dublinin sopimuksessa.

 Sveitsin 8,48 miljoonasta asukkaasta neljännes eli 2,13 miljoonaa on ulkomaiden kansalaisia. Heistä 1,4 miljoonaa on lähtöisin jostakin EU-maasta. Yli 450 000 Sveitsin kansalaista asuu jossakin EU-maassa.

 Sveitsissä käy päivittäin töissä 320 000 EU:n kansalaista.

 Sveitsi ja EU ovat neuvotelleet puitesopimuksen yhteistyöstä, mutta Sveitsi toivoo siihen vielä muutoksia erityisesti työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    2. 2

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    3. 3

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa: MM-hopeaa voittaneet Naisleijonat kutsuttu iltajuhlaan

    4. 4

      Leijonat saapuu Suomeen kello 14 vesitervehdyksien saattelemana, illalla joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää suorina lähetyksinä

    5. 5

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    6. 6

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    7. 7

      Eurovaaleista povattiin oikeistopopulistien aaltoa, mutta niskan päälle pääsivätkin EU-myönteiset puolueet – HS kysyi kolmelta asiantuntijalta, mistä tulos kertoo

    8. 8

      Tällainen on koko eurovaalien tulos: parlamentin valtapuolueet hävisivät, voittajia liberaalit, vihreät ja kansallismieliset

    9. 9

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    10. 10

      Google investoi 600 miljoonaa euroa uuteen palvelinkeskukseen Haminassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    4. 4

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    5. 5

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    6. 6

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    7. 7

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    10. 10

      HS:n tulospalvelu näyttää, miten oma ehdokkaasi pärjäsi eurovaaleissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    9. 9

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    10. 10

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    11. Näytä lisää