Meksiko sivuuttaa merkkivuoden, vaikka Hernán Cortésia voi pitää maan isänä – espanjalaisvalloittajat tuhosivat asteekit lähes täydellisesti 500 vuotta sitten - Ulkomaat | HS.fi

Meksiko sivuuttaa merkki­vuoden, vaikka Hernán Cortésia voi pitää maan isänä – espanjalais­valloittajat tuhosivat asteekit lähes täydellisesti 500 vuotta sitten

Espanjalainen Hernán Cortés valloittajajoukkoineen nousi 500 vuotta sitten maihin nykyisen Meksikon itärannikolla. Siitä alkoi silloisen asteekkien mahtikansan nopeasti edennyt tuho.

Maalaus 1700-luvulta esittää Hernán Cortésin konkistadorien ja asteekkien välistä taistelua Meksikon Otumbassa 1520. Konkistadorit lähtivät taisteluun alakynnessä, mutta onnistuivat kääntämään tilanteen voitokseen kohdistettuaan hyökkäyksensä asteekkiarmeijan johtajiin.

13.5.2019 2:00 | Päivitetty 13.5.2019 9:36

Asteekkien valtakunnan keskuspaikka Tenochtitlán oli 1500-luvun megakaupunki. Sen väkiluvuksi on arvioitu jopa puoli miljoonaa, enemmän kuin missään muussa kaupungissa tuon ajan maailmassa.

Asteekkien kukoistuskausi kesti parisataa vuotta. Kehittyneestä kulttuuristaan ja naapurikansoja valloittaneista sotajoukoistaan huolimatta heidän valtakuntansa mureni äkillisesti. Tuhon toi mukanaan espanjalainen löytöretkeilijä ja konkistadori Hernán Cortés, joka saapui itärannikolle maya-kansan kaupunkiin Potonchániin maaliskuussa 1519.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat