”Tropiikin Trumpin” oikut voivat tuntua Suomessa asti – HS selvitti presidentti Bolsonaron suosiota viettämällä yön maatalossa Brasilian syrjäseudulla
Brasilian politiikka on sekä jännittävää että koko maapallon kannalta merkittävää. Muu maailma seuraa henkeään pidätellen, ryhtyykö Bolsonaro hävittämään alkuperäiskansoja ja koko maailman ilmastoa säätelevää Amazonin sademetsää. HS matkusti Pohjois-Brasilian maaseudulle ja jäi yöksi Costa Santosien taloon puhumaan politiikkaa.
Ulkomaat
”Tropiikin Trumpin” oikut voivat tuntua Suomessa asti – HS selvitti presidentti Bolsonaron suosiota viettämäll
Kello on hyvän matkaa yli yhdeksän illalla, mutta Matteus Costa Santoshttps://www.hs.fi/haku/?query=matteus+costa+santos, 22, sen kun paasaa. Samalla hän lusikoi suuhunsa acai-marjoista tehtyä sörssöä, joka suomalaisen suuhun maistuu lähinnä sulaneelta mustikkasorbetilta. Puhe ei keskeydy edes nielemisen ajaksi.
”Maaseutu-uudistusten ideat olivat hyviä työväenpuolueen aikana eli Lulan ja Dilman kausilla, mutta toteutus ontui”, Matteus selittää.
Bolsonaron kausi on tuonut selkeän suunnanmuutokseen Brasilian 2000-luvun vasemmistolaiseen politiikkaan. Bolsonaroa ohjaavat vahva oikeistolaisuus ja konservatiiviset arvot, ja hänen lausuntonsa ovat monesti poliittisesti epäkorrekteja ja esimerkiksi räikeästi naisten, seksuaalivähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia vähätteleviä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Bolsonaro on luvannut kitkeä Brasiliasta korruption ja vähentää rikollisuutta aselakeja höllentämällä. Hän on aikeissa leikata korkeakoulutukselta ja haluaa avata protektionistisen talouden vapaakaupalle sekä asettaa yritysten ja maatalouden edut ympäristönsuojelun ja alkuperäiskansojen oikeuksien edelle. Sotilastaustainen Bolsonaro ajoi kansanedustajana armeijan etua ja on nimittänyt tuoreen hallintonsa avainpaikoille useamman sotilastaustaisen ministerin.
Bolsonaro ihailee Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpiahttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpia ja on luvannut tehdä kovaa ulkopolitiikkaa sekä haastaa vasemmistojohtoiset Venezuelan, Nicaraguan ja Kuuban. Lisäksi Bolsonaro on luvannut irrottaa Brasilian YK:n siirtolaissopimuksesta ja Pariisin ilmastosopimuksesta.
Brasilian politiikka jos mikä on sekä jännittävää että koko maailman kannalta merkittävää. Siksi HS on tuppautunut Costa Santosien taloon yöksi, jotta kerrankin ehditään puhua politiikkaa kunnolla.
Tutustutaan ensin Matteus Costa Santosiin.
Matteus on viisilapsisen maatalon poika. Hän asuu Pacajássa, Parán osavaltiossa Pohjois-Brasiliassa. Isoa taloa asuttavat Matteuksen isä ja äiti, hänen veljensä sekä Matteuksen vaimo ja heidän kaksikuinen vauvansa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Ehkä häntä voisi Suomi-asteikoilla verrata nuoreen keskustalaiseen karjatilalliseen. Ainakin hän suhtautuu kiihkeästi maatalouspolitiikkaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Pohjois-Brasilia on etelää huomattavasti köyhempää ja perinteisesti työväenpuolueen kannatusaluetta.
Matteus Costa Santos kuitenkin äänesti viime syksyn vaaleissa oikeistolaista Bolsonaroa, jota hänen oma äitinsä ja isänsä kutsuvat ”hulluksi”.
Maatilan työnjaossa äiti vastaa hedelmäpuista ja niiden sadosta, isä hoitaa kanoja ja kahta sikaa. Matteuksen vastuulla on erityisesti karja. Lisäksi perhe kasvattaa hieman maissia ja riisiä.
Matteuksen päätökseen äänestää Bolsonaroa vaikutti nimenomaan maatalouspolitiikka. Hän toivoo ja odottaa Bolsonarolta enemmän kuin mitä työväenpuolue sai aikaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Juuri maatalousyritykset olivat Bolsonaron suurimpia tukijoita presidentinvaalikampanjassa. Presidentin pelätään asettavan maataloustuotannon Amazonin sademetsän suojelun edelle. Vaalikampanjansa aikana Bolsonaro lupasi esimerkiksi pienentää metsien vahingoittamisesta määrättäviä sakkoja. Esittipä hänen talousneuvonantajansa jopa Amazonin yksityistämistä.
Maanomistus on Matteuksen näkökulmasta yksi isoimpia korjattavia ongelmia. Perhe on viljellyt samaa tilaa jo 30 vuotta ja saa käyttää maata kuin omaansa, mutta loppujen lopuksi se ei ole heidän vaan valtion.
”Vaikka saamme viljellä tässä, takaraivossa on aina, että joku muu tämän omistaa. Ei se kannusta investoimaan tähän maapalaan”, Matteus sanoo.
Bolsonaro aloitti kautensa vasta tammikuun alussa, joten toistaiseksi poliittisia puheita ja aikomuksia on enemmän kuin varsinaisia tekoja.
Kello käy, mutta Matteus ei väsy. Hän varmasti jaksaisi puhua maatalouspolitiikasta vaikka läpi yön.
”Jos haluaa muutosta, pakko se on jostain aloittaa. Edes vaihtamalla työväenpuolue Bolsonaroon”, Matteus sanoo ja taitaa tulla tiivistäneeksi ison selityksen Bolsonaron suosiolle.
”Työväenpuolue oli 16 vuotta vallassa. Siinä ajassa olisi ehtinyt muuttaa asioita, jos olisi halunnut. Sitä paitsi, jos Bolsonarokaan ei tuo muutosta, sitten vaihdamme hänetkin”, Matteus ilmoittaa.
Bolsonaron politiikka huolestuttaa Euroopassa asti. Amazonin sademetsä tuottaa 10 prosenttia maailman makeasta vedestä, vaikuttaa maailmanlaajuisesti sateisiin ja ilmastoon sekä toimii valtavana hiilivarastona, jonka purkautuminen voisi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä hallitsemattomalla tavalla.
Siksi Bolsonaron politiikka voi vaikuttaa Suomessa asti.
Tammikuussa 22 vihreää europarlamentaarikkoa vaati EU:ta keskeyttämään kauppaneuvottelut Brasilian kanssa. Euroedustajat varoittivat Bolsonaron uhkaavan alkuperäiskansojen maita ja suhtautuvan ilmastonmuutokseen välinpitämättömästi.
”No, ei kaikkia voi kuitenkaan miellyttää”, Matteus kuittaa.
Ei tosiaan voi. Kuten esimerkiksi Matteuksen äitiä, joka sanoo, että Bolsonaro on diktaattori. Tai isää, joka sanoo, että Bolsonaro on hullu. Tai vaimoa.
Vaimo Leticia äänesti vaaleissa työväenpuoluetta kuten suurin osa alueen ihmisistä.
”Heidän politiikkansa ainakin tunsin. En oikein tiennyt, mitä odottaa Bolsonarolta”, Leticia sanoo.
Leticia leikittää sylissään kaksi kuukautta vanhaa Eloahia https://www.hs.fi/haku/?query=eloahiaja sanoo, ettei vielä ole nähnyt suuria muutoksia maan politiikassa tai ainakaan omassa arjessaan.
”Tietysti toivon, että uudistukset olisivat hyviä ja ihmisten elämä parantuisi. Esimerkiksi tulojen haluaisin parantuvan, ja koulutusta pitäisi olla tarjolla”, Leticia sanoo.
Bolsonaron hallinto on tosin jo suunnitellut leikkaavansa kolmanneksen julkisten yliopistojen rahoituksesta.
Erityisesti Leticia toivoo, että Bolsonaro jatkaisi työväenpuolueen luomaa Bolsa Famíliaa, pienten tulojen perheille tarkoitettua tukiohjelmaa.
”Mutta pelkään, että tulee vain riitoja ja konflikteja eri ihmisryhmien välille. Bolsonaro on nyt jo haukkunut esimerkiksi homoja ja antanut ikään kuin luvan syrjiä heitä.”
Neljä vuotta sitten Bolsonaro sai sakothttps://www.theguardian.com/world/2015/sep/18/brazilian-congressman-rape-remark-compensation sanottuaan lehtihaastattelussa, että eräs naispuolinen kansanedustaja on ”hyvin ruma, ei raiskaamisen arvoinen”. Presidentin seksistisestä kielenkäytöstä kertoo sekin, kuinka hän on puhunut omasta tyttärestään: ”Minulla on viisi lasta, mutta viidennen kohdalla kävi lipsahdus ja hänestä tuli nainen.”
Tällaiset lausahdukset eivät miellytä Leticiaa.
”Näyttää, että hänen silmissään naisilla ei ole mitään oikeuksia. Miehillä on jo nyt elämässään enemmän mahdollisuuksia kuin naisilla, eivätkä Bolsonaron puheet ainakaan helpota tilanteen korjaamista.”
Mutta entä perhesopu? Säilyykö rauha päivällispöydässä, kun vaimo kannattaa työväenpuoluetta ja mies oikeistolaista Bolsonaroa?
”Emme ikinä puhu yhdessä politiikkaa. Matteus pauhaa siitä niin kiihkeästi, ettei kukaan muu ehdi sanoa mitään”, Leticia hymyilee Eloah sylissään.
Maaliskuussa Bolsonaro ilmoitti, että armeijan olisi syytä juhlia vuoden 1964 vallankaappausta.
”Se on aivan absurdia”, puistelee Edilson päätään.
Juhlapäivä poistettiin armeijan kalenterista Rousseffin kaudella, ja sotilasdiktatuurin teot on Brasiliassa tuomittu totuuskomission raportissa vuonna 2014.
”Se oli aivan hirveää aika brasilialaisille, ja nyt sen alkamista pitäisi juhlia. Hän [Bolsonaro] on hullu”, Edilson sanoo.
Bolsonaron neljästä ensimmäisestä kuukaudesta presidenttinä hän ei oikein osaa sanoa juuta eikä jaata.
”Kuukaudet vain rullaavat toistensa perään. En ole havainnut parannuksia, mutta en huononnuksiakaan”, hän sanoo.
Lopulta politiikan puiminen Costa Santosien talossa saa riittää, niin kiinnostavaa kuin se onkin. Kukin vetäytyy vähitellen nukkumaan. Eloah itkee vielä muutaman kerran, keittiöstä kuuluu jonkin aikaa vaimea television taustapauhu ja muutama sademetsän ötökkä surahtelee sisään lautaseiniin sahatuista ikkunanrei’istä. Sitten koko talo hiljenee.
Aamupalaksi on paistettuja munia, kotona leivottua kovaa vaaleaa leipää, banaaneja ja itse tehtyä juustoa. Munien päälle ripotellaan tietysti maniokkijauhoa, jota Brasiliassa tunnutaan laittavan joka ikiseen ruokalajiin, oli se sitten suolaista tai makeaa. Kahvi on niin sokeroitua, että se maistuu kuumalle kolajuomalle.
Matteus ajaa laitumelle mäen päälle mönkijällä, sitoo lypsyjakkaran lantiolle ja vasikan emonsa jalkaan kiinni. Hän pesee kädet naarmuiseen kannuun kertyneellä sadevedellä ja kuivaa ne lehmän häntään – jolla hän puhdistaa myös utareen. Maito alkaa pirskua metalliämpäriin.
”Tämä on meidän kuntosalimme täällä, pysyvät käsivarret kunnossa”, Matteus sanoo neljättä lehmää lypsäessään ja esittelee samaan syssyyn lukuisia ideoitaan uudistaa maataloutta ja karjanpitoa.
Matteus uskoo, että hänellä on rahkeita ja ideoita paitsi tilan kehittämiseen myös politiikan seuraamiseen ja arvioimiseen. Hänellä on koulutusta. Monella muulla maanviljelijällä asiat ovat toisin. On selvästi iso asia, että Matteus on opiskellut maatalousteknikoksi ja sen lisäksi hieman eläinlääkintää.
Matteus toivoo, että uusi hallinto voisi tuoda maaseudulle osaamista ja tietoa, jonka avulla karjaa voitaisiin kasvattaa tehokkaammin jo olemassa olevilla laitumilla. Näin ei koko ajan tarvitsisi hakata uusia metsäalueita.
Moni arvioi Bolsonaron politiikan ensimmäisiksi uhreiksi sademetsät ja alkuperäiskansat. Bolsonaro ilmoitti jo valituksi tultuaan epäävänsä alkuperäiskansojen edustajien uudet vaatimukset liittyen maankäyttöön ja suosivansa sen sijaan heidän maidensa hyödyntämistä kaupallisessa kaivos- ja viljelytoiminnassa. Intiaaniasiat Bolsonaro on jo ehtinyt siirtää maatalousministeriöön.
Muutenkin presidentti on kertonut haluavansa ”sopeuttaa yhteiskuntaan” noin 800 000 intiaania, jotka ovat pitkään pyrkineet pitämään kulttuurinsa koskemattomana ja elämään mahdollisimman eristyksissä kaupungeista.
Paracanã-heimoon kuuluva Ximoa Paracanãhttps://www.hs.fi/haku/?query=ximoa+paracana on jo saanut esimakua Bolsonaron toimista. Ximoa seisoo Altamiran kaupungissa intiaaneille tarkoitetun Funai-sosiaalitalon pihalla ja ihmettelee, miksei kukaan nouse vastustamaan Bolsonaroa.
”Tuntuu, että vain intiaanit ja ehkä mustat tulevat esiin tässä asiassa”, Ximoa Paracanã ihmettelee. Paracanãt esittelevät itsensä yleensä etunimellä, ja sukunimenä toimii heimonimi.
Ximoa tuntee Bolsonaron kauden vaikutukset jo nahoissaan.
”Hän on jo vaihtanut väkeä intiaaniasioista vastaavaan hallintoon. Täällä oli ennen töissä tutut tyypit, joiden kanssa hoidimme asioita, mutta nyt on ihan uusia ihmisiä enkä tiedä, voiko heihin ihan luottaa.”
Uudesta presidentistä hänellä ei ole mitään myönteistä sanottavaa.
”Bolsonaron hallinto on kuin sotilasdiktatuuri. Lulan hallinto oli paljon parempi. Lulan aikana saimme tukea, oli erilaisia apuohjelmia ja maamme pysyivät turvassa. Lula ihan etsi meille maat. Mutta nyt kaivosvaltaajat, laittomat puunhakkaajat, laitumia raivaavat karjankasvattajat... kaikki he tunkevat maillemme ja ottavat maamme, ja Bolsonaro vielä oikein kannustaa siihen”, Ximoa sanoo.
Paracanã-heimon alue on jo kutistunut ehkä kymmenellä prosentilla ja on noin Satakunnan kokoinen. Ximoan mukaan vaarana on, että alueesta jää jäljelle alle puolet. Alueella asuu alle 500 intiaania.
”Tästä tulee vielä sisällissota”, hän sanoo Bolsonaron valtaannoususta. Hän näkee Bolsonaron puheenvuorojen antavan luvan syrjiä intiaaneja ja jopa hyökätä heidän kimppuunsa.
”Kaikki he tunkevat maillemme ja ottavat maamme, ja Bolsonaro vielä oikein kannustaa siihen.”
Ximoan mukaan tunnelma on jo kiristynyt niin, että kun vain kulman taakse kääntyy, voi tulla ammutuksi.
Lausunto on aika raju, mutta selvää on, että alkuperäiskansat kokevat olonsa uhatuksi. Monestakin suunnasta. Paikallisten uutisten ja järjestöjen mukaan intiaaneille varatuille maille on tunkeuduttu yhä enemmän.
”Maamme vain kutistuvat ja kutistuvat. Valkoinen mies pääsee maillemme”, Ximoa pelkää.
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Kommentit