Ulkomaat
Suomen puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa päättyy kriisitunnelmissa Venäjän lähdön uhatessa
Helsingissä 70-vuotisjuhliaan viettävän Euroopan neuvoston olemassaolo ei ole uhattuna, mutta 47 jäsenvaltion järjestö on pahassa kriisissä, sanoo dosentti Hanna Ojanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+ojanen Helsingin yliopistosta. Viimeistään ensi syksyyn mennessä pitäisi löytää ratkaisu siihen, pysyykö Venäjä neuvoston jäsenenä vai ei.
Neuvoston talous on yhä pahemmissa vaikeuksissa Venäjän jätettyä useiden vuosien jäsenmaksunsa maksamatta. Tämä sen jälkeen kun neuvoston parlamentaarinen yleiskokous epäsi Venäjältä äänioikeuden Krimin miehityksen jälkeen 2014.
Käsillä on visainen pulma: Venäjän kansalaisten, toimittajien ja koko kansalaisyhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että valitusmahdollisuus Euroopan neuvoston yhteydessä toimivaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen pysyy auki.
”Eikä sitä saa säilymään millään kommervenkillä ilman että maa on jäsen”, Ojanen sanoo.
Toisaalta Venäjä on osoittanut, ettei se suhtaudu suopeasti mihinkään toimijoihin, joiden se kokee rajoittavan valtion toimintaa ja suvereniteettia. Voi siis kysyä, miksi Venäjä ylipäänsä haluaa pysyä Euroopan neuvoston kaltaisen ihmisoikeuselimen jäsenenä.
Ojasen mukaan kyse voi olla halusta pitää yllä kulissia.
”Sen avulla voidaan tarpeen tullen todeta, että ollaan tällaisessa järjestössä jäsenenä – ikään kuin se tarkoittaisi samalla, että noudatetaan tuon järjestön periaatteita.”
Toinen selitys voi olla halu vaikuttaa sisältä päin ja pyrkimys ikään kuin kaapata järjestö ajamaan omia tarkoitusperiä – tai ainakin vaikeuttaa sen toimintaa.
”Tämä ei koske vain Euroopan neuvostoa vaan on tämän hetken yleisempi piirre, että kansainvälisiä järjestöjä tällä lailla ahdistetaan, ja ne ovat yllättävän tiukoilla jäsenvaltioidensa suhteen”, Ojanen sanoo.
Venäjän lisäksi Euroopan neuvoston kannalta toinen ongelmamaa on Ojasen mukaan Turkki. Se lisäsi vielä muutama vuosi sitten jäsenmaksujaan ja halusi vaikuttaa asioihin, mutta on nyt alkanut suhtautua järjestöön nuivemmin.
”Tämä on tällaista valtioiden pelaamista järjestöillä ja käytännön vaikeuksien aiheuttamista”, Ojanen sanoo.
Suomen puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa päättyy torstain juhlaillalliseen ja ulkoministeri Timo Soininhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soinin (sin) johtamaan ulkoministerikokoukseen Finlandia-talossa perjantaina.
Ojanen arvioi Suomen työstäneen Venäjä-ongelmaan jonkinlaista ”tekniseltä kalskahtavaa” puolivälin ratkaisua, jonka myötä kiista ei ainakaan vielä tässä vaiheessa karahda kiville. Tilanne kuitenkin pahenee koko ajan, ja esimerkiksi Euroopan neuvoston nuorisotoiminnan budjettirahoituksen on jo kerrottu olevan vaaravyöhykkeessä talousongelmien vuoksi.
Neuvoston talous on yhä pahemmissa vaikeuksissa Venäjän jätettyä useiden vuosien jäsenmaksunsa maksamatta. Tämä sen jälkeen kun neuvoston parlamentaarinen yleiskokous epäsi Venäjältä äänioikeuden Krimin miehityksen jälkeen 2014.
Käsillä on visainen pulma: Venäjän kansalaisten, toimittajien ja koko kansalaisyhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että valitusmahdollisuus Euroopan neuvoston yhteydessä toimivaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen pysyy auki.
”Eikä sitä saa säilymään millään kommervenkillä ilman että maa on jäsen”, Ojanen sanoo.
Toisaalta Venäjä on osoittanut, ettei se suhtaudu suopeasti mihinkään toimijoihin, joiden se kokee rajoittavan valtion toimintaa ja suvereniteettia. Voi siis kysyä, miksi Venäjä ylipäänsä haluaa pysyä Euroopan neuvoston kaltaisen ihmisoikeuselimen jäsenenä.
Ojasen mukaan kyse voi olla halusta pitää yllä kulissia.
”Sen avulla voidaan tarpeen tullen todeta, että ollaan tällaisessa järjestössä jäsenenä – ikään kuin se tarkoittaisi samalla, että noudatetaan tuon järjestön periaatteita.”
Toinen selitys voi olla halu vaikuttaa sisältä päin ja pyrkimys ikään kuin kaapata järjestö ajamaan omia tarkoitusperiä – tai ainakin vaikeuttaa sen toimintaa.
”Tämä ei koske vain Euroopan neuvostoa vaan on tämän hetken yleisempi piirre, että kansainvälisiä järjestöjä tällä lailla ahdistetaan, ja ne ovat yllättävän tiukoilla jäsenvaltioidensa suhteen”, Ojanen sanoo.
Venäjän lisäksi Euroopan neuvoston kannalta toinen ongelmamaa on Ojasen mukaan Turkki. Se lisäsi vielä muutama vuosi sitten jäsenmaksujaan ja halusi vaikuttaa asioihin, mutta on nyt alkanut suhtautua järjestöön nuivemmin.
”Tämä on tällaista valtioiden pelaamista järjestöillä ja käytännön vaikeuksien aiheuttamista”, Ojanen sanoo.
Suomen puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa päättyy torstain juhlaillalliseen ja ulkoministeri Timo Soininhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soinin (sin) johtamaan ulkoministerikokoukseen Finlandia-talossa perjantaina.
Ojanen arvioi Suomen työstäneen Venäjä-ongelmaan jonkinlaista ”tekniseltä kalskahtavaa” puolivälin ratkaisua, jonka myötä kiista ei ainakaan vielä tässä vaiheessa karahda kiville. Tilanne kuitenkin pahenee koko ajan, ja esimerkiksi Euroopan neuvoston nuorisotoiminnan budjettirahoituksen on jo kerrottu olevan vaaravyöhykkeessä talousongelmien vuoksi.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Euroopan neuvosto ei ole EU:n toimielin
Euroopan neuvosto vaalii demokratiaa, puolustaa ihmisoikeuksia ja luo yleissopimuksia, joilla pyritään turvaamaan Euroopan yhtenäisyys vahvistamalla yhteisiä arvoja ja oikeusnormistoja.
Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1989. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat aloitteita tekevä parlamentaarinen yleiskokous ja päätökset tekevä ministerikomitea.
Euroopan neuvostoa ei pidä sekoittaa liki samannimisiin EU:n toimielimiin. Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa eri maiden ministerit jakavat budjetti- ja lainsäädäntövaltaa Euroopan parlamentin kanssa. Eurooppa-neuvostossa taas EU:n jäsenmaiden päämiehet päättävät huippukokouksissa EU:n suurista linjauksista.
- Ulkopolitiikka Seuraa
- Eurooppa Seuraa
- Timo Soini Seuraa
- Venäjä Seuraa
Kommentit