Suomeen palaava suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde tarkkaili Saksaa etsimässä uuden valtansa rajoja

Saksa elää murroskautta. Päättymässä ei ole vain liittokansleri Angela Merkelinhttps://www.hs.fi/haku/?query=angela+merkelin pitkä kausi Saksan johdossa vaan toisen maailmansodan jälkeen Saksassa alkanut kokonainen poliittinen aikakausi, sanoo suurlähettiläs Ritva Koukku-Rondehttps://www.hs.fi/haku/?query=ritva+koukku-ronde residenssissään Berliinissä.

”Merkel on seitsemän vuosikymmentä kestäneen poliittisen kauden viimeinen kansleri. Olemme keskellä globaalia murrosta. Uuden suunnan tiedämme, mutta emme päätepistettä.”

Päättymässä on myös Koukku-Ronden kausi Suomen suurlähettiläänä Saksassa. Hän palaa Helsinkiin ja ulkoministeriöön toukokuun lopussa. Suurlähettilään residenssin katolta levittäytyy näkymä yli Berliinin, ja vuodet Berliinissä ovat olleet näkö­alapaikka Eurooppaan.

Saksa on talousmahti ja yhdessä Ranskan kanssa EU:n merkittävin maa. Saksa ei ole tunnettu äkkikäänteistään, mutta niitäkin on nyt nähty, Koukku-Ronde toteaa. Merkel on joutunut toimimaan nopeasti, oli kyse energiapolitiikasta, turvapaikanhakijoista tai Venäjä-pakotteista.

”On mahdotonta jossitella, ovatko kaikki päätökset oikeita”, Koukku-Ronde sanoo. ”Merkel on huolellisesti ja sitkeästi etsinyt kriiseihin ratkaisuja.”

Euroopan kriisiaika alkoi vuonna 2008 finanssikriisistä. Sitä seurasi eurokriisi. Venäjä miehitti Krimin, Eurooppa kohtasi pakolaiskriisin, brexitin, Kiinan nousun. Alkoi uusi aika transatlanttisissa suhteissa, kun Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump nousi valtaan.

Koukku-Ronde tuntee hyvin myös turbulenssin Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteissa. Ennen tehtäväänsä Berliinissä hän toimi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä Washingtonissa.

Saksa samaan aikaan vahvistaa omaa johtorooliaan ja tarvitsee ja etsii kumppaneita, Koukku-Ronde muistuttaa. Uusi Saksa on edelleen tiimipelaaja, mutta tässä tiimissä yhä vahvempi ja johtajuutta yhä vähemmän karsastava toimija.

”Saksa on monenvälisen yhteistyön ja eurooppalaisen yhteistyön vetäjä – myös siksi, että Saksa katsoo sen palvelevan omia intressejään.”

Saksa rooli maailmanpolitiikassa kasvaa hitaasti mutta varmasti. ”Prosessi alkoi Balkanin sotien aikaan, ja otti uuden aktiivisen roolin jo kansleri Gerhard Schröderin https://www.hs.fi/haku/?query=gerhard+schroderinkaudella, kun Saksa alkoi ottaa osaa sotilaallisiin operaatioihin muun muassa Afganistanissa.”

Saksa ja Ranska ovat Koukku-Ronden mukaan vieneet EU:ta hyvin eteenpäin. Euroopan yhtenäisyys on Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä.

”Historia on läsnä Saksassa ja Berliinissä joka päivä. Saksa on yhä kiitollinen Euroopan integraatiokehityksestä ja siitä, että se otettiin mukaan samoihin pöytiin, vaikka Saksa oli lähes tuhonnut Euroopan.”

Saksalla on myös strategista kärsivällisyyttä nyt, kun esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeusvaltiokehitys aiheuttaa huolta, Koukku-Ronde sanoo.

Saksan perustuslaki saneltiin niin, ettei menneisyys toistuisi. ”On muistettava, että Saksa on 16 osavaltion liittovaltio, ja sen toimintaa liittyy tietty hitaus ja pidäkkeet.”

Saksan liikkeitä on viime aikoina hidastanut myös riitaisa hallituskokoonpano. Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuri koalitio on hallitusvaihtoehtona tiensä päässä. Myös Saksassa kansanpuolueet murentuvat. Pelissä on uusi haastaja, oikeistopopulistinen ja nationalistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD.

AfD on ilmiö siksi, että se keräsi yhteen aiemmin hajallaan olleen pienten äärioikeistopuolueiden kannatuksen, Koukku-Ronde sanoo. ”Äärioikeiston kannatus on ollut Saksassa pitkään 10–15 prosenttia. AfD sai voimat yhteen.”

AfD:n parlamenttipaikat osavaltioissa ja liittopäivillä pakottivat muut puolueet miettimään suhdettaan siihen. ”Syksyn osavaltiovaaleissa AfD voi nousta Saksin tai Thüringenin suurimmaksi puolueeksi.”

Saksan murroskausi heijastuu koko Eurooppaan. ”Uuden konsensuksen rakentaminen vie aikaa. Samaan aikaan puolueet uudistavat ohjelmiaan.”

Yksi ajankohtainen esimerkki Saksan jähmeydestä on ilmastopolitiikka. Saksa luopuu hiilen käytöstä vuoteen 2038 mennessä. Sillä ei kuitenkaan ole riittävästi uusiutuvaa energiaa, ja Saksa luopuu myös ydinvoimasta, Koukku-Ronde muistuttaa.

Välikauden energia on kaasu, ja siksi Saksa tarkastelee Nord Stream 2 -kaasuputkea kovin toisin kuin putkihanketta vastustavat Puola ja Baltian maat. ”Mutta nyt myös Nord Stream -päätöksiä tarkastellaan hieman uusiksi. Mukana on paljon realismia.”

Suomelle on tärkeää, että EU:n isot maat ovat aloitteellisia ja rakentavia Euroopan kehittäjiä. Saksan periaate on Suomelle hyvä, Koukku-Ronde sanoo. ”Yhteistyö on kaikille halukkaille avointa. Suomi ei voi kuitenkaan olettaa, että Saksa olisi aina sen kanssa samoilla linjoilla.”

Viime vuosi oli Suomen ja Saksan suhteissa supervuosi, Koukku-Ronde arvioi. Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier https://www.hs.fi/haku/?query=frank-walter+steinmeier teki valtiovierailun Suomeen, samoin ulkoministeri Heiko Maashttps://www.hs.fi/haku/?query=heiko+maas. Merkel osallistui Helsingissä EPP-puolueryhmittymän kokoukseen ja tapasi Suomen johtoa.

Koukku-Ronde muistuttaa, että vaikka Saksa on Suomelle itsestään selvä kumppani, Suomi ei ole sitä Saksalle. ”Pienempien maiden on oltava aktiivisia ja haet­tava kumppanuutta niissä asiois­sa, jotka ovat kansallisesti tärkeitä. Ja niin olemme tehneet, mutta suhteiden syventämiselle on vielä tilausta.”