Ulkomaat

Suomessa on Saksaa laajemmat metsät, mutta Saksassa on paljon enemmän puuta – Tarvitaanko EU:ssa yhtenäisempää metsäpolitiikkaa?

EU ei kontrolloi jäsenmaiden hakkuupolitiikkaa, mutta ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kapeneminen saattavat syventää integraatiota myös metsäkysymyksissä.

”Täten lupaan, että jos minut valitaan Euroopan parlamentin jäseneksi, aion edistää politiikkaa, jonka tavoitteena on metsien suojelu ja ennallistaminen maailmanlaajuisesti.”

Nämä juhlavat sanat on kirjattu EU:n metsäpolitiikkaan vaikuttamaan pyrkivän Fern-järjestön laatimaan ”metsälupaukseen”, jonka EU-parlamenttivaalien ehdokkaat voivat halutessaan allekirjoittaa.

Lupauksen oli allekirjoittanut viime torstaihin mennessä 126 ehdokasta, jotka ovat mukana 26. toukokuuta järjestettävissä EU-vaaleissa. Allekirjoittaneiden joukossa on myös yhdeksän suomalaista nimeä, tunnetuimpina heistä vasemmistoliiton Merja Kyllönen, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja vihreiden Heidi Hautala.

Kolmikko on jo aiemmin ollut europarlamentissa ja siten vaikuttanut EU:n metsäpolitiikkaan muun muassa ilmasto- ja päästöpolitiikan kautta.

Metsäpolitiikka ja hakkuut nousivat Suomen eduskuntavaaleissa merkittäväksi kiistakysymykseksi puolueiden välillä. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että Suomeen on suunnitteilla useita jättimäisiä sellutehtaita, jotka vaikuttavat työllisyyteen merkittävästi.

Samaan aikaan tiedeyhteisö on varoittanut maailmanlaajuisesti vauhdilla etenevästä ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Metsillä on merkittävä rooli molempien suitsimisessa, sillä metsät sitovat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä uhanalaisille lajeille.

Vaikka metsäpolitiikka ei ole muualla Euroopassa yhtä kuuma aihe kuin Suomessa, metsien hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat todennäköisesti esillä EU-parlamentissa myös tulevina vuosina.

Mikä on Euroopan metsien tila? Tarvitaanko Euroopassa yhtenäisempää metsäpolitiikkaa?


EU:lla ei ole valtaa määrätä, miten ja paljonko kukin jäsenmaa hyödyntää metsiään. Ilmastonmuutoksen takia ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen vuoksi Euroopassa kaivataan silti laajempaa kokonaisymmärrystä metsien käytöstä ja metsien tilasta, sanoo Fern-järjestön metsälupauksen allekirjoittanut Sirpa Pietikäinen.

Pietikäisen visiona on EU, joka toimii johtavana esimerkkinä muulle maailmalle metsien kestävästä käytöstä.

”Globaalissa mittakaavassa Suomi hoitaa metsiään erinomaisesti, vaikkakaan ei täydellisesti. Siksi Suomen kannattaisi toimia kunnianhimoisen metsäpolitiikan eteen myös EU:ssa.”

Pietikäisen mukaan EU:n on turha vaatia maailmanlaajuisissa neuvotteluissa kestävää metsäpolitiikkaa muilta, jos se hoitaa oman tonttinsa löperösti.


Fern-järjestön metsälupauksessa todetaan, että ”EU:ssa metsien hiilivarasto hupenee nopeasti, ainakin osittain johtuen siitä, että puuta korjataan enenevässä määrin bioenergian tarpeisiin”.

Tämä väittämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Euroopan metsät kasvavat nyt nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin.

Euroopan metsiä käsittelevässä raportissa State of Europe’s Forests 2015 todetaan, että Euroopan metsien puusto on kasvanut 25 viime vuoden aikana keskimäärin noin 403 miljoonaa kuutiota vuodessa eli noin 1,4 prosentin vuosivauhdilla. Tämän perusteella Euroopan metsät voivat ainakin kasvumittareilla tarkasteltuna hyvin.

”Metsät ja metsäpolitiikka ovat moninaisia eri puolella Eurooppaa, mutta yksi asia meitä yhdistää”, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila.

”Eurooppa on vihertynyt paljon. Metsät ja puuston määrä ovat kasvussa koko Euroopassa.”

Marttila katsoo metsien kasvun olevan Euroopassa niin hyvässä jamassa, että maanosassa voitaisiin lisätä hakkuita, kunhan ne tehdään kestävästi.

Myös Suomessa hakkuumäärien lisäämistä perustellaan sillä, että metsät kasvavat nyt nopeammin kuin koskaan ennen. Suomessa hakattiin viime vuonna ennätysmäiset 77 miljoonaa kuutiota metsää, ja hakkuumäärät kasvavat entisestään, jos suunnitellut sellutehdashankkeet toteutuvat.

Vaikka Suomessa on metsiä maan pinta-alaan nähden enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa, puuston määrässä Suomi on vasta Euroopan viides.

Euroopan ylivoimaisesti puustoisin maa on Saksa. Saksassa myös puuston tilavuus kasvaa vuosittain selvästi enemmän kuin Suomessa, vaikka metsämaan pinta-ala on vain puolet Suomen metsien pinta-alasta.


Metsien kasvusta huolimatta Saksaan ei ole suunniteltu uusia isoja sellutehtaita. Saksassa myös pyritään luopumaan avohakkuista ja siirtymään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Tästä huolimatta metsätalouden osuus on Saksankin kansantaloudessa melko merkittävä, noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suomessa metsätalouden painoarvo on hyvin suuri, sillä se kattaa viennistä jopa 20 prosenttia.

Niin ikään Fermin metsälupauksen allekirjoittaneen eurovaaliehdokkaan Merja Kyllösen mukaan metsiä osataan hyödyntää varsinkin Saksassa niin, että puusta saadaan suurempi jalostusarvo. Hän kertoo keskustelleensa maan metsäpolitiikasta saksalaisten kollegojensa kanssa.

”Saksassa satsataan siihen, että puun annetaan kasvaa pitkään ja tehdään tuotteita, joissa on pitkään hiiltä sitova vaikutus. He ovat tehneet erilaisia metsäpoliittisia päätöksiä kuin Suomessa on tehty”, Kyllönen sanoo.

”Muualla Euroopassa esimerkiksi puurakentaminen ja muut puusta tehtävät tuotteet ovat kovemmassa huudossa kuin Suomessa. Meillä bulkin tekeminen näyttää olevan se juttu.”

Kyllönen kertoo hätkähdyttävän esimerkin kotiseudultaan Kainuusta. Hyrynsalmella asuva sveitsiläinen hirsirakentaja ja luontomatkailuyrittäjä oli joutunut pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan Kainuusta Pohjois-Ruotsiin, koska riittävän laadukasta ja järeää puuta ei ole saatavilla.

Lisäksi Metsähallitus oli tulostavoitteet täyttääkseen avohakannut valtionmetsiä, joihin sveitsiläisyrittäjä oli aiemmin tuonut keskieurooppalaisia turisteja ihastelemaan erämaaluontoa.

Tapauksesta on kirjoittanut Apu-lehti.

”Tapaus kertoo siitä, että nopea voitontavoittelu on se ykkösjuttu. Emme pohdi riittävästi sitä, miten voisimme pidemmällä aikavälillä saada enemmän lisäarvoa metsistämme”, Kyllönen sanoo.


Edellisellä parlamenttikaudella EU:ssa käytiin suomalaisia kovasti repinyt kiista niin sanotusta lulucf-asetuksesta. Asetuksessa on kyse siitä, että jos jäsenmaa lisää metsien hakkuita ja vähentää näin hiilinielujaan, sen tulee kompensoida tämä muita sektoreita koskevilla päästövähennyksillä tai päästöoikeuksien ostamisella.

Pietikäinen ja Kyllönen kertovat saaneensa europarlamenttiaikanaan hyvin jyrkkää palautetta suomalaisilta metsänomistajilta ja metsäteollisuuden edun ajajilta. Molemmat vertaavat metsäkysymysten herkkyyttä maahanmuuttokeskusteluun, joka äityy usein matalamieliseksi.

Pietikäinen ja Kyllönen eivät usko, että EU:ssa käsitellään lähiaikoina lulucf-asetuksen laajuisia isoja metsäkysymyksiä. Silti jatkuvasti elävä ilmasto- ja biodiversiteettikeskustelu pitää huolen siitä, että metsien käyttöön vähintäänkin epäsuorasti vaikuttavia asioita noussee pöydälle.

MTK:n Marttila on kehottanut julkisuudessa äänestämään parlamenttiin ihmisiä, jotka ajavat suomalaisen maa- ja metsätalouden etua, koska Brysselissä ei hänen mukaansa ole riittävästi tai riittävän laajaa metsäosaamista. Myös Marttila korostaa kuitenkin sitä, että EU:ta tarvitaan koordinoimaan metsäasioita Euroopan laajuisesti.

”Euroopan pitää olla ylpeä metsistään ja vaalia niitä unohtamatta, että metsillä on paljon taloudellistakin merkitystä. Metsät ovat merkittäviä myös ilmaston ja ekosysteemin kannalta. Tarvitsemme EU:ta koordinoimaan tätä kokonaisuutta, sitä on turha kiistää.”


Euroopan metsien nopeasta kasvusta huolimatta näköpiirissä on myös uhkakuvia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen.

”Vaikka metsien kasvu kiihtyy, edessä voi olla kuivuutta, metsäpaloja ja tuholaisia, jotka ovat iso epävarmuustekijä”, Pietikäinen sanoo.

Marttila huomauttaa, että Keski-Euroopan metsiä saattavat uhata tulevana kesänä valtavat metsätuhot kirjanpainajakuoriaisen leviämisen vuoksi. Asiaan liittyvät viime vuoden harvinaisen kuiva kesä ja sitä seurannut tämän vuoden kuiva kevät, jotka ovat edistäneet tuholaisen leviämistä.

”Keski-Euroopassa tulee kuolemaan metsiä pystyyn. Siellä tullaan hakkaamaan paljon metsiä ja näkemään jopa isoja avohakkuita. Sieltä tulee ensi kesänä ja talvena markkinoille isot määrät puuta, mikä vaikuttaa puumarkkinoihin.”

Kirjanpainajakuoriainen iskee yleensä vanhoihin kuusikoihin.

Päästöjä, hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta koskevan keskustelun lisäksi Euroopassa käydään Marttilan mukaan lähiaikoina isoja keskusteluja siitä, miten tuholaisten leviämistä voitaisiin estää vaikkapa metsänhoidon keinoin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Leijonat ja Venäjä pelaavat huippuottelua, tilanne avauserän jälkeen 0–0, HS seuraa hetki hetkeltä jääkiekon MM-välierää

    4. 4

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    5. 5

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    6. 6

      Saksan juutalaisia varoitettiin kipan käytöstä

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    8. 8

      Neuvostoliitto aloitti suomalaisten aivopesun heti sodan jälkeen – Näin länsi iski takaisin

      Tilaajille
    9. 9

      Entä jos etelänlomalle voisikin matkustaa junalla? Ruotsalaiset matkatoimistot ovat jo haistaneet markkinaraon

    10. 10

      Kaksivuotias tyttäreni tunnistaa jo yli 50 lintulajia – mutta olisiko kasvattajana järkevämpää heittää lintukirjat roskikseen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    2. 2

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    3. 3

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    4. 4

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    6. 6

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    7. 7

      Metalliromun seasta löytyi säteilevä laite – Säteilyturvakeskuskaan ei tiedä, mikä se on

    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      Kommentti: Rinne heitti Heinäluoman bussin alle komissaarikisassa – Mutta paljastiko yksi sana saman kohtalon Urpilaiselle?

    10. 10

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää