Iloinen itsenäisyys!

Norjalaiset juhlivat kansallispäiväänsä iloisemmin ja suuremmin kuin ehkä mikään muu kansa maailmassa. HS:n kirjeenvaihtaja Petja Pelli raportoi Oslosta perjantain juhlahumun keskeltä.

Julkaistu:

Laulu kuuluu oslolaislähiön kerrostalosta pihanurmelle asti. Parvekkeella tervehtii Norjan lippu.

Kello on yhdeksän aamulla perjantaina 17. toukokuuta, mutta asunnon oven avautuessa vastaan iskevät täydet bileet.

”Pop”, kuuluu kuohuviinipullosta, kun Gudrun Låte kiskaisee sen auki. Isäntä Thomas Nikolai Olsen polkee jalalla tahtia niin voimallisesti, että lautaset helisevät.


Joku on heti työntämässä kuohuvaa toimittajankin nenän alle.

”Punaista, valkoista ja sinistä!” raikuvat laulun viimeiset sanat. Sitten joku sanoo ”hip-hip”. Muut huutavat: ”hurraa!” Tämä toistetaan neljä kertaa.

Viimeisen hip-hipin sanoo teinityttö kansallispuvussaan. Hän hymyilee ovelasti. Totta kai kaikki jaksavat vielä kerran hurrata.


Norjan kansallispäivä 17. toukokuuta on taatusti yksi maailman iloisimmista kansallispäivistä – ellei se iloisin.

Suomessa on keskusteltu itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien aikaan viime vuosina yhä useammin siitä, pitäisikö vanhojen hyvien perinteiden rinnalle tuoda lisää myös iloisempaa menoa.

Juhlittava asiahan on myönteinen.

Jos iloa halutaan, tämä viestintä-freelancer Olsenin ja lääkäri Maren Gjerdåkerin oslolaisasunto on opintomatkan ensimmäiseksi pysäkiksi oikein sopiva.

Pöydän ympärillä on parikymmentä ihmistä pikkulapsista mummoon ja vaariin. Kaikkien kasvoilla punoittaa hymy.

Laulujen välissä suuhun menee graavilohta, munakokkelia ja mansikkakakkua. Käsissä on laulujen sanoja. Lappujen nurkassa lukee ohje: ”Laulettava häpeilemättä ja koko sydämestä.”

Voit katsoa alla olevalta videolta, kuinka juhlaseurue laulaa Norjan kansallislaulun ensimmäisen ja viimeisen säkeistön.


Kuvaamataidon opettaja Låte tulee tälle aamiaiselle joka vuosi. Kaveriporukoiden aamiaiset kuohuvineen ovat yksi Norjan kansallispäivän perinteistä.

”Tämä on vuoden paras juhlapäivä, voittaa joulun”, hän sanoo.

”Kaikilla on hauskaa. On kevät. Ihmiset nostavat katseensa kadusta ainakin yhdeksi päiväksi!”


Olohuoneen ovella käy vilkas liikenne, mutta Låtella on hetki aikaa pohtia suhdettaan kansallistunteeseen. Kaikissa Euroopan maissa suhde nationalismiin ei ole yhtä mutkaton kuin Norjassa.

”Asuin Sveitsissä, ja sieltä palatessa tämä tuntui melkein liian paljolta.”

Isäntä Olsen liittyy keskusteluun. ”Me olemme hyvin kansainvälisiä ihmisiä ja vasemmistolaisia, ei tämä sitä vie pois”, hän sanoo.

”Anopillani on tänään kansallispuvun kanssa palestiinalaishuivi.”

Sitten lauletaan yksi 1800-luvun hittisävellys Norjan luonnon kauneudesta. Olsen lopettaa välillä sanojen laulamisen ja matkii sen sijaan erilaisten torvisoittimien stemmoja.

 

”Tunnen itseni vanhan ajan prinsessaksi.”

Låte tunnustaa, että on hän Norjassa monesta asiasta oikeasti ylpeä: hierarkioiden puute, hyvinvointivaltio, demokratia.

Viimeksi mainittu on juhlan ytimessä. Päivää vietetään, koska 17. toukokuuta 1814 Norjassa allekirjoitettiin maan ensimmäinen perustuslaki. Samalla juhlitaan itsenäisyyttä ja norjalaisuutta ylipäänsä.

”Vähemmän ylpeä olen nopeasti rikastuneiden norjalaisten käytöksestä ulkomailla”, Låte sanoo. ”Voisimme joskus olla nöyrempiä.”

Etenemme kevyessä tungoksessa oven pielestä pitkän pöydän ääreen.

Sara Gjerdåker, 23, ja Turi Bjørgo, 22, edustavat juhlijoiden nuorempaa polvea. Heillekin tämä on vuoden paras juhla.

”Kaikki aloittavat juomisen jo aamupalalla. Runsaasti”, Gjerdåker kertoo.


Molemmilla nuorilla naisilla on päällään kotiseutujensa kansallispuvut. Norjalaista käsityötä, hopeakorut kimaltamassa kirjaillun villan päällä. Näitä käytetään vain erityistilaisuuksissa.

”Tunnen itseni vanhan ajan prinsessaksi”, Gjerdåker sanoo ja nauraa.

Prinsessavertaus ei ole kaukaa haettu. Käsintehty kansallispuku, bunad, maksaa yleensä 2 000–4 000 euroa.


Jotkut ovat alkaneet tilailla netistä halpoja kopioita, mutta sitä paheksutaan. Gjerdåker ja Bjørgo ovat saaneet pukunsa useiden sukulaisen yhteisesti ostamina rippilahjoina.

Tästä naiset lähtevät puistoon kavereiden kanssa. Silloin puku vaihtuu. ”Otin tälle kyllä täksi päiväksi ihan vakuutuksenkin”, Bjørgo sanoo.


Gjerdåker tuntee kansallispäivänä ylpeyttä siitä, miten ihmiset silloin tulevat yhteen ja löytävät toisensa. ”Ei se humala ole siinä pääasia. Vaan se, että on hauskaa yhdessä.”

Kansallispukujen käyttö on yleistynyt sitä mukaa, kun öljymaa on rikastunut. Pukukin yhdistää.

”Se on todella hyvä jäänsärkijä!” Låte sanoo. ”Voi kehua toisen pukua ja kysyä, mitä aluetta se edustaa.”


Aamiaisen jälkeen kunnon norjalainen suuntaa keskustaan katsomaan päivän pääohjelmanumeroa eli lasten paraatia. Niitä järjestetään kaikissa kaupungeissa, mutta Oslon paraati on suurin.

Norjassa päätettiin jo 1800-luvulla – kun maa oli vielä Ruotsin kuninkaan vallan alla – että kansallispäivänä eivät marssi sotilaat vaan maan tulevaisuus.


Matkalla paraatipaikalle lähes hämmentävältä tuntuva perinnenäyttely jatkuu.

Vähintään puolella vastaantulevista naisista on kansallispuvut. Monella miehelläkin on omansa. Miesten puvut ovat yleistyneet huimasti. Tuossa menee polvisukat, tuossa korkea hattu, tuossa vaalea, erittäin lämpimältä näyttävä villatakki.

Muutama aseistautunut poliisi valvoo puistoa. Tästä nousi Norjassa pieni kohu: yleensä Norjan poliisit eivät kanna asetta, vaan aseet ovat autossa säilössä.


Aurinko valaisee kuninkaanlinnan parvekkeen.

Sieltä vilkuttavat silinteripäinen kuningas Harald V ja kuningatar Sonja punaisessa asussaan. Suuren puiston halki ja parvekkeen ali marssivat yli sadan koulun oppilaat. On torvisoittokuntia, on viirisalkoja, on rumpuja.

Katso alla olevalta videolta, miltä lasten paraati näytti.


Lippuja näyttää jatkuvan loputtomiin. Punaista, valkoista, sinistä.

Yhdeltä kuusivuotiaan näköiseltä rumpalipojalta jää muutama isku väliin, kun pitää moikata takaisin eturivistä viuhtovalle äidille.


Ragnhild Dalheim katsoo kulkuetta yhdeksänvuotiaiden kaksospoikiensa kanssa. Eimund-poika marssii myöhemmin partiolaisten kanssa.

Mikä päivässä on parasta?

”Jäätelön syöminen” Eimund vastaa.


Yksi kansallispäivän perinteistä on, että lapset saavat syödä niin paljon jäätelöä kuin ikinä haluavat. Moni haluaa ensimmäisen annoksensa heti aamusta, mutta Eimund on pidättäytynyt.

”Ei ole ehtinyt”, hän selittää.

Kolmas ja viimeinen kohde liittyy sekin lapsiin. Se on koulu.

Toukokuun 17. on Norjassa yleinen vapaapäivä, mutta lapset ja heidän vanhempansa suuntaavat silti iltapäivisin kouluille ottamaan osaa niin kutsuttujen koulukahviloiden rientoihin.

Länsioslolaisen Uranienborgin koulun koulukahvila on kuin lapsen paratiisi: aurinkoisen pihan pöydillä on vohveleita, nakkisämpylöitä ja mokkapaloja. Tekemistäkin riittää.


Kun leikit alkavat, koulun oma torvisoittokunta marssii pihalle kuninkaanlinnalta soittaen samalla varsin ansiokkaasti Earth, Wind & Firen Septemberiä.

Kahden koululaisen äiti ja Norjan tilastokeskuksen työntekijä Marte Kittilsen katsoo menoa lämmöllä. Hän sanoo ennen vihanneensa tätä päivää. ”Minulla ei ollut kaveriporukkaa, jonka kanssa mennä aamiaiselle, joten pakenin metsään”, hän kertoo.

Nykyään hän nauttii, kun lapsetkin nauttivat. ”Ehkä pakenen metsään taas uudestaan sitten, kun lapset ovat kasvaneet.”

Kittilsenin pojan kaverit Andreas Bache, 10, ja Eivind Kijun Dommersnes, 10, lähtevät näyttämään, mitä koulukahvilassa tehdään.

Portin takana avautuu leikkimaailma.

Ensin he taistelevat tyynyillä korkean pukin päällä. Kijun Dommersnes pudottaa Bachen yhdellä iskulla.


Sitten mennään paikalle, jossa toinen työntää kasvonsa ulos suuren pellefiguurin keskellä olevasta reiästä. Toinen menee muutaman metrin päähän ja koettaa osua kaverinsa naamaan sangossa lilluvilla märillä taulusienillä.

”Et sitten vedä kasvoja pois!” Bache huutaa.

Kaikki ympärillä nauravat. Kijun Dommersnes panee silmät kiinni, irvistää ja luottaa onneensa.

Tausta: Bileet perustuslain kunniaksi

Norjan kansallispäivää vietetään 17. toukokuuta, koska tuona päivänä vuonna 1814 allekirjoitettiin Norjan perustuslaki.

Teksti oli tuon ajan mittapuulla radikaalin demokraattinen. Vaikutteita oli saatu Yhdysvaltojen itsenäistymisestä ja Ranskan vallankumouksesta.

Samalla Norja julistautui itsenäiseksi. Sitä ennen Norja oli kuulunut 1300-luvun lopulta Tanskan yhteyteen.

Tilaisuus itsenäistymiseen tuli, kun Tanska-Norja jäi häviävälle puolelle Napoleonin sodissa. Voittajat päättivät luovuttaa Norjan Ruotsille, joka oli muutama vuosi aikaisemmin menettänyt puolet valtakunnastaan – siis Suomen – Venäjälle. Norja koetti irtautua tässä saumakohdassa omaksi maakseen.

Ruotsi vaati kuitenkin saataviaan ja hyökkäsi Norjaan jo loppukesästä. Norja sai joitakin voittoja, mutta Ruotsin armeijan ylivoima ja Britannian kauppasaarto tekivät tilanteen toivottomaksi.

Norja alistui niin kutsuttuun personaaliunioniin Ruotsin kanssa. Siinä Norja siirtyi Ruotsin kuninkaan vallan alle, mutta säilytti kuitenkin isot osat perustuslaistaan ja itsemääräämisoikeudestaan.

Ruotsin kuningas yritti aluksi kieltää toukokuun 17. päivän juhlallisuuksia, mutta ne vain yltyivät 1800-luvun mittaan. Lasten paraateja alettiin järjestää vuosisadan loppupuolella.

Täydellisen itsenäisyyden Norja saavutti verettömästi 1905 sen jälkeen, kun 99,95 prosenttia norjalaisista oli äänestänyt kansanäänestyksessä personaaliunionin purkamisen puolesta.

Nykyään Norjan kansallisuuspäivän juhlat hakevat laajuudessaan ja iloisuudessaan vertaa koko maailmassa.

Kansan suussa juhlapäivä tunnetaan parhaiten päivämäärän mukaan nimellä syttende mai.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Hawkit saattoivat Leijonat kotiin, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    7. 7

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    8. 8

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    9. 9

      Tästä rakennuksesta saa hakea tavaraa niin paljon kuin haluaa ympäri vuorokauden

    10. 10

      ”Korso on uusi maailmanmestari!” Oman kylän poika Kevin Lankinen nousi Vantaan parjatun lähiön sankariksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Hawkit saattoivat Leijonat kotiin, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää