Tällainen on mies, joka kokoaa Laura Huhtasaaren ja Euroopan muun laitaoikeiston valtavaan mielenilmaukseen lauantaina

Milano/Verona

Italialaisen Lega-puolueen johtaja, sisäministeri Matteo Salvini https://www.hs.fi/haku/?query=matteo+salvinion aina ollut kansan mies, populisti jo ennen kuin termi nousi Euroopassa suosioon.

Näin kuvailee yhtä Euroopan seuratuimmista poliitikoista toimittaja ja kirjailija Alessandro Franzihttps://www.hs.fi/haku/?query=alessandro+franzi, joka on seurannut Salvinia ja hänen Lega-puoluettaan yli kymmenen vuotta. Franzi on kirjoittanut kirjan Salvinista ja hänen Eurooppa-politiikastaan.

Franzin mielestä on hämmästyttävää, kuinka vähän Salvini lopulta on vuosien aikana muuttunut, vaikka koko puolueen identiteetti on vaihtunut. Lega Nord perustettiin aluksi ajamaan vauraan, pohjoisen Italian itsenäisyyttä. Tähän liikkeeseen Salvini liittyi jo vuonna 1990.

Kun Salvini ryhtyi Legan johtajaksi 2013, hän alkoi uudistaa puoluetta. Nord eli viite pohjoiseen poistettiin nimestä, ja puolueen ydinlauseeksi vakiintui ”Italialaiset ensin”.

”Legan ajattelun ytimessä on aina ollut maahanmuuton, islamin ja Euroopan unionin vastustaminen. Salvini vain nosti nämä enemmän näkyville, ja alkoi käyttää koko Italiasta samaa puhetapaa kuin hän ennen käytti pohjoisesta”, Franzi kuvailee.

Resepti toimi. Legasta tuli toinen hallituspuolue Viiden tähden liikkeen kanssa, ja Salvinista sisäministeri. Tänä keväänä Salvini on noussut koko Euroopan tietoisuuteen tarkoituksenaan saattaa radikaalioikeisto yhteen.

Kansallismielisille povataan eurovaaleissa jopa kolmannesta parlamenttipaikoista. Legalle kannatuskyselyt ennustavat 30 prosentin äänisaalista Italiassa.

Salvinin vaalikampanja huipentuu lauantaina, kun joukko Euroopan oikeistopopulisteja saapuu Milanoon. Paikalla ovat Salvinin pitkäaikainen liittolainen, Ranskan kansallisen liittouman Marine le Penhttps://www.hs.fi/haku/?query=marine+le+pen ja Hollannin Vapauspuolueen Geert Wilders https://www.hs.fi/haku/?query=geert+wilderssekä muun muassa edustajia Saksan Afd:stä, Tanskan kansanpuolueesta, Itävallan FPÖ:stä ja Viron Ekrestä.

Suomesta mukana on perussuomalaiset, jota edustaa puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Laura Huhtasaarihttps://www.hs.fi/haku/?query=laura+huhtasaari.

”EU-parlamenttiin on syntymässä iso, vahvojen kansallismielisten puolueiden ryhmä. Legaan perussuomalaisilla on ollut aina varsin toimivat välit. Istuimme Legan kanssa EU-parlamenttikauden 2009–2014 samassa EFDD-ryhmässä”, Huhtasaari kertoo sähköpostitse.



Vuoden 2014 vaalien jälkeen laitaoikeisto jakautui neljään eri ryhmään, sillä ne eivät löytäneet yksimielisyyttä asiakysymyksissä. Yksi jakavista asioita oli erimielisten brittipuolueiden sijoittuminen ryhmiin ja toinen puolueiden suhtautuminen esimerkiksi Venäjään. Perussuomalaiset päätyivät ECR-ryhmään, ja Marine Le Pen ja Salvinin Lega ENF-ryhmään.

Nyt oikeistokentällä yritetään keskittyä yhteisiin nimittäjiin, jotta ryhmästä tulisi poliittisesti vahvempi. Yhteisiä tavoitteita Legan kanssa ovat Huhtasaaren mukaan esimerkiksi massamaahanmuuton torjuminen sekä kristillisen identiteetin vahvistaminen.

Millainen sitten on Salvini, jonka Lega olisi todennäköisesti mahdollisen yhteisen EU-parlamenttiryhmän suurin yksittäinen puolue?

On paras kysyä mieheltä, joka on tuntenut Salvinin jo ennen johtajavirkaa. Legan kansanedustaja Paolo Grimoldihttps://www.hs.fi/haku/?query=paolo+grimoldi ottaa vastaan Lega-puolueen päämajassa Milanon esikaupunkialueella. Hän on Lombardian aluekomitean johtaja, ja työhuoneen käytävällä on pitkä rivi vanhoja julisteita, jotka muistuttavat Legan alkuperäisistä tavoitteista: pohjoisen itsenäistymisestä.

Grimoldille tämä tavoite on vieläkin tärkeä, ja hänen mukaansa itsenäistyminen vielä tapahtuu. Pohjoisen rikkaudet eivät saa valua etelään, hän täsmentää. ”Lombardia olisi rikas kuin Saksa”, hän sanoo.

Salvinia hän kuvaa sanalla ”aktiivinen”. Salvini lukee kaiken, minkä saa käsiinsä ja puhui jo aamukuudelta aina omalla, poliittisella radiokanavallaan.

”Salvini pitää edelleen keskustelemisesta, ja ottaa kaikki huomioon. Nykyään hänellä on vain ympärillään poliisivartio”, Grimoldi kuvaa.

Kirjailija Franzin mukaan Salvini korostaa imagoaan tavallisena italialaisena miehenä.

Vuonna 2015 Franzi kiersi Milanossa Salvinin kanssa, jolloin Salvini kadulla keskustellessa antoi ihmisille oman henkilökohtaisen kännykkänumeronsa. ”Soita tähän, jos on jotain ongelmia”, hän sanoi.

Toisaalta Salvinin viholliskuva on selvä eikä hän pelkää lietsoa sitä. Salvinin maailmankuvassa islam on vihollinen, ja valtaosa maahanmuuttajista uhkaa Ita­liaa. Italiassa Salvini on jo muun muassa kiristänyt maassaolon ehtoja merkittävästi.

”Hän on yksioikoistanut keskustelua ja käyttänyt hyväksi ihmisten pelkoja, jotka toki ovat olemassa, mutta jotka ovat nykyään koko ajan keskustelun pääasia”, Franzi kuvaa.

Kymmenen vuoden aikana Italian poliittisessa murroksessa Salvinille tuli tilaa, ja hän on käyttänyt sen täysimääräisesti, sillä poliittista vastavoimaa ei ole, Franzi luonnehtii. ”Italialaiset on puskettu ajattelemaan, että kaikki muut ovat ongelma.”

Vielä 2014 eurovaaleissa Salvini ajoi eroa eurosta. Nyt hänen puolueensa lähtee eurovaaleihin ajamaan kansallista etua Euroopan unionin sisällä, ja puheet euroerosta on unohdettu.

”Haluamme erilaisen Euroopan. Sellaisen, joka taistelee meidän tulevaisuutemme ja meidän perheidemme puolesta”, Grimoldi kuvaa.

Euroon siirtyminen vahingoitti Grimoldin mukaan esimerkiksi hänen oman perheensä tekstiiliyritystä. Vaikka Italialle eurosta luopuminen voisi olla hyvä, täytyy Grimoldin mukaan olla realisti. ”On aika hankalaa siirtyä takaisin [liiraan].”

Yksi oikeistokenttää jakavista kysymyksistä on Venäjä.

Salvini ja Marine le Pen ovat julistaneet aktiivisesti yhteyk­siään Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putiniin. Esimerkiksi Ruotsidemokraatit kieltäytyivät yhteistyöstä Salvinin kanssa hänen Venäjä-yhteyksiensä takiahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006098815.html.

Salvinin puolue on allekirjoittanut yhteistyöjulistuksen Putinin Yhtenäinen Venäjä -puo­lueen kanssa, jossa puolueet muun muassa lupaavat vaihtaa tietoja niille keskeisistä asiota, Franzi kirjoittaa kirjassaan. Syytökset Venäjältä tulleesta rahoituksesta Salvini on kieltänyt.

Viime aikoina Salvini ei kuitenkaan ole ottanut Franzin mukaan Venäjää tai Putinia puheeksi, sillä läheinen suhde sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpiin että presidentti Putiniin on käynyt hankalaksi. Toukokuussa tv-haastattelussa Salvini sanoi tukevansa molempiahttps://www.facebook.com/salviniofficial/videos/406530206863186/.

”Tuen Trumpia, totta kai. Yhdysvaltojen talous kasvaa veroleikkausten takia, ja saman tahdon tehdä Italiassa. Ja rajapolitiikka säästää henkiä, sama, jota harjoitan täällä”, Salvini sanoi.

Jatkokysymykseen Putinista Salvini sanoi, että ”pidän kaikista, jotka puolustavat oman kansansa intressejä.”

Kansanedustaja Grimoldi on yksi Legan poliitikoista, joka pitää aktiivisesti yhteyttä Venäjään. Hän sanoo ymmärtävänsä pohjoismaalaisten ja balttien tunteita, mutta sanoo, että he suhtautuvat Venäjään edelleen kuin se olisi Neuvostoliitto.

”Poistaisin pakotteet vaikka huomenna, jos se vain kävisi yhdysvaltalaisille.”

Mitä Salvini sitten haluaa EU:ssa?

Franzi ja Grimoldi ovat samaa mieltä siitä, että Salvinin kampanjan pääteema eurovaaleissakin on ollut Italian oma poliittinen tilanne. Salvini toivoo vielä eräänä päivänä olevansa pääministeri, Franzi sanoo.

”Oikeistopopulisteilla on yhteinen vihollinen, mutta muuten yhteistyö voi olla hankalaa, sillä jokaisella on pääpaino omassa kansallismielisyydessään. Salvinille Italia tulee aina ensin.”