Joka arkiaamu pienellä kotikadullani Helsingin esikaupungissa toistuu ilahduttava näky.
Alakoululaiset kävelevät kouluun yksin tai kahden-kolmen lapsen porukoissa. Reput heiluvat selässä. Nuorimmat ovat seitsenvuotiaita, reput melkein yhtä suuria kuin he itse.