Ulkomaat    |   HS-analyysi

Eurooppalaiset äänestivät vilkkaimmin 20 vuoteen – perinteiset suurpuolueet hiipuvat, oikeistonationalistit ja vihreät nousevat

Varsinkin läntisessä Euroopassa vihreille on tulossa näyttäviä vaalivoittoja, kirjoittaa HS:n Euroopan-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

Berliini

EU-vaalit saivat äänestäjät liikkeelle vilkkaimmin 20 vuoteen. Äänestysaktiivisuus oli ennusteiden mukaan lähes 51 prosenttia, kun se viime vaaleissa vuonna 2014 oli 42,6 prosenttia.

Alustavien tulosten mukaan vaaleissa nousivat täysin vastakkaiset poliittiset voimat. Suurimpia voittajia ovat EU-kriittiset oikeistonationalistit ja toisaalta EU-mieliset vihreät. Sen sijaan perinteiset keskustaoikeistolaiset ja sosiaalidemokraattiset kansanpuolueet menettävät kannatusta ympäri Eurooppaa.

Keskustaoikeistolainen EPP on menettämässä edellisvaaleista kannatustaan 8,7 prosenttiyksikköä, mutta on silti ennakoidun mukaisesti tulevan EU-parlamentin suurin ryhmä. Se on EU-parlamentin ennusteen mukaan saamassa 178 paikkaa 751-paikkaiseen parlamenttiin.

Toiseksi suurin ryhmä on sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmä, jolle ennuste on tuomassa 147 paikkaa. S&D:n kannatus on supistumassa viisi prosenttiyksikköä noin 20 prosenttiin.

Suomesta kokoomus kuuluu EPP-ryhmään.

EU-parlamentin kokoonpano samaan aikaan sekä pirstaloituu että polarisoituu.

Vaalitulos heijastaa sitä nopeaa poliittista murrosta, joka on ollut viime vuodet käynnissä lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa. Eurooppa on monin tavoin jakautunut, mikä teki EU-vaalien tuloksen ennakoimisesta vaikeaa. Ennen vaaleja tehdyt tutkimukset kertovat monen äänestäjän hakevan nyt muutosta, mutta muutos tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita.

Vastakkain on ikään kuin kaksi blokkia, nationalistit ja EU-myönteiset puolueet. Vastakkainasettelu on kiivain Ranskassa, jossa ovensuukyselyt ennakoivat Marine Le Penin johtamien oikeistopopulistien voittavan presidentti Emmanuel Macronin EU-myönteisen Renessanssi-vaalilistan yhdellä paikalla. Le Penin puolue on saamassa 24 ja Macronin 23 paikkaa.

Äänioikeutettuja näissä vaaleissa oli 427 miljoonaa 28:ssa eri EU-maassa, myös Britanniassa. Tämän joukon valinnat ratkaisevat, millaisille poliittisille voimille Euroopan parlamentin 751 paikkaa jakautuvat. Osassa jäsenmaista äänestettiin jo torstaina, perjantaina ja lauantaina.

EU-parlamentin kokoonpano samaan aikaan sekä pirstaloituu että polarisoituu, sillä EU-skeptisten nationalistien nousu sai monissa jäsenmaissa liikkeelle myös EU-myönteiset äänestäjät ja ilmastopolitiikasta yhteisen uuden nimittäjän löytäneet liberaalit vihreiden kannattajat. Esimerkiksi Romaniassa EU-myönteinen oppositio on matkalla vaalivoittoon.

Saksassa vihreät tekevät hurjan vaalivoiton. Edellisistä EU-vaaleista kannatus on kaksinkertaistumassa noin 22 prosenttiin. Sekä kristillisdemokraatit että sosiaalidemokraatit joutuivat myöntämään, ettei oma ilmastopolitiikka ollut äänestäjistä uskottavaa.

Vihreät ovat myös Suomessa matkalla historiansa parhaaseen vaalitulokseen. Kannatus kasvaa viitisen prosenttiyksikköä ja puolue on saamassa lisäpaikan. Myös Ranskassa ja Irlannissa kasvoi vihreiden kannatus, ja vihreiden kannatuksen vahvistuminen on leimallisesti läntisen Euroopan ilmiö.

Vaikka keskustaoikeiston EPP-puolueryhmittymä on edelleen EU-parlamentin suurin ryhmä, sen asema heikkenee. Parlamentin dynamiikkaan tuo muutoksen se, että EPP ja sosialistiryhmä S&D eivät enää ole saamassa kaksin parlamenttiin enemmistöä.

”Tulokset eivät ole sitä mitä toivoimme”, EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber sanoi Berliinissä kristillisdemokraattien päämajassa Berliinissä sunnuntai-iltana.

”Odotimme parempia lukuja.”

Neljännes EU-parlamentin paikoista tarkoittaisi 183:a paikkaa. Kannatusmittausten perusteella mikään ryhmä tuskin saa tätä enempää europarlamentaarikkoja. Edessä on enemmistön rakentaminen uudella tavalla.

Jatkossa enemmistöön tarvitaan EPP:n ja S&D:n lisäksi mukaan myös muita keskiryhmiä, kuten ennusteen mukaan 70 paikkaa saavia vihreitä ja näiden vaalien jälkeen varsin uusiksi muovautuvaa liberaaliryhmä Aldea. Ennusteen mukaan Alde on kolmanneksi suurin ryhmä 101 europarlamentaarikolla. Mukaan on laskettu Ranskan presidentin Emmanuel Macronin perustama Renessanssi-vaalilista.

Itävalta on poikkeus siihen trendiin, että perinteiset kansanpuolueet menettävät kannatustaan: vaalit voitti liittokansleri Sebastian Kurzin konservatiivipuolue ÖVP, jonka kannatus kasvoi 7,5 prosenttiyksikköä 34,5 prosenttiin. ÖVP sai kaksi paikkaa lisää ja yhteensä seitsemän EPP-ryhmään kuuluvaa meppiä.

Itävallassa päähuomion vei se, miten niin sanottu Ibiza-skandaali, maan lähihistorian hurjin poliittinen järistys, vaikutti vaalitulokseen. Videoskandaali ei juuri vienyt kohussa rypevän Vapauspuolueen (FPÖ) kannatusta. Se sai 17,5 prosenttia äänistä, mikä toi sille entisen neljän paikan sijaan kolme paikkaa EU-parlamenttiin.

Kaikkiaan Itävallasta valitaan 18 europarlamentaarikkoa.


Kaiken kaikkiaan nämä vaalit tuovat huomattavia muutoksia siihen, miten EU-parlamentin lainsäädäntötyö käytännössä toimii. EU:n päätöksentekokoneiston perusideana on saada aikaan konsensusratkaisuja, mutta entistä useamman ja entistä pienemmän ryhmän aiempaa hajanaisemmalle parlamentille kompromissien löytämisestä tullee vaikeampaa.

Tämä voi hidastaa EU:n päätöksentekoa, mutta on myös niitä, joiden mielestä äänestäjien viesti on mennyt perille ja siksi EU:n päätöksenteko jatkossa tehostuisi.

Vaalikamppailussa puhuttiin aikaisempiin EU-vaaleihin verrattuna paljon isoista koko Eurooppaa koskevista kysymyksistä. Monissa maissa huomiota sai erityisesti kaksi teemaa, maahanmuutto ja ilmastonmuutos.

Kunkin maan keskeisimmät vaaliteemat linkittyivät kuitenkin oman maan ajankohtaiseen tilanteeseen. EU-vaaleille on yhä leimallista se, että ne ovat kansallisiin parlamenttivaaleihin verrattuna kakkossarjaa, sanoo saksalainen Eurooppa-politiikan asiantuntija, Stiftung Wissenschaft und Politik -tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Barbara Lippert.

Esimerkiksi Saksassa EU-vaalituloksia peilataan tällä kertaa suoraan siihen, miten liittokansleri Angela Merkelin johtama hallitus pysyy koossa. Saksan suurin EU-puolue on kristillisdemokraattien CDU, eikä millään muulla Euroopan puolueella liene yhtä paljon omia parlamentaarikkoja tulevassa europarlamentissa. Ennusteen mukaan kristillisdemokraatit saavat 28 prosentin ääniosuuden, mikä on 8 prosenttiyksikköä edellisiä vaaleja vähemmän.

Sosiaalidemokraatit ovat Saksassa näiden vaalien häviäjä. Ennusteen mukaan ääniosuus jää 15,5 prosenttiin, mikä on liki 12 prosenttiyksikköä edellisiä EU-vaaleja vähemmän. ”Tulos on äärimmäisen suuri pettymys”, SPD:n puoluejohtaja Andrea Nahles sanoi sunnuntaina.

Nahles vakuutti sunnuntai-iltana, että demarit pysyvät Merkelin hallituksessa. Nahlesiin kohdistuu nyt kuitenkin todella kova paine, sillä puolueessa on paljon niitä, jotka haluavat eroon sekä Nahlesista että hallitusvastuusta.


Euroopan unionissa valtaa on pitkään käyttänyt kolmikko Saksa, Ranska ja Britannia. Kun ne ovat löytäneet yhteisen kompromissin, on löytynyt myös EU:n suunta.

Nyt trio on hajonnut, mikä vaikuttaa monella tavoin EU:n dynamiikkaan. Britannia oli monissa asioissa paitsi tärkeä tekijä ja alkuunpanija myös jarruttaja.

Brexitin jälkeisen Euroopan vallanjako on vielä alussa. Peli EU:n johtopaikoista alkaa heti maanantaina. EPP:n saksalainen kärkiehdokas Manfred Weber on kutsunut muiden ryhmien johtajat koolle maanantaiksi. Tiistaina EU-maiden johtajat kokoontuvat Brysseliin työillalliselle, ja aiheena on keskeisten johtotehtävien kuten komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja parlamentin puhemiehen paikkojen jako.

Ranskassa vaaleista tuli äänestys siitä, ollako presidentti Emmanuel Macronin puolella vai häntä vastaan. Jos oli vastaan, äänen todennäköisesti keräsi Marine Le Penin johtama Kansallinen liittouma. Macronin ja Le Penin taistelu äänistä vaikuttaa koko Euroopan parlamentin voimasuhteisiin, sillä Ranskasta valitaan 74 meppiä.

Britit kävivät kuin toista brexit-äänestystä, ja Britanniassa eurovaalien voittajaksi uumoillaan Nigel Faragen johtamaa Brexit-puoluetta. Britannian on määrä lähteä loppuvuodesta EU:sta, mikä tarkoittaa myös muutosta EU-parlamentin paikkajakoon.

Puolassa pidettiin ensi syksyn parlamenttivaalien esivaalit. Puolaa johtava kansalliskonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue on vaalien suurin 42,4 prosentin ääniosuudella.

Ruotsissa ja Suomessa käytiin ilmastovaaleja. Myös Saksassa oli selvää, mistä nuoret halusivat näissä vaaleissa puhua: ilmastosta. Saksasta alkanut ja ympäri Euroopan kaupunkeja levinnyt Pulse of Europe -liike oli myös uudenlaista Euroopan yhtenäisyyttä tukevaa kansalaisosallistumista.

Radikaalit kansalliskonservatiiviset ja nationalistiset puolueet kasvattavat kannatustaan, ja niiden ennakoidaan saavan Euroopan parlamenttiin kolmanneksen paikoista.

Kansalliset oikeistoradikaalit puolueet pitivät näitä EU-vaaleja itselleen hyvin merkittävinä. Silti voi myös sanoa, että näissä vaaleissa erityisesti EU-myönteiset äänestäjät näyttävät voimansa.

EU-skeptisten oikeistopopulistien nopea nousu Euroopan poliittisella kartalla on kuitenkin ilmiönä historiallinen. Nousu ei tullut tyhjästä. Vuoden 2014 EU-vaaleissa EU-skeptiset oikeistopopulistiset puolueet saivat parlamentin 751 paikasta 170, mutta edustajat olivat kolmessa eri ryhmässä: ECR:ssä, johon perussuomalaiset kuuluivat, EFDD:ssä ja ENF:ssä.

Unkarin itsevaltaisen pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue kuului viime kaudella keskustaoikeiston EPP-ryhmään, mutta Fideszin arvioidaan siirtyvän uuteen EU-skeptiseen ryhmään. Fidesz oli saamassa Unkarin äänistä 52,3 prosenttia.

EU-skeptiset puolueet yrittivät Italian Lega-puolueen johtajan Matteo Salvinin johdolla löytää näissä vaaleissa yhteisen nimittäjän yli rajojen. Puolueiden yhteisrintama sai valtavasti huomiota ja vaikutti vaalikampanjointiin koko Euroopassa. Paikkoja Salvinin mahdolliselle uudelle ryhmälle on tulossa ennusteiden mukaan 15–20 enemmän kuin kolme erillistä ryhmää sai yhdessä viime vaaleissa. Ryhmä saattaa olla parlamentin neljänneksi suurin – jos Salvini saa sen kokoon.


Nationalistien kannatuksen nousu eräällä tavalla pakotti EU-myönteiset puolueet liittoutumaan, mikä hämärsi puolueiden todellisia eroja.

”Erot tavoitteissa verhoutuivat yleisen EU-myönteisyyden alle – vaikka sosiaalidemokraatit ja vihreiden tai liberaalien Eurooppa-politiikka on hyvin erilaista keskenään”, Lippert sanoo.

Uuden EU-parlamentin alku näyttää, löytyykö yhdistäväksi tekijäksi myös muuta kuin halu tehdä yhteistyötä ja toive hyötyä muiden maineesta.

”EU-skeptiset nationalistipuolueet teeskentelevät kuin niillä olisi yhteinen poliittinen ohjelma, mitä niillä ei ole. Itse asiassa nationalistipuolueilla on todella suuria ongelmia löytää yhteisiä linjauksia EU-parlamentin tulevassa lainsäädäntötyössä”, Lippert sanoo.

Siinä työssä yhteiseksi nimittäjäksi ei riitä EU:n johdon leimaaminen elitistiseksi vastustajaksi, Lippert sanoo. Nationalistipuolueilla on erilaiset suhteet Venäjään. Edes maahanmuuttopolitiikka ei lopulta yhdistä mahdollista uutta nationalistiryhmää. Esimerkiksi Legan johtajan Salvinin vaatimus, että muiden maiden on otettava Italiaan tulevia turvapaikanhakijoita, on mahdoton ajatus Unkarin, Saksan tai Suomen oikeistopopulisteille.

Lippertin mukaan on kiinnostavaa nähdä, kuka EU-skeptikoiden ääntä oikein lopulta käyttää parlamentissa. Olisi vaikea uskoa, että italialaispoliitikon viestillä olisi merkitystä Ranskassa tai päin vastoin, hän sanoo.

”Odotettavissa on enemmänkin se tilanne, että kansallismieliset poliitikot puhuvat myös jatkossa EU-parlamentissa lähinnä suoraan kotiyleisöilleen.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yksi halpalentoyhtiö kaatui, nyt koko Islannin talous sakkaa

    3. 3

      Yli 500 uhanalaista korppikotkaa kuoli syötyään myrkytetyn elefantin jäänteitä Botswanassa

    4. 4

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    5. 5

      Halla-aho: Perussuomalaisten nuorten avustuksen peruminen ajaa järjestön konkurssiin

    6. 6

      Suomen pääministeri oli lähempänä kuolemaa kuin on kerrottu: Lääkärit olivat kolmesti herättämässä Antti Rinnettä, ja se olisi tiennyt loppua

      Tilaajille
    7. 7

      Kiinan vakoojat esiintyvät kykyjenetsijöinä ja konsultteina LinkedInissä: suomalaistutkijan julkaisu kertoo, kuinka kohde koukutetaan luovuttamaan luottamuksellista tietoa

    8. 8

      Kymmenen eurooppalaista suurkaupunkia vaatii EU:lta toimia Airbnb:ta vastaan

    9. 9

      Netflix nostaa hintojaan tänään Suomessa, katso uudet hinnat tästä

    10. 10

      Näyttö kevyen liikunnan hyödyistä lisääntyy koko ajan: Tavallinen liikkuja voi päästä jopa parempaan kuntoon ilman kovaa treeniä, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Suomen pääministeri oli lähempänä kuolemaa kuin on kerrottu: Lääkärit olivat kolmesti herättämässä Antti Rinnettä, ja se olisi tiennyt loppua

      Tilaajille
    4. 4

      Yksi halpalentoyhtiö kaatui, nyt koko Islannin talous sakkaa

    5. 5

      Netflix nostaa hintojaan tänään Suomessa, katso uudet hinnat tästä

    6. 6

      Pitääkö Isis-leirin suomalaisia auttaa? Oikeus­tieteilijöiden mukaan vastaus on täysin selvä, terrorismi­tutkija varoittaa riskeistä

    7. 7

      Halla-aho: Perussuomalaisten nuorten avustuksen peruminen ajaa järjestön konkurssiin

    8. 8

      Lukijoiden karmeimmat mökki­lomat: ”Kummitäti löi turpaan”, ”Kyy hiplasi peppua”, ”Tarja ei tarjonnut ruokaa”, ”Minipossu Lyydia oli tukehtua kabanossiin”

      Tilaajille
    9. 9

      The New York Timesin kustantaja vastaa Trumpin syytöksiin maan­petoksesta: Presidentti ylitti vaarallisen rajan

    10. 10

      ”Annetaan tälle asialle hyvä loppu” – Ääni­tallenteet paljastivat, mitä Saudi-Arabian konsulaatissa tapahtui ennen toimittaja Khashoggin murhaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    4. 4

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    5. 5

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää