Ulkomaat    |   HS-analyysi

Euroopan valtavia ongelmia ratkoo entistä riitelyherkempi joukko, ja se on huolestuttavaa

EU-vaalien tulos alleviivaa tarvetta kompromissipolitiikalle, kirjoittaa HS:n Euroopan-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

Berliini

Nämä EU-parlamenttivaalit toivat Eurooppaan poliittisen ilmastonmuutoksen.

Hyviä uutisia on paljon.

Ensinnäkin se, että joka toinen äänioikeutettu äänesti.

Toisekseen se, että enemmistö äänestäneistä antoi äänensä puolueille, jotka suhtautuvat Euroopan unioniin rakentavasti. Se takaa, että EU:n kehittäminen jatkuu.

Kolmanneksi se, että EU on jo ehtinyt ottaa paljon opiksi Euroopan kriisivuosista. EU-maat tietävät hyvin yhteiset ongelmansa, oli kyse euron heikkouksista, ulkorajavalvonnasta tai nuorisotyöttömyydestä.


Huoli viriää kuitenkin siitä, että Euroopan valtavia yhteisiä ongelmia ratkoo entistä hajanaisempi ja ehkä myös riitelyherkempi joukko. Vaaleissa nousivat täysin vastakkaiset poliittiset voimat – samaan aikaan niin vihreät kuin nationalistit ja vielä niin, että perinteiset kansanpuolueet kutistuivat.

Siksi sanotaan, että poliittinen kenttä sekä pirstaloitui että polarisoitui. Mitä siitä seuraa, on osin arvaamatonta.

Eurooppaa perinteisesti johtaneiden puolueiden poliitikot ovat tilanteessa, jossa heidän on opeteltava johtamaan Eurooppaa yhdessä autoritaaristen uusnationalistien kanssa.


Muutos EU:n valtasuhteissa ei sinänsä yllätä. Poliittinen ilmastonmuutos on ollut jo hyvän aikaa vauhdissa, sillä Euroopan yli on vyörynyt digitalisaation, globalisaation, tekoälyn ja turvapaikanhakijoiden lisäksi uusia aatteita. Kaikki sellainen on omiaan nostamaan sekä nationalismin kannatusta että entistä radikaalimmin EU:ta uudistavia EU-myönteisiä voimia.

Vaaleissa nähtiin myös sukupolvikonflikti – nuoret halusivat Eurooppaa, mutta toisenlaista kun perinteisillä puolueilla on tarjota. Parhaiten vastauksia nuorten huoliin tarjosivat vihreät.


Ennen vaaleja tuntui, että liberaalista demokratiasta oli puhti poissa. Myös vaalitulos osoittaa, että perinteisillä kansanpuolueilla oli suuria vaikeuksia löytää oikeaa sävyä vastata autoritaarisen oikeistopopulismin nousuun.

Vaaleissa ei silti nähty niin suurta äärioikeiston vyöryä kuin moni odotti. Isompi ilmiö on vihreiden nousukiito Länsi-Euroopassa. Kovin paukku tuli Saksasta, jossa vihreiden kannatus nousi edellisten EU-vaalien noin kymmenestä prosentista yli 20 prosenttiin. Samaan aikaan Saksan demarit ovat vapaassa pudotuksessa – kannatus oli noin 15 prosenttia.

Vaalitulos vahvistaa sitä väitettä, että EU muuttuu samaan aikaan sekä sisältä että ulkoa. Siksi uuden Euroopan avainkysymyksiä on nyt EU:n legitimiteetti eli se, miten EU vahvistaa uskottavuuttaan omien kansalaistensa silmissä. Kuinka dramaattisesta murroksesta nyt oikein on kyse?

Moni äänestäjä tuntui ymmärtävän, että isojen mullistusten keskellä ongelmiin on vain yhteisiä vastauksia. Äänestysprosentti ei enää laskenut vaan nousi yli 50 prosenttiin – mikä on itsessään jo uutinen.


EU-vaalikeskustelua käytiin yli rajojen, ja syystä. Euroopan uusia johtajia on vastassa uusi maailmanjärjestys, jossa Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole EU:n liittolaisia vaan vähintäänkin kilpailijoita. Siksi isot teemat olivat näyttävästi esillä.

Mutta oliko suurilla puolueilla tarjolla ratkaisuja suuriin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen? Eipä juuri, ja siksi niin liberaalit kuin vihreätkin keräsivät kannatusta sosiaalidemokraatteja ja keskustaoikeistoa enemmän.


EU:n integraatiokehitystä vaalitulos ei hidasta, mutta EU-myönteisten puolueiden on osoitettava tehokkuutensa EU:n uudistamisessa ja vastattava siihen luottamuspulaan, josta nationalistien nousu kertoo.

Vaalitulos ennakoi sitä, että EU-maat haluavat itse pitää kansallisen päätöksenteon piirissä tietyt kysymykset – ja tähän EU:n integraation syventäjien on sopeuduttava, jos tavoite on vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin.

EU-päätöksenteossa tarvitaan entistä korostuneemmin valmiutta kompromisseihin. Nationalistiryhmälle se voi olla vaikeaa, sillä nämä puolueet ovat rakentaneet poliittisen itsetuntonsa kaiken vastustamiselle.


Euroopan jakanut kysymys maahanmuuttopolitiikasta ei kuitenkaan kadonnut minnekään sillä, että moni äänesti maahanmuuttoa vastustavia nationalisteja. EU:n on jatkettava valmistautumista siihen, että Afrikan väestö saattaa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutos on myös alleviivatusti koko Euroopan huoli, eikä huoli ratkennut äänestämällä vihreitä. Ilmastonmuutos tuo oman paineensa myös globaaliin muuttoliikkeeseen.

EU-parlamentin ja myös komission työ ja dynamiikka muuttuvat. Samaan aikaan Eurooppa on uudenlaisessa kilpailuasetelmassa. Euroopan keskeisimmät strategiset tavoitteet ja painopisteet pitäisi pystyä viestimään aiempaa selvemmin kaikille äänestäjille.

EU on entistä enemmän yksin. Sen on otettava aiempaa itsenäisemmin vastuuta monista asioista taloudesta turvallisuuteen. EU-maat eivät voi entiseen tapaa luottaa vanhoihin kumppaneihinsa. Ne eivät voi luottaa ehkä edes siihen, että kaikki jäsenmaat haluavat EU:n pysyvän yhtenäisenä. Oikeusvaltio on Unkarissa, Romaniassa ja Puolassa vakavassa kriisissä.

Parlamentin uudet nationalistit muuttavat myös EU-parlamentin suhdetta Venäjään.

Huomattava on myös se, että nämä olivat Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeiset EU-vaalit. Merkel jättäytyi miltei tyystin sivuun vaalikampanjoinnista, mikä saattoi olla taitava peliliike. Nyt hänellä on tilaa hakea kompromisseja, kun EU:ssa jaetaan johtotehtäviä. Siitä ei tule helppoa.

Oma kysymyksensä on, millaista Eurooppa-politiikkaa tekee Merkelin seuraaja CDU:n johdossa, Annegret Kramp-Karrenbauer. Onko hänen johtamansa Saksa Eurooppa-politiikassa proaktiivinen vai reaktiivinen?

Saksalla olisi paine kasvattaa valtaansa. Kun Saksa ja Ranska heräsivät brexitin jälkeiseen todellisuuteen, niille tuli kiire tiivistää omia kahdenvälisiä sidoksiaan.

EU-vaalikampanjointi muutti Merkelin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ainakin joksikin aikaa kilpailijoiksi. Yhteistyön jatkuvuus on kuitenkin jo pohjustettu tammikuussa solmitulla uudella yhteistyösopimuksella, Aachenin sopimuksella.

Uudessa ajassa on kuitenkin kysyttävä, miten paljon Saksa ja Ranska toivovat Euroopan tulevaisuudelta samoja asioita ja kumpi maista kulloinkin tulee välttämättömissä kompromisseissa toista vastaan.

Suomen kannalta kiinnostavaa on ihan lähiaikoina muun muassa se, millaiseen kompromissiin Saksa ja Ranska päätyvät siinä, miten euroa pitäisi kehittää kestämään tulevat talouskriisit.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mies pakotettiin teloittamaan oma veljensä soramontulla Oulussa, syyttäjä vaatii myös veljensä ampujalle murhatuomiota

    2. 2

      Pappi vihki homoparin ja kirkko varoitti pappia – oikeus linjasi, ettei kirkolla ole oikeutta varoittaa homoparin vihkimisestä

    3. 3

      Piraattipuolueen Petrus Pennasen Instagram-videolle päätynyt kissa nostatti some-myrskyn, samannäköinen eläin katosi aiemmin Fleminginkadulta

    4. 4

      Sielun veljien yli 30 vuotta vanhasta hitistä kiertää urbaanilegenda, jota on vaikea uskoa todeksi – kysyimme Ismo Alangolta, pitääkö tarina paikkansa

      Tilaajille
    5. 5

      Työeläke­yhtiö Ilmarinen halusi salata selvityksensä vakuutus­matemaatikon syrjäyttämisestä, Finanssi­valvonta julkisti osan saamastaan vastauksesta

    6. 6

      Ullanlinnan hulppeimmat merinäköalat myytiin lähes 25 miljoonalla eurolla

    7. 7

      Jokereille uusi suuromistaja ja toimitusjohtaja: rahoittajan taustalla venäläinen oligarkki

    8. 8

      Ruokaa kotiovelle ja terassille paljuun: HS vieraili Kalasatamaan nousevassa Suomen ensimmäisessä pilvenpiirtäjässä

    9. 9

      Linnanmäen uusi vuoristorata aukeaa huomenna, HS:n toimittaja huusi testiajossa kuin hyeena

    10. 10

      Tutkimus: Kotipölyn koostumus voi vaikuttaa lapsen riskiin sairastua astmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    2. 2

      Sielun veljien yli 30 vuotta vanhasta hitistä kiertää urbaanilegenda, jota on vaikea uskoa todeksi – kysyimme Ismo Alangolta, pitääkö tarina paikkansa

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin poliisi julkaisi kuvan wc-tilasta osana epäillyn salakatselu­rikoksen tutkintaa, ratkaiseva vihje tuli alle tunnissa

    4. 4

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    5. 5

      Näin Tšernobylin radioaktiivinen laskeuma näkyy nykyään Suomessa – joillakin alueilla mittauksia tehdään edelleen

      Tilaajille
    6. 6

      Piraattipuolueen Petrus Pennasen Instagram-videolle päätynyt kissa nostatti some-myrskyn, samannäköinen eläin katosi aiemmin Fleminginkadulta

    7. 7

      ”Neljän liikkeen sääntö” auttaa treenaamaan vatsalihaksia tehokkaasti – Personal trainer laati ohjelman, joka vaikuttaa koko keskivartaloon

      Tilaajille
    8. 8

      Seurasaaren kupeessa on nähtävyys, josta edes moni helsinkiläinen ei ole kuullut

    9. 9

      Moni edustaa työpaikkaansa somessa innokkaasti, koska vaihtoehto pelottaa

      Tilaajille
    10. 10

      Ullanlinnan hulppeimmat merinäköalat myytiin lähes 25 miljoonalla eurolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Omakotitalo rakennettiin keskelle jalkakäytävää Oulunkylässä

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    10. 10

      Suomi laittaa tupakoitsijat ahtaalle: Kymmenen euron aski ja interventioita lääkäri­käynnillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää