Tiananmen on yhä tabu

”Tiananmen oli yhden ajan loppu. Se vei monelta kiinalaiselta naiivin uskon puolueeseen”, sanoo professori Juha Vuori. 30 vuotta sitten Pekingissä opiskelijoiden mielenosoitukset jatkuivat toista kuukautta. Sitten Kiinan armeija alkoi tulittaa omaa kansaansa.

Julkaistu: , Päivitetty:

Peking

Viinapullon etiketissä oli kuva Tiananmenin aukiolta eli Taivaallisen rauhan aukiolta vuodelta 1989.

Se on maailman tunnetuimpia valokuvia – otos, jossa mies seisoo panssarivaunujonon edessä itäisellä Chang’an-kadulla. Miehellä on valkoinen paita ja mustat housut. Hän pitelee vasemmassa kädessään kahta kassia.

Perinneviinapullon kyljessä oli kuvan lisäksi päivämäärä 4. kesäkuuta 1989 ja teksti: ”Älä ikinä unohda, älä ikinä anna periksi.”

Aktivisti Chen Bing liimasi etikettejä Sichuanissa kolme vuotta sitten, jotta ihmiset muistaisivat, mitä Pekingissä aikoinaan tapahtui.

Tämä juttu on kirjoitettu samasta syystä: Tiananmenin verilöylystä tulee juuri tänään kuluneeksi 30 vuotta.

Huhtikuussa Chen Bing sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion. Kolme muuta operaatioon osallistunutta tuomittiin myös.

Viesti oli selvä: Tiananmenista ei vieläkään sovi puhua Kiinassa.

Vuoden 1989 tapahtumat ovat Kiinalle kipeä asia, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori.

”Tiananmen oli yhden ajan loppu. Se vei monelta kiinalaiselta naiivin uskon puolueeseen.”

Tiananmenin aukio on kiinalaisille paljon enemmän kuin pelkkä tori.

Yhdellä maailman suurimmista aukioista on puhemies Maon mausoleumi, kansankongressipalatsi ja laidalla portti Kiellettyyn kaupunkiin. Aukio on kommunistisen puolueen voimaydin. Sanovat, että sinne mahtuu seisomaan miljoona ihmistä.


Kolmekymmentä vuotta sitten se oli uuden Kiinan symboli.

Opiskelijamielenosoitukset olivat alkaneet aukiolla jo huhtikuussa 1989. Kiinassa elettiin avautumisen aikaa, ja Pekingissä oli kytenyt jo hyvän tovin. Kaikki eivät olleet tyytyväisiä avautumispolitiikkaan, sillä talouskasvu ei jakanut hedelmiään tasapuolisesti. Korruptio ja sukulaisten suosiminen oli yleistä.

”Yliopiston opettajien ja älymystön palkat olivat surkeita, mutta taksikuskit takoivat kovaa tiliä”, Juha Vuori sanoo.

Vuori on toimittanut aiheesta kirjan Pekingin Kevät 1989 yhdessä Raisa Asikaisen ja Teemu Naarajärven kanssa. Se ilmestyi vuonna 2009.

Tiananmenista puhutaan usein demokratialiikkeenä. Se voi johtaa suomalaista harhaan, Vuori sanoo.

”Ei siellä monipuoluedemokratiaa oltu ajamassa. Opiskelijat vaativat parempia olosuhteita opiskelijoille, vähemmän korruptiota, vapaampaa lehdistöä. He kokivat olevansa isänmaan asialla.”

Opiskelijat halusivat politiikan korjausliikettä, mutta puolueen kaataminen ei ollut opiskelijoiden tavoite.

Ehkä siksi mielenosoittajille oli kova pala, kun kommunistisen puolueen äänitorvi eli Kansan päivälehti kritisoi opiskelijaliikehdintää ja kutsui sitä pääkirjoituksessaan sekasorroksi.

Lehtikirjoitus oli käännekohta.

Seuraavan päivän mielenosoituksiin osallistui satatuhatta opiskelijaa. He marssivat yliopistokampuksilta 15 kilometriä keskustaan, Tiananmenin aukiolle, ja leiriytyivät sinne.


Tiananmenin vuosipäivään on varauduttu Kiinassa erityisen huolellisesti juuri tänä vuonna.

Kaikki siihen viittaava sensuroidaan sosiaalisesta mediasta. Viime vuonna edes rahansiirtoja ei saanut tehdä, jos summa oli 64.89 tai 89.64 – ne ovat viittauksia päivämäärään, josta ei saa puhua.

 

Kynttiläemojit on kielletty.

Ihmiset, jotka ovat perinteisesti pitäneet Tiananmenin tapahtumia esillä, on viety pakkolomille eli kauas Pekingistä. Usein he ovat kansalaisaktivisteja, Tiananmenilla aikanaan kuolleiden sukulaisia tai hallituksen arvostelijoita. ”Lomallakaan” he eivät ole yksin – poliisi kulkee perässä ja valvoo, kenelle he puhuvat. Vääränlaisesta käytöksestä rangaistaan.

Niin tapahtui myös 30 vuotta sitten.

”Sotilaille oli erityisesti painotettu, että ketään ei saa tappaa Tiananmenin aukiolla. Sinne ei haluttu marttyyreja”, Juha Vuori sanoo.

Vuoden 1989 toukokuussa tapahtumat matelivat.

Opiskelijat olivat olleet aukiolla jo viikkoja. Väsytti, ja monet olivat jo lähdössä kotiin, kun tuli toinen tärkeä käänne: neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov saapui valtiovierailulle Pekingiin, ja perässä seurasi suuri joukko kansainvälisiä toimittajia.

Tiananmenille leiriytyneet opiskelijat tajusivat, että tarjolla oli huomiota. He aloittivat istuma- ja nälkälakon aukiolla. Ensin syömälakossa oli satoja, sitten tuhansia.


Protesteista levisi tv-kuvaa maailmalle – se oli harvinaista. Siihen aikaan Kiinasta oli harvoin uutiskuvaa tarjolla. Paastoajat uhosivat paastoavansa ”katkeraan loppuun saakka”.



”Kiinan johdolle oli nöyryyttävää, että tällaista tapahtui Pekingin keskeisellä paikalla tärkeän valtiovierailun aikaan”, Vuori sanoo.

Sille oli tultava loppu.

Pekingiin julistettiin sotatila toukokuun lopulla. Kaupunkiin saapui satatuhatta kansan vapautusarmeijan sotilasta.

Se loi lisää sekasortoa. Seuraavana päivänä sotatilaa vastustaviin mielenosoituksiin osallistui yli miljoona ihmistä.


Puolueen pahin pelko oli käymässä toteen: opiskelijaliikehdinnästä oli roihahtanut yleinen tyytymättömyys, joka läpäisi kaikki yhteiskunnan kerrostumat.

Juha Vuori sanoo, että erityisen kipeä asia Kiinalle on edelleen se, että maan oma armeija oli valmis käymään taisteluun omaa kansaansa vastaan.

”Moni mielenosoittaja uskoi silloin viimeiseen saakka, ettei niin tapahdu.”


Tiananmenilla huhu kiersi joka ilta: armeija aikoo tyhjentää aukion. Elettiin jo toukokuun loppua, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Opiskelijoiden rivit alkoivat rakoilla, osa lähti. Kun kesäkuu alkoi, aukiolla oli enää noin kymmenentuhatta ihmistä.

Mielenosoituksia piristi taideopiskelijoiden pystyttämä patsas, jonka nimi oli ”demokratian jumalatar”. Se seisoi Maon kuvaa vastapäätä, ja sitä kävi katsomassa 300 000 ihmistä.

Ehkä se katkaisi puolueen pinnan, ehkä syy oli joku muu: joka tapauksessa sotilaat saivat luvan käyttää tappavaa voimaa aukion tyhjentämiseen.

Sotilaat eivät toivoneet väkivaltaa. Aiemmin yli sata korkea-arvoista upseeria oli allekirjoittanut puoluejohtajille osoitetun kirjeen, jossa sotatilalain julistamista vastustettiin.



Armeija lähti kuitenkin liikkeelle Pekingin reunamilta. Kun kaupunkilaiset yrittivät estää joukkojen etenemisen, sotilaat ampuivat kohti väkijoukkoa. Se sai ihmiset suunniltaan. Väki iski takaisin polttopulloin, rautatangoin ja veitsin. Ajoneuvoista pakenevia sotilaita hakattiin, poltettiin, hirtettiin tai jopa silvottiin.

Puoliltaöin sotilaat olivat Tiananmenilla. Aukiolla kuulutettiin, että Pekingissä on puhjennut vakava ”vastavallankumouksellinen kapina”, johon vastataan voimalla.


Tiananmenin tapahtumien uhriluvuista ei ole tarkkaa tietoa. Asiaan perehtyneet tutkijat puhuvat yleensä sadoista uhreista, Juha Vuori sanoo.

Viime vuosien luvut, joissa puhutaan tuhansista tai jopa 10 000 kuolleesta, ovat Vuoren mielestä epäuskottavia.

”10 000 ihmisen tappaminen yhden yön aikana vaatisi ilmapommitusta.”

Sotilaat olivat saaneet käskyn välttää uhreja itse aukiolla, eikä ole varmaa tietoa, kuoliko siellä lopulta kukaan. Ehkä ei. Valtaosa uhreista sai surmansa taisteluissa sivukaduilla tai yhteenotoissa, kun sotilaat olivat matkalla aukiolle.


Kiinan puolustusministeri Wei Fenghe puolusteli vuoden 1989 voimankäyttöä sunnuntaina, kertoo BBC. Wei vastasi Tiananmenia koskevaan yleisökysymykseen sunnuntaina Singaporessa.

”Tapahtuma oli poliittista levottomuutta. Keskushallinto ryhtyi toimiin pysäyttääkseen sen, ja se oli oikea toimintatapa”, Wei sanoi.

Kuluva vuosi on Kiinalle herkkä monessa mielessä. Tiananmenin ohella muistopäiviä on tänä vuonna muitakin. Puolueen syntymyytteihin lukeutuvasta toukokuun neljännen päivän protestiliikkeestä tuli sata vuotta, puoliuskonnollisen Falun Gong -liikkeen alasajosta 20 vuotta, ja syksyllä kommunistinen puolue täyttää 70 vuotta.

Kolmessakymmenessä vuodessa Kiina on mennyt monessa asiassa eteenpäin, Juha Vuori sanoo.

”Vaatimukset, joita opiskelijat esittivät vuonna 1989, ovat monelta osin toteutuneet. Kiinassa ei ole sellaista vapaata lehdistöä, josta me puhumme, mutta esimerkiksi lehdistökenttä on paljon kehittyneempi kuin se oli silloin.”

Mutta on menty myös taaksepäin. Kun Vuoren, Asikaisen ja Naarajärven kirja ilmestyi kymmenen vuotta sitten, tekijät pohtivat, olisiko Kiina kymmenen vuoden kuluttua valmis puhumaan Tiananmenista.

”Kiina on ennenkin kirjoittanut historiaa uusiksi. Silloin pohdimme, voisiko puolue myöntää, että opiskelijat olivat naiiveja ja isänmaallisia mutta eivät puoluetta vastaan. Nyt on nähty, ettei niin käynyt. Suunta on pikemminkin toiseen suuntaan.”



Tiananmenin oppi on, että tämän päivän Kiinassa vastaavaa ei voisi enää tapahtua. Viime vuosien aikana puolueen ote on tiukentunut entisestään, ja valvonta kiristyy koko ajan teknologian parantuessa. Toisinajattelua, ihmisoikeuspuhetta ja kaikenlaista suuriin joukkoihin vaikuttavaa puhetta, kuten uskontoja, rajoitetaan.

Vuori sanoo, että voi hyvinkin olla, että Kiinan taktiikka on yrittää vaieta Tiananmen kuoliaaksi. Puolue odottaa, että muistot haalenevat ja ihmiset unohtavat.

Siksi esimerkiksi viinapulloihin ei saa liimata asiasta muistuttavia etikettejä.

Sekin on Tiananmenin perintöä, että Kiinassa moni ei halua sekaantua politiikkaan ylipäätään – siksi esimerkiksi Tiananmenin tapahtumia harva haluaa kommentoida nimellään tai kasvoillaan.

Bostonin yliopiston Joseph Fewsmithin mukaan yli 85 prosenttia kiinalaisista on vähintään suhteellisen tyytyväisiä keskushallintoonsa. Heidän kokemuksensa kotimaasta on yhä vahvemmin hyvinvoiva: eliniän odote, saatavilla oleva koulutus ja tulotaso ovat nousseet 30 vuodessa raketin lailla.

Monet tämän päivän parikymppisistä eivät edes tiedä, mitä tapahtui 4. kesäkuuta 1989. Koulussa siitä ei kerrota, internetissä sensuuri estää keskustelun ja rajoitetun internetin tiedonhakutuloksissa Tiananmen on vain houkutteleva turistipaikka.

Vuonna 2007 joku osti Chengdu Evening News -sanomalehteen mainoksen. Sivun 14 alalaidassa oli pieni ilmoitus, jossa luki: ”Osoitamme kunnioitusta kesäkuun neljännen päivän uhrien vahvatahtoisille äideille.”

Mainosmyyjänä toiminut nuori nainen ei ollut ikinä kuullutkaan verilöylystä, joten ilmoitus päätyi lehteen asti.

Päätoimittaja sai potkut.

Aikajana

Pekingin kevään 1989 tapahtumia



Huhtikuu

15.4. Opiskelijoita ymmärtänyt entinen puolueen pääsihteeri Hu Yaobang kuolee.

17.4. Ensimmäinen mielenosoitus.

22.4. Suurmielenosoitus, vetoomus Kansankongressipalatsin portailla.

26.4. Kansan päivälehden pääkirjoitus tuomitsee mielenosoittajat.

29.4. Kiinan hallituksen edustaja tapaa kommunistisen puolueen hyväksymien opiskelijajärjestöjen edustajia.


Toukokuu

13.5. Opiskelijoiden nälkälakko alkaa.

15.–19.5. Neuvostoliiton presidentti Gorbatšovin vierailu Pekingiin.

18.5. Nälkälakkolaisten ja pääministeri Li Pengin välinen televisioitu tapaaminen.

20.5. Sotatilalain julistaminen Pekingiin, kaupunkilaiset estävät joukkojen etenemisen kaupunkiin.

21.5. Suurmielenosoitus sotatilalakia vastaan.

30.5. ”Demokratian jumalatar” -patsas paljastetaan, opiskelijoiden pidätykset alkavat.


Kesäkuu

3.6. Ensimmäiset vakavat väkivaltaisuudet kaupunkilaisten ja sotilaiden välillä.

4.6. Tiananmenin aukion väkivaltainen tyhjentäminen.

9.6. Deng Xiaopingin puhe kiittää armeijaa ja tuomitsee mielenosoittajat.


Lähde: Pekingin kevät 1989 (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009, toimittaneet Raisa Asikainen, Teemu Naarajärvi ja Juha Vuori)

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    2. 2

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    3. 3

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    4. 4

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    5. 5

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    6. 6

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    7. 7

      Keski-Eurooppaa koettelevan kuuman ilman kieleke ”lipaisee” Suomeakin

    8. 8

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    9. 9

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    10. 10

      Tankojuoppous on yksi Suomen omituisimmista rikoksista, ja poliisi­tarkastajakin myöntää pykälän olevan ”hölmösti rakennettu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Sodanaikainen pommi räjähti Saksassa ja jätti jälkeensä ison kraatterin pellolle

    7. 7

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    8. 8

      Tämän talon ei pitänyt koskaan valmistua – Veturinkuljettaja Rave veisti viimeisen linnansa kiviä myöten itse

    9. 9

      Pietari oli 1990-luvulla rikollisten valtakunta: Tuhansia salamurhattiin ja suomalaisetkin marssivat alamaailman pillin mukaan

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen porvaripoika uskoi parempaan maailmaan, lähti Venäjän vallankumoukseen ja haudattiin Kremlin muuriin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    6. 6

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    7. 7

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    8. 8

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    9. 9

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    10. 10

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    11. Näytä lisää