Moldova on suistunut poliittiseen kriisiin, jolla voi olla odottamattomia seurauksia, sanoo tutkija

Poliittinen kuohunta on ollut arkipäivää piskuisessa Moldovassa sen jälkeen, kun maa irtautui Neuvostoliitosta.

Nyt maan sisäpoliittinen tilanne on poikkeuksellisen kaoottinen jopa sen omalla mittapuulla. Kaksi kilpailevaa hallitusta yrittävät samanaikaisesti kammeta vallankahvaan. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau https://www.hs.fi/haku/?query=ryhor+nizhnikauluonnehtii kriisiä sanalla ”limbo”.

”Näen tämän olevan ratkaiseva tilanne Moldovalle. Käsillä on pattitilanne, jolla voi olla jokseenkin odottamattomia seurauksia, epäilyksettä väkivaltaa.”

Taustalla ovat Moldovan 24. helmikuuta järjestetyt parlamenttivaalit, joiden selväksi voittajaksi ei noussut yksikään maan poliittisista ryhmittymistä.

Lopulta viime lauantaina parlamentti hyväksyi uuden hallituksen, jonka pohja on ennenkuulumaton: se rakentuu sosialistipuolueen ja ACUM-blokin yhteistyölle, vaikka ryhmittymillä ei ole paperilla juuri mitään yhteistä.

Sosialistit ovat halunneet säilyttää historialliset siteet Venäjään, kun taas uudistusmielinen ACUM haluaisi Moldovasta EU-jäsenmaan.

Pääministeriksi nousi korruptionvastaiseen taisteluun sitoutunut taloustieteilijä Maia Sanduhttps://www.hs.fi/haku/?query=maia+sandu.

Moldovan perustuslakituomioistuin oli kuitenkin ilmoittanut uutistoimisto AFP:n mukaan jo perjantaina, että edessä olisivatkin uudet parlamenttivaalit.

Syynä on kiistely siitä, olisiko uusi hallituskoalitio pitänyt muodostaa päivää aiemmin.

Moldovan perustuslain mukaan hallitus on muodostettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua parlamenttivaaleista – muutoin kansa olisi kutsuttava uurnille uudelleen.

Tuoreen hallituskoalition mukaan kyse on kolmesta kalenterikuukaudesta, eli määräaika päättyi sunnuntaina 9. kesäkuuta.

Sen sijaan Moldovan perustuslakituomioistuin katsoo kirjauksen tarkoittavan 90:ää päivää. Tällä laskutavalla määräaika päättyi jo perjantaina 7. kesäkuuta. Perustuslakituomioistuin julistikin tuolloin maahan uudet vaalit, kertoo uutistoimisto AFP.



Nizhnikaun mukaan Moldovan perustuslaki ei ole asiassa yksiselitteinen, minkä vuoksi juuri perustuslakituomioistuin vastaa sen tulkinnasta.

Tosin tuomioistuimen uskottavuutta nakertavat epäilyt sen riippumattomuudesta. Sen katsotaan olevan valtaa pitäneen demokraattisen puolueen ja eritoten sen puheenjohtajan, oligarkki Vladimir Plahotniucin https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+plahotniucinmiehittämä, Nizhnikau kertoo.

”Ongelmana tietenkin on, että jos koalitio olisi muodostettu hieman aiemmin, kukaan ei kyseenalaistaisi sitä. He kuitenkin odottivat viime hetkeen asti, minkä vuoksi Plahotniuc ja demokraattinen puolue voivat pitää hallitusta lainvastaisena.”

Perustuslakituomioistuin puuttui peliin vielä uudelleen. Sunnuntaina se erotti istuvan presidentin, sosialistipuolueen Igor Dodoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=igor+dodonin. Entinen pääministeri, demokraattisen puolueen Pavel Filiphttps://www.hs.fi/haku/?query=pavel+filip nostettiin virkaa tekeväksi presidentiksi.

Filip puolestaan hajotti parlamentin välittömästi nimityksensä jälkeen ja julisti uudet vaalit pidettäväksi 6. syyskuuta. Dodon taas peruutti päätöksen tiistaina.

”Emme voi hallita yhdessä pitkään. Mutta aikomuksemme on vapauttaa joitakin instituutioita hänen (Plahotniucin) vallastaan”, sanoi valtiovarainministeriksi nimetty Natalia Gavrilitahttps://www.hs.fi/haku/?query=natalia+gavrilita The New York Timesinhttps://www.nytimes.com/2019/06/10/world/europe/moldova-parliament-vladimir-plahotniuc.html haastattelussa.

NYT:n mukaan poliisi ei päästä Gavrilitaa edes uudelle työpaikalleen, eikä hänen edeltäjänsä suostu jättämään ministerinpestiään.

Niin Moskova, Washington kuin Brysselkin ovat lausunnoissaan tukeneet Moldovan uutta hallituskoalitiota. Tutkija katsoo yhteisen sävelen löytyneen vain väliaikaisesti. Tilanne muuttuu äkkiä, jos Venäjä- ja EU-mielisten puolueiden välille muodostuu voimakas kilpailuasema.

”Sanoisin, että EU, Venäjä ja Yhdysvallat ovat kyllästyneet Plahotniuciin. Yksi keskeisistä havainnoista on, kuinka helposti Moskova saattoi horjuttaa Moldovan tilannetta. Tässä on oppitunnin paikka myös Ukrainassa, jossa vaaliliittoumat ovat jokseenkin epäselviä.”

Helppoa ulospääsyä Moldovalla ei Nizhnikaun mukaan ole näköpiirissä.

Eurooppalaisiin sosiaalidemokraattisiin arvoihin sitoutunut demokraattinen puolue on ollut Moldovassa valtapuolue yli puolen vuosikymmenen ajan. Plahotniuc kontrolloi epämuodollisesti kaikkia maan poliittisia ja taloudellisia instituutioita sekä oikeuslaitosta, Nizhnikau sanoo.

”Kysymys on siitä, kykenevätkö avainpoliitikot istumaan pöydän ääreen ja julistamaan uudet parlamenttivaalit. Ilman niitä tilanne tuskin ratkeaa.”

”Näemme jo, että Plahotniuc ja demokraattinen puolue eivät halua luopua vallasta. He ymmärtävät päätyvänsä vankilaan, jos koalitio nousee valtaan.”

Tutkijan mukaan kriisi osoittaakin, että Moldova on ”epäonnistunut valtio”, jossa vahvat poliittiset instituutiot loistavat poissaolollaan ja uskottavia kotimaisia toimijoita politiikassa ei käytännössä ole. Tämä luo epävakautta myös naapurimaihin.