Ulkomaat
Tuntematon sairaus tappaa Malesian viimeisen alkuperäisen nomadiheimon jäseniä
Toistaiseksi tunnistamaton tauti piinaa Malesian viimeistä alkuperäistä nomadiheimoa. Brittilehti The Guardianin mukaanhttps://www.theguardian.com/world/2019/jun/11/mystery-deaths-among-indigenous-malaysians-prompt-speculation sairauteen on kuollut kuluneen kuukauden aikana 14 ihmistä noin 300 ihmisen yhteisöstä.
Lisäksi yli 50 ihmistä on viety sairauden vuoksi sairaalahoitoon. Malesialaisen Malay Mail kertoo, että sairastapauksia on ollut maan terveysministerin Dzulkefly Ahmadinhttps://www.hs.fi/haku/?query=dzulkefly+ahmadin mukaan tähän mennessä yhteensä 101.
Paikalliset viranomaiset ovat Guardianin mukaan tutkineet, voisivatko kuolemat johtua esimerkiksi tarttuvasta sairaudesta, saastumisesta tai läheisistä kaivoksista aiheutuneista myrkytyksistä.
Tautiin sairastuneiden oireet ovat olleet kuumeilua ja hengitysvaikeuksia. Kahden kuolinsyyksi on todettu keuhkokuume, eli malesialaisen Malay Mailin mukaanhttps://www.malaymail.com/news/malaysia/2019/06/11/health-minister-results-of-post-mortems-on-two-batek-orang-asli-rule-out-ch/1761165 ainakaan nämä ruumiinavaukset eivät ole antaneet viitteitä siitä, että taudin syynä voisi olla kemiallinen altistus.
Guardianin mukaan viranomaisilla ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko keuhkokuume ollut vasta toissijainen infektio.
Sairastuneet ovat batek-heimosta, joka on yksi kolmesta Malesian vanhimman alkuperäiskansan jäljellä olevasta ryhmästä. Sairastuneet ovat Kuala Kohin yhteisöstä, joka on yksi batekien jäljellä olevista 12 yhteisöstä.
Paikallinen kyläläinen Inja Punaihttps://www.hs.fi/haku/?query=inja+punai kertoi Guardianin mukaan paikallisille uutissivustoille, että heimolaiset itse epäilivät syyksi läheisen kaivostoiminnan aiheuttamaa kemikaalijätettä, joka olisi myrkyttänyt heidän vesivarantonsa.
Kansalaisjärjestö Sahabat Jariahin mukaan yliopiston tekemissä tutkimuksissa alueen vesistä on löytynyt jäämiä esimerkiksi metalleista, arsenikista ja kemikaaleista.
Terveysministeri Dzulkefly ei Guardianin mukaan sulkenut myrkytyksen mahdollisuutta pois laskuista, ja myös maan varapääministeri Wan Azizah Wan Ismailhttps://www.hs.fi/haku/?query=wan+azizah+wan+ismail vakuutti, että myrkytystä mahdollisena syynä tutkittaisiin.
Kuolinsyyn selvittäminen on ollut vaikeaa Guardianin mukaan myös sen vuoksi, että nomadina eli vaeltavana heimona perinteisesti eläneiden batekien tapoihin kuuluu lähteä yhteisöstä sairastumisen jälkeen. Monet tautiin sairastuneista ovat kulkeneet syvälle sademetsään.
Batekien yhteisöistä suurin osa sijaitsee Kelantanin alueella sademetsän läheisyydessä.
Heimon jäsenten lukumäärä on laskenut jo vuosia. Syitä ovat olleet terveydenhuollon vähäisyyden lisäksi sademetsien hakkaamisen ja muun muassa palmuöljyplantaasien myrkkyjen saastuttamien maa- ja vesivarantojen aiheuttamat vaikutukset.
Lisäksi yli 50 ihmistä on viety sairauden vuoksi sairaalahoitoon. Malesialaisen Malay Mail kertoo, että sairastapauksia on ollut maan terveysministerin Dzulkefly Ahmadinhttps://www.hs.fi/haku/?query=dzulkefly+ahmadin mukaan tähän mennessä yhteensä 101.
Paikalliset viranomaiset ovat Guardianin mukaan tutkineet, voisivatko kuolemat johtua esimerkiksi tarttuvasta sairaudesta, saastumisesta tai läheisistä kaivoksista aiheutuneista myrkytyksistä.
Tautiin sairastuneiden oireet ovat olleet kuumeilua ja hengitysvaikeuksia. Kahden kuolinsyyksi on todettu keuhkokuume, eli malesialaisen Malay Mailin mukaanhttps://www.malaymail.com/news/malaysia/2019/06/11/health-minister-results-of-post-mortems-on-two-batek-orang-asli-rule-out-ch/1761165 ainakaan nämä ruumiinavaukset eivät ole antaneet viitteitä siitä, että taudin syynä voisi olla kemiallinen altistus.
Guardianin mukaan viranomaisilla ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko keuhkokuume ollut vasta toissijainen infektio.
Sairastuneet ovat batek-heimosta, joka on yksi kolmesta Malesian vanhimman alkuperäiskansan jäljellä olevasta ryhmästä. Sairastuneet ovat Kuala Kohin yhteisöstä, joka on yksi batekien jäljellä olevista 12 yhteisöstä.
Paikallinen kyläläinen Inja Punaihttps://www.hs.fi/haku/?query=inja+punai kertoi Guardianin mukaan paikallisille uutissivustoille, että heimolaiset itse epäilivät syyksi läheisen kaivostoiminnan aiheuttamaa kemikaalijätettä, joka olisi myrkyttänyt heidän vesivarantonsa.
Kansalaisjärjestö Sahabat Jariahin mukaan yliopiston tekemissä tutkimuksissa alueen vesistä on löytynyt jäämiä esimerkiksi metalleista, arsenikista ja kemikaaleista.
Terveysministeri Dzulkefly ei Guardianin mukaan sulkenut myrkytyksen mahdollisuutta pois laskuista, ja myös maan varapääministeri Wan Azizah Wan Ismailhttps://www.hs.fi/haku/?query=wan+azizah+wan+ismail vakuutti, että myrkytystä mahdollisena syynä tutkittaisiin.
Kuolinsyyn selvittäminen on ollut vaikeaa Guardianin mukaan myös sen vuoksi, että nomadina eli vaeltavana heimona perinteisesti eläneiden batekien tapoihin kuuluu lähteä yhteisöstä sairastumisen jälkeen. Monet tautiin sairastuneista ovat kulkeneet syvälle sademetsään.
Batekien yhteisöistä suurin osa sijaitsee Kelantanin alueella sademetsän läheisyydessä.
Heimon jäsenten lukumäärä on laskenut jo vuosia. Syitä ovat olleet terveydenhuollon vähäisyyden lisäksi sademetsien hakkaamisen ja muun muassa palmuöljyplantaasien myrkkyjen saastuttamien maa- ja vesivarantojen aiheuttamat vaikutukset.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit