Ulkomaat

Tietokirjailija Anne Applebaum: Vuosi 1989 teki Euroopasta menestys­tarinan, jota eurooppalaiset eivät osaa arvostaa

”Kaikesta liberaaliin demokratiaan kohdistuvasta kritiikistä huolimatta en usko, että vuoden 1989 merkitys on suuresti muuttunut”, Applebaum sanoo HS:n haastattelussa.

Juhlat ovat hyytyneet, koska me eurooppalaiset olemme unohtaneet juhlimisen syyn.

”Kyseessä on yksi historian menestyksekkäimpiä hankkeita demokratian edistämiseksi. Itse asiassa menestyksekkäin”, sanoo tietokirjailija Anne Applebaum.

”Eurooppalaiset eivät mielestäni anna tästä itselleen riittävästi tunnustusta.”

Applebaum viittaa Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton itälaajentumisiin 1990- ja 2000-luvulla.

”Tämän seurauksena noin 90 miljoonaa ihmistä elää vauraammissa demokratioissa, jotka ovat kytkeytyneempiä toisiinsa. Vakaus on itse asiassa ihme. Tämä on kuitenkin se osa maailmaa, jossa levottomuus johti kahteen maailmansotaan.”

Yhdysvaltalainen Anne Applebaum on maailman tunnetuimpia kansainvälisen politiikan kommentaattoreita, jonka tietokirjoja ja kolumneja luetaan laajalti.


Applebaum kävi viime viikolla Suomessa puhumassa Naantali 24h -tapahtumassa. HS pyysi häntä arvioimaan vuoden 1989 merkitystä nyt, kun Euroopan hullusta vuodesta on kulunut tasan kolme vuosikymmentä.

”Vuosi 1989 oli äärimmäisen tärkeä hetki Euroopan historiassa, koska silloin lopulta romahti yksi 1900-luvun suurista ideologisista projekteista”, Applebaum sanoo puhelinhaastattelussa.

Applebaum viittaa tietysti kommunismiin.

”Vuodessa 1989 on kiinnostavaa se, että se [vallankumous] tapahtui, koska Euroopan kommunistimaiden johtajat menettivät uskonsa koko hankkeeseen.”

Muut kuin johtajat eivät uskoneet senkään vertaa.

”Jos ajattelee, miten Berliinin muuri tosiasiassa murtui, niin rajavartija avasi portit, koska hän ei uskonut ylempiinsä, hän ei uskonut järjestelmään ja hän ei tiennyt, miksi protestoivia väkijoukkoja ei pitäisi päästää läpi.”

Sama mekanismi toteutui tavalla tai toisella kaikissa silloisen Itä-Euroopan maissa. Etujoukoissa oli Puola.

”Kommunistien vallalla ei ollut oikeutusta. He hävisivät vaalit [kesäkuussa 1989] ja luovuttivat”, Applebaum kertaa. ”He eivät käyttäneet väkivaltaa ja suostuivat kokeilemaan uutta järjestelmää.”

Liberaalin demokratian houkutus oli yksinkertaisesti ylivertainen, Applebaum summaa.

”Kaikesta liberaaliin demokratiaan kohdistuvasta kritiikistä huolimatta en usko, että vuoden 1989 merkitys on suuresti muuttunut. Kaikkinensa kyse on onnistumisesta, menestystarinasta, jota ei osata arvostaa.”

Jatketaan isojen kysymysten parissa. Missä Eurooppa sitten on epäonnistunut vuoden 1989 jälkeen?

”Euroopan johtajat ovat tajunneet liian myöhään, millaisessa maailmassa eletään”, Applebaum sanoo. ”Euroopan johtajilla ei mielestäni ole suurta ymmärrystä geopolitiikasta.”

Eurooppa on käyttänyt liikaa aikaa sisäpolitiikan sorvaamiseen ja talouden integraatioon eikä ole pystynyt luomaan ulkopolitiikkaa tai puolustusstrategiaa, Applebaum sanoo.

”Tässä on isoin epäonnistuminen.”

Applebaumin mukaan unionilla olisi tarve jämäkämmälle otteelle maailmanpolitiikassa, koska Kiina nousee dominoivaksi mahdiksi, Venäjä on aggressiivinen eikä ole varmuutta, onko Yhdysvallat tulevaisuudessa sitoutunut Eurooppaan.

Kun geopolitiikasta puhutaan, suomalaisella tulee ensimmäisenä mieleen Venäjä. Se jos mikä liittyy vuoden 1989 perintöön.

1990-luvun alussa Neuvostoliittokin hajosi. Suurin seuraajavaltio Venäjä ei lähtenyt liberaalin demokratian tielle, vaikka lännessä monet niin toivoivat.

Miksi?

”Liian iso kysymys yhdessä haastattelussa vastattavaksi...” sanoo Applebaum, jonka kirjoista useimmat käsittelevät Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa.

”Me olimme ylioptimistisia Venäjän suhteen. Korjattavien asioiden mittakaava oli siellä niin suunnaton.”

Uudenlaisen valtion luomiseksi ei ollut riittävää painetta. 1990-luvun presidentti Boris Jeltsin taas oli liian heikko ja sairas, Applebaum sanoo.

Vuosisadan vaihteessa Jeltsinin tilalle tuli Vladimir Putin, jolla oli oma käsityksensä maailmasta.

”Putin oli entinen KGB-upseeri, ja hänet oli koulutettu näkemään maailma KGB-upseerin tavoin. Kaikki on yhtä valtavaa salaliittoa, kaikessa on kyse turvallisuusoperaatiosta.”

Neuvostoliiton loppuvaiheessa, 1980-luvun lopulla, oli Applebaumin mukaan lyhyt hetki, jolloin Venäjällä käytiin kiinnostavaa poliittista keskustelua maan suunnasta. Se oli glasnostin eli avoimuuspolitiikan aikaa, mutta ikkuna sulkeutui nopeasti.

Nykyinen Putin ei enää ole sama kuin 2000-luvun alun Putin, Applebaum huomauttaa.

Aluksi sanaton sopimus kuului, että kansalaiset tyytyvät Putinin valtajärjestelmään, ja vastineeksi palkat ja eläkkeet nousevat.

Viime vuosina elintaso ei enää ole kohentunut, joten Putin on tukeutunut ärhäkkään nationalismiin.

”Tehdään Venäjästä taas suuri”, Applebaum kiteyttää. ”Tämä on paljon riskialttiimpi tie. Se edellyttää Putinilta dramaattisia sotilaallisia väliintuloja Ukrainassa, Syyriassa... Ja voi olla, että hän tarvitsee seuraavan.”

Mitä Euroopan pitäisi sitten tehdä?

Olla selvästi määrätietoisempi suhteessaan Venäjään, Applebaum sanoo. Alkajaisiksi Euroopan unionin pitäisi estää korruptio ja rahanpesu omalla maaperällään.

”Lopettaisin systeemin, jossa venäläiset voivat viedä rahat maasta – köyhdytettyään omia kansalaisiaan – ja ostaa asuntoja Etelä-Ranskasta tai Lontoosta.”

Euroopan ja Venäjän suhde liittyy siihen juhlaan, jota Euroopassa unohdetaan juhlia. Unioni edustaa liberaalia demokratiaa, ja se on edelleen houkutteleva malli.

”Putin pelkää sitä”, Applebaum sanoo. ”Miksi Putin oli niin järkyttynyt Ukrainasta vuonna 2014? Koska siellä [vallankumousta tekemässä] oli paljon nuoria ukrainalaisia, jotka heiluttivat EU:n lippuja ja vaativat loppua korruptiolle.”

Kuka?

Anne Applebaum


 Syntyi vuonna 1964 Washingtonissa. Aloitti toimittajana Varsovassa vuonna 1988.

 Oli Washington Postin pääkirjoitustoimituksessa, kirjoittaa lehteen kolumneja. Kirjoittanut aiemmin muun muassa The Economistiin.

 Työskentelee London School of Economicsin Maailmanpolitiikan instituutissa.

 Kirjoittanut lukuisia tietokirjoja. Tuorein teos on julkaistu suomeksi (Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa, Siltala, suom. Antero Helasvuo, 2018).

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    4. 4

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      ”Se oli lähestulkoon pahinta maailmassa” – Pekka Niemen musiikkimakua paheksuttiin arvostetussa musiikkikoulussa, mutta sen ansiosta hän pääsi esiintymään suomalaisella jättifestarilla

      Tilaajille
    7. 7

      Ajatus Karjalan myymisestä takaisin Suomelle oli Venäjän hätäratkaisu rahapulaan vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov HS:lle

      Tilaajille
    8. 8

      Rantamuoti on elänyt pitkistä lahkeista niukkoihin naruihin, uusin trendi on salliva kehopositiivisuus – ”Rannalla pitäisi olla oikeus olla sellaisena kuin on”

    9. 9

      Suomenkin pitäisi lopettaa ”tamponivero”, esittävät EU-parlamentti ja järjestöt – katso laskurista, paljonko säästäisit kuukautis­menoissa

    10. 10

      Yhdysvalloissa hikoillaan poikkeuksellisen kuuman helleaallon alla, New Yorkiin julistettiin lämpötilasta johtuva hätätila

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi hukkuneena Kangasniemellä

    2. 2

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    3. 3

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    4. 4

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    5. 5

      Ihosyöpäluomi on usein ”melko mitättömän näköinen”, kertoo ihotautilääkäri

    6. 6

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    8. 8

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    9. 9

      Trump lupasi maksaa itse Ruotsissa pidätetyn räppäri Asap Rockyn takuut, Stefan Löfvenin mukaan hallitus ei aio puuttua asiaan

    10. 10

      Weekend-festivaalin pääesiintyjä otti yhteen järjestysmiesten kanssa, mutta kohokohta oli Armin van Buurenin ”joukkohypnoosi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää