Kiinan vakoojat esiintyvät kykyjenetsijöinä ja konsultteina LinkedInissä: suomalaistutkijan julkaisu kertoo, kuinka kohde koukutetaan luovuttamaan luottamuksellista tietoa

Saksan tiedustelupalvelu BfV kertoi joulukuussa 2017https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005485648.html havainneensa kiinalaisten vakoojien tavoitelleen verkostoitumispalvelu LinkedInin kautta ainakin 10 000 Saksan kansalaista. Kykyjenetsijöinä, konsultteina ja tutkijoina valeprofiilien avulla esiintyneiden kiinalaisten tarkoituksena oli BfV:n mukaan mahdollisesti värvätä saksalaisia virkamiehiä ja poliitikkoja tiedustelulähteiksi.

Elokuussa 2018 myös Yhdysvallat syytti Kiinaa https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005811656.htmlvastaavanlaisesta toiminnasta ja yhteydenotoista. Yhdysvaltojen mukaan yhteydenottojen kohteena oli tuhansia henkilöitä, joilla oli mahdollisesti pääsy luottamuksellisen ja salassapidettävän tiedon lähteille Yhdysvaltojen hallinnossa tai yksityisellä sektorilla.

Sosiaalisen median ympäristö luo vakoojille helpon ja hyvin kustannustehokkaan tavan toimia, toteaa globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika Aaltolahttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+aaltola Ulkopoliittisesta instituutista tuoreessa tutkimuksellisessa julkaisussaanhttps://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2019/06/bp267_geostrategically_motivated_co-option_of_social-media.pdf.

Aaltolan raportti käsittelee kiinalaisten vakoojien toimintatapoja LinkedInissä. Hänen mukaansa on tärkeää tuoda julkisesti esiin, minkälaisia lähestymistapoja ja vaikuttamiskeinoja vakoojilla voi olla. Näiden tietojen julkaiseminen on Aaltolasta tärkeä osa vakoojien toiminnan vaikeuttamista.

”Julkisuudessa on paljon puhuttu disinformaation levittämisestä ja vaalihäirinnästä, mutta sen lisäksi on olemassa joukko varsin vanhoja asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota”, Aaltola sanoo.

Jos vakoojilta ennen kului paljon aikaa sopivien kohteiden etsimiseen ja taustojen tutkimiseen, niin LinkedInin kaltaisessa ympäristössä tarvitsee vain käyttää oikeanlaisia analyysityökaluja ja valita parhaat vaihtoehdot.

”Kentän laidalla vuosia lastesi jalkapallotreenejä seurannut tyyppi saattoi olla hiljalleen paras kaverisi, jolle kerrot luottamuksellisia tietoja. Nyt sama prosessi voidaan nopeuttaa moninkertaisesti”, Aaltola kuvaa muutosta.

Maailman suurimmaksi mahdiksi tähtäävää Kiinaa tekniikan luomat mahdollisuudet hyödyntävät valtavasti. Sillä ei ole vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana luotuja suhteita läntiseen maailmaan. Nyt se voi toimia tehokkaasti saadakseen jalansijaa.

LinkedIn on Aaltolan mukaan suora väylä päättäjien ja muiden vaikuttajien luo.

Verkostoitumispalvelun oman tilastoinnin mukaan https://business.linkedin.com/marketing-solutions/blog/linkedin-b2b-marketing/2016/get-proof--the-case-for-b2b-marketing-on-linkedin--infographic-sen 500 miljoonan käyttäjän joukossa oli vuonna 2016 yhteensä 61 miljoonaa korkeamman tason vallankäyttäjää ja 40 miljoonaa päättäjäksi luokiteltua henkilöä. LinkedInin maailmanlaajuisista jäsenistä noin puolet kirjautuu sisään ainakin kerran kuukaudessa ja heistä lähes puolet päivittäin.

Avoimen profiilin kautta henkilöstä on mahdollista saada paljon tietoa ilman, että vakoojan tarvitsee liikahtaa työpöytänsä äärestä.

Yleisesti ottaen verkon valistuneet käyttäjät osaavat Aaltolan mukaan jo olla varovaisia, kiitos vuosikymmenten aikana sähköposteihin tulvineiden niin sanottujen ”nigerialaiskirjeiden”, joissa tuntematon henkilö ottaa viattoman kuuloisesti yhteyttä tarjotakseen rahaa.

LinkedIn on kuitenkin hieman erilainen ympäristö. Sen käyttäjät ovat avoimia verkostoitumaan ja luomaan uusia luovia tapoja tehdä bisnestä esimerkiksi. Se tekee kohteen lähestymisen helpoksi myös vakoojalle: suuri osa LinkedIn-käyttäjistä ei suhtaudu epäluuloisesti vieraaseen ihmiseen, joka ottaa palvelun kautta yhteyttä.

Toisaalta Aaltola muistuttaa, että samasta palvelusta löytyvät myös ne, joiden ura on saattanut kokea kolhuja, ja he saattavat siksi olla halukkaita kertomaan luottamuksellisia tietoja myös ulkopuolisille.

Mutta kuinka Kiinan vakoojat LinkedInissä toimivat?

1. Algoritmi

Aluksi vakoojat tarvitsevat algoritmin apua löytääkseen sopivia kohteita, joihin he yrittävät luoda keskusteluyhteyden. LinkedInin kautta vakoojat pystyvät lähestymään yhdellä kerralla jopa kymmeniä henkilöitä, joiden profiilien luokse algoritmi heidät ohjaa.

Kohteita yhdistävä tekijä voi olla työpaikka, erikoisala tai jokin taito, jonka he LinkedInissä mainitsevat. Suuren ihmismäärän lähestyminen kerralla saattaa tosin herättää myös henkilön edustaman valtion tiedustelupalvelun mielenkiinnon.

Vakoojien toimintatapoihin kuuluukin sen vuoksi Aaltolan mukaan kohteen taustojen tarkastaminen ja heidän luottohistoriansa, terveystietojensa ja muiden niin sanottuun metadataan liittyvien henkilökohtaisten tietojen läpikäyminen.

Tällä tavalla kohteet saadaan rajattua tarkemmin niin, että heidän lähestymisensä on vakoojan näkökulmasta turvallisempaa. Monesti valikoidut henkilöt ovat sellaisia, joiden vakoojat arvelevat olevan lisätienestien tarpeessa.

2. Valeprofiilit

Saksan tiedustelupalvelu BfV paljasti jo vuonna 2017 kahdeksan valeprofiilia, joiden kautta vakoojat lähestyivät saksalaisia LinkedIn-käyttäjiä. Uutistoimisto Reutersin mukaan valetilit olivat LinkedInin kautta onnistuneet solmimaan yhteyksiä jopa korkea-arvoisiin diplomaatteihin ja poliitikoihin useissa Euroopan maissa.

Valetilit lähestyvät henkilöitä Aaltolan mukaan tyypillisesti tarjoamalla rahaa ja ilmaisemalla arvostusta heidän tekemälleen työlle, siis imartelemalla.

Valetilit keksivät tai lainaavat itselleen nimen ja profiilikuvan jostakin. Yksi BfV:n paljastamista valeprofiileista esiintyi esimerkiksi China Center of International Politics and Economy -nimisen instituution johtajana Laeticia Cheninähttps://www.hs.fi/haku/?query=laeticia+chenina. Tilin profiilikuva on otettu netissä olevasta muotikuvastosta.

3. Kohde perehdytetään

Mikäli vakoojien kohde vaikuttaa myöntyväiseltä, hänet Aaltolan mukaan perehdytetään siihen, kuinka hän voi tiedoillaan ansaita rahaa. Häntä pyydetään yleensä kirjoittamaan raportti jostakin vakoojia kiinnostavasta aiheesta ja työn valmistuttua hän saa lisää ohjeita ja pyyntöjä.

”Alkuvaihehan on aika normaalia konsultointipyyntöä. Henkilöä voidaan esimerkiksi pyytää kirjoittamaan essee Suomen arktisesta politiikasta jonkin tahon käyttöön”, Aaltola kertoo.

”Sehän kuulostaa aika helpolta työltä, josta voi tienata jonkun sata euroa. Moni saattaa nähdä tilanteen mahdollisuutena.”

Vähitellen kohteelle ilmaistaan, että raportin olisi hyvä sisältää myös sellaista tietoa, joka ei ole saatavilla julkisista lähteistä ja esimerkiksi hakukoneilla löydettävissä.

”Kiertoilmaisuna käytetään usein sitä, että halutaan jotakin sellaista, jota ’ei löydy Googlella’”, sanoo Aaltola.

Toisin sanoen kohdetta pyydetään vuotamaan luottamuksellista ja salaista tietoa, johon hänellä on pääsy. Monilla hälytyskellot alkavat siinä vaiheessa soida ja he vetäytyvät. Asia yleensä jää siihen.

Lopulta kohdetta pyydetään myös toimittamaan valokuvia aidoista luottamuksellisista asiakirjoista.

4. ”Mitä tapahtuu Kiinassa, jää Kiinaan...”

Aaltolan mukaan kohteille kerrotaan jo varsin aikaisessa vaiheessa, että hänen on mahdollista tehdä Kiinaan matka, jonka kaikki kulut maksetaan hänen puolestaan.

”On mahdollista, että kohteen todellinen arvo punnitaan tällaisella matkalla”, Aaltola kirjoittaa.

Luonnollisesti Kiinan-matkasta seuraa myös iso tukko rahaa.

5. Kohde tarttuu syöttiin

Viimeinen vaihe vakoojien työssä on varmistaa, että kohde tarttuu syöttiin. Yleensä henkilö jo tässä vaiheessa Aaltolan mukaan tietää, että hänen yhteistyönsä kiinalaisten kanssa sisältää laittomuuksia.

Tehtävästä ei enää ole mahdollista perääntyä, koska henkilön käymää viestittelyä voitaisiin käyttää hänen kiristämiseensä. Yleensä kohteelle on kuitenkin tehty selväksi, että hänen turvallisuutensa on taattu ”uusien kiinalaisten ystävien” toimesta.

Aaltolan mukaan henkilöille on usein luvattu myös vielä suurempia taloudellisia voittoja, mikäli hän ottaa vakoiluketjussa aktiivisemman roolin esimerkiksi tietolähteenä tai auttamalla muiden kohdehenkilöiden etsimisessä.