Ulkomaat

Onko Äänislinnasta mitään jäljellä? Suomalaismiehityksen päättymisestä Petroskoissa on kulunut 75 vuotta, eikä teatteriin enää tahdo riittää suomalaisia näyttelijöitä

Petroskoissa julkaistaan kolmea suomenkielistä lehteä, tehdään televisio-ohjelmia ja esitetään suomenkielistä teatteria, vaikka lukijoita ja katsojia ei juuri ole.

Petroskoi

Lehtien lukeminen on Petroskoissa edullista – ja onnistuu suomeksi. Viikkosanomalehti Karjalan Sanomien irtonumero maksaa lehtikioskissa 40 ruplaa eli noin 50 senttiä.

Yli satasivuinen aikakauslehti Carelia on hieman tyyriimpi – vajaat kaksi euroa. Lapsille olisi tarjolla Kipinä, josta löytyy juttuja paitsi suomeksi myös karjalan ja vepsän kielillä.

Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä ei ole mikä tahansa venäläinen pikkukaupunki. Suomalaiselle Petroskoi tuntuu tutulta.

Pääkatua värittävät monenkirjavat mainosplakaatit, mutta sen varrelta löytyy myös kaunista vanhaa puuarkkitehtuuria. Välipalaksi maistuu karjalanpiirakka.

Lähellä Äänisjärven rantaa seisoo suomalaisen kommunistipoliitikko Otto Wille Kuusisen patsas. Kuusinen muun muassa toimi 16 vuotta Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan johtajana vuodesta 1940.


Ajankohtaisista suomalaisaiheista pysyy perillä, kun katsoo aamu-uutiset suomeksi Venäjän television Rossija 1 -pääkanavalta. Juhannusaattona uutiskynnyksen ylitti Helsingin balalaikkaorkesterin vierailu Petroskoihin ja Prääsään.

Viikoittaisessa Omin silmin -ohjelmassa käsitellään vähemmistökansoihin eli suomalaisiin, karjalaisiin ja vepsäläisiin liittyviä aiheita.

Venäjän Karjalassa riittää suomalaista mediaa, vaikka yleisöä ei juuri ole.


Petroskoilla on suomalainen menneisyys, josta on enää rippeet jäljellä.

Perjantaina tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun suomalaiset joutuivat vetäytymään Petroskoista. Kaupunki oli suomalaisten hallussa jatkosodan aikana lähes kolme vuotta.

Suomi miehitti Petroskoin lokakuussa 1941 Neuvostoliitolta. Kaupungin nimi muutettiin Äänislinnaksi, ja venäläisasukkaat suljettiin keskitysleireille.

Neuvostoliitto valtasi Petroskoin takaisin itselleen 28. kesäkuuta 1944.


Petroskoissa oli jo ennen miehitystä asunut iso suomalainen vähemmistö, johon kuului muun muassa inkeriläisiä sekä joukko Suomesta ja Pohjois-Amerikasta 1920–1930-luvuilla muuttaneita siirtolaisia, pääosin kommunisteja.

”Syntyperäisillä suomalaisilla on ollut tärkeä rooli Karjalan tasavallan perustamisessa ja edistämisessä”, sanoi Karjalan kansallisen ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov Carelia-lehden tuoreessa numerossa.



Parhaimmillaan Itä-Karjalassa on asunut lähes 30 000 suomalaista. Neuvostoliiton hajottua alkoi vilkas muuttovirta Suomeen. Karjalan asukkaista suomalaisia on enää runsas prosentti, noin 8 500. Nuoremmasta polvesta moni puhuu vain venäjää.

Suomen kieli elää Karjalassa nykyään valtion tuella. Laki valtiontuesta suomelle ja kahdelle muulle suomalais-ugrilaiselle kansankielelle – karjalalle ja vepsälle – on ollut voimassa 15 vuotta.

Se muun muassa velvoittaa opettamaan suomea, karjalaa ja vepsää kouluissa sekä julkaisemaan niillä kirjallisuutta ja lehtiä. Suomenkielisiä lehtiä julkaiseva Periodika-kustantamo saa valtiolta 25 miljoonaa ruplaa eli runsaat 350 000 euroa vuodessa.


Toimitusjohtaja Natalja Sinitskaja uskoo rahoituksen kasvavan ensi vuonna, koska kehitteillä on lehtien yhteinen verkkosivusto.

Summalla kustannetaan muun muassa 50 työntekijän palkat sekä Karjalan Sanomien, Carelian ja Kipinän lisäksi karjalankielisen viikkolehden Oman Muan ja kerran kuussa ilmestyvän vepsänkielisen Kodiman toimittaminen.

 

Vepsänkin kielellä menee Karjalassa paremmin kuin suomella

Yhteiskuntapoliittisiin aiheisiin ja kaunokirjallisuuteen keskittyneen Carelian levikki on 480 kappaletta.

Päätoimittaja Armas Mašin tuntee kaikki tilaajat. Heistä suurin osa on syntyperäisiä karjalaisia ja suomea opiskelleita venäläisiä. Suomalaiset lukevat muita lehtiä.

”Poliittisen tahdon lisäksi on myös ihmisten oma tahto ja elämä, jossa he haluavat puhua venäjää ja lukea venäjäksi”, Mašin sanoo.


Petroskoilainen Tatjana Islamajeva sanoo huolestuneensa suomen kielen asemasta Karjalassa niin, että paluumuutti viime vuonna Helsingistä takaisin synnyinkaupunkiinsa.

Helsingissä vierähti kuusi vuotta neuvottelevana virkamiehenä Venäjän federaation kaupallisessa edustustossa Tehtaankadulla.

Islamajeva heittää, että vepsänkin kielellä menee Karjalassa paremmin kuin suomella. Karjalan kieli suorastaan kukoistaa. Molempien takana on vahvat liitot. Karjalan kieltä vaalii vireä Karjalan rahvahan liitto, vepsää Vepsän kulttuurikeskus.

Islamajeva päätti perustaa yhdistyksen suomen kieltä virvoittamaan. Karjalan tasavallan suomen kielen keskus on järjestänyt ilmaisia kielikursseja ja pyöreän pöydän keskusteluja.

Rajan takana Pohjois-Karjalassa puhutaan paljon venäjän taidon tärkeydestä, mutta Itä-Karjalan valtaväestön keskuudessa vastaavanlaista keskustelua suomen merkityksestä on vähemmän.


Islamajevasta on lyhytnäköistä ajatella, että Karjalassa ei tarvittaisi suomea, koska suomalaisten määrä on kutistunut. Päinvastoin – suomen kielen taidolle on sitä suurempi tarve.

”Suomen kieli on tärkeä Venäjän ja Suomen väliselle yhteistyölle sekä kauppasuhteille. Ihmiset saisivat käydä kauppaa omalla kielellä”, Islamajeva sanoo.

Suomen kielen opiskelu on Petroskoissa suosittua, mutta ”tavallisella” tasolla eli kouluissa ja erilaisilla kielikursseilla. Sen sijaan suomen kielen asiantuntijoita on Islamajevan mukaan niukasti.


Islamajeva on valmistunut Petroskoin yliopistosta ja työskennellyt suomen kielen tulkkina ja yliopistonopettajana. Suomi tulee hänelle kodin perintönä.

Isoäiti muutti Petroskoihin 1930-luvun alussa Kemistä ja isoisä Oulusta. Äiti Eila Lahti-Argutina työskenteli toimittajana Karjalan Sanomien edeltäjässä Neuvosto-Karjalassa.

Suomalaismiehityksen aikana kadunnimiä suomalaistettiin, ja vielä 1960-luvulla monen liikkeen ja viraston ovessa oli suomalainen nimikyltti.


Keskustasta löytyy edelleen suomalaisen kommunistiupseerin Toivo Antikaisen mukaan nimetty katu ulitsa Antikainena.

Suomen kieltä ei Petroskoin katukuvassa enää juuri näe, paitsi Karjalan kansallisen teatterin ulkomainoksissa. Neuvostoaikana sen nimi oli Valtion suomalainen draamateatteri.


Teatteri on tiettävästi ainoa suomenkielinen ulkomailla. Tuorein ensi-ilta on kolmen vuoden takaa. Muuten samoja näytelmiä on pyöritetty jopa kymmenen vuotta.

Aika ajoin niitä tuoreutetaan uusilla näyttelijöillä, puvuilla ja lavastuksella. Esityksiä on pari kertaa kuussa, ja ne simultaanitulkataan venäjäksi. Suurin osa ohjelmistosta on venäjäksi.

Näyttelijät ovat pääosin venäläisiä, mutta teatterissa työskentelee suomen kielen opettaja. Kielikoulutuksesta huolimatta näytelmiä on kritisoitu, että kielestä ei saa selvää.

Suomen- ja karjalankielisestä ohjelmistosta vastasi pitkään ohjaaja Sergei Pronin, joka irtisanoutui tehtävästään näkemyserojen vuoksi maaliskuussa. Hän ei tiedä, mitä ohjelmistolle tapahtuu. Kielitaidon ja suomalaisten näyttelijöiden puute on jo pienentänyt sitä.

Suomen opiskelu teatterissa ja koko Karjalassa olisi hänestä tärkeää.

”Yhteinen kieli lisää luottamusta ja ystävyyttä ihmisten välillä.”


Oikaisu 27.6. klo 15.30: Otto Wille Kuusinen ei toiminut suomalaismiehityksen aikana 1941–1944 Petroskoissa, kuten jutussa aiemmin kerrottiin, vaan hän oli tuolloin muun muassa ainakin Sorokassa Vienanmeren rannalla ja Moskovassa. Oikaisu 27.6. klo 15.30: Graafin otsikossa kerrottiin virheellisesti, että suomalaismiehitys Petroskoissa olisi kestänyt nelisen vuotta. Kaupunki oli suomalaisten hallussa jatkosodan aikana lähes kolme vuotta. Oikaisu 16.7. kello 13.52: Toisin kuin kuvatekstissä alun perin kerrottiin, kaupungin katukuva oli kaksikielinen jo ennen suomalaismiehitystä.

Fakta

Petroskoi on Karjalan pääkaupunki


 Asukkaita on lähes 280 000.

 Väestöstä noin 87 prosenttia on venäläisiä.

 Suurin vähemmistö ovat karjalaiset, toiseksi suurin suomalaiset.

 Suomalaisia on petroskoilaisista alle kaksi prosenttia.

 Kaupungin perusti Pietari Suuri 1703.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    4. 4

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      ”Se oli lähestulkoon pahinta maailmassa” – Pekka Niemen musiikkimakua paheksuttiin arvostetussa musiikkikoulussa, mutta sen ansiosta hän pääsi esiintymään suomalaisella jättifestarilla

      Tilaajille
    7. 7

      Ajatus Karjalan myymisestä takaisin Suomelle oli Venäjän hätäratkaisu rahapulaan vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov HS:lle

      Tilaajille
    8. 8

      Yhdysvalloissa hikoillaan poikkeuksellisen kuuman helleaallon alla, New Yorkiin julistettiin lämpötilasta johtuva hätätila

    9. 9

      Rantamuoti on elänyt pitkistä lahkeista niukkoihin naruihin, uusin trendi on salliva kehopositiivisuus – ”Rannalla pitäisi olla oikeus olla sellaisena kuin on”

    10. 10

      Suomenkin pitäisi lopettaa ”tamponivero”, esittävät EU-parlamentti ja järjestöt – katso laskurista, paljonko säästäisit kuukautis­menoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi hukkuneena Kangasniemellä

    2. 2

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    3. 3

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    4. 4

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    5. 5

      Ihosyöpäluomi on usein ”melko mitättömän näköinen”, kertoo ihotautilääkäri

    6. 6

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    8. 8

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    9. 9

      Trump lupasi maksaa itse Ruotsissa pidätetyn räppäri Asap Rockyn takuut, Stefan Löfvenin mukaan hallitus ei aio puuttua asiaan

    10. 10

      Weekend-festivaalin pääesiintyjä otti yhteen järjestysmiesten kanssa, mutta kohokohta oli Armin van Buurenin ”joukkohypnoosi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää