Ihmisiä kone­tuli­aseilla osoittavista sotilaista tuli Sudanin uusi normaali: ”Jatkamme vallan­kumousta, kunnes tavoitteemme toteutuvat”, sanoo mielen­osoittaja HS:lle - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Ihmisiä kone­tuli­aseilla osoittavista sotilaista tuli Sudanin uusi normaali: ”Jatkamme vallan­kumousta, kunnes tavoitteemme toteutuvat”, sanoo mielen­osoittaja HS:lle

Mielenosoittajat juhlivat Sudanin kaduilla sopimusta vallanjaosta. Internetyhteydet olivat perjantaina kuitenkin edelleen poikki.

Nainen lauloi ja juhli sopimusta vallanjaosta perjantaina Sudanin pääkaupungin Khartumin kadulla. Kuva: MOHAMED NURELDIN ABDALLAH / REUTERS

Julkaistu: 5.7.2019 18:40, Päivitetty 5.7.2019 19:04

Hetken aikaa ilmassa oli keväällä toivoa.

Huhtikuussa Sudania kolmekymmentä vuotta hallinnut diktaattori Omar al-Bashir joutui väistymään vallasta. Mielenosoitukset häntä vastaan olivat kestäneet sitä ennen kuukausia.

Ja millaiset mielenosoitukset: maailmalle levisi kuvia laulavista ja tanssivista protestoijista, joista merkittävä osa oli naisia. Islamilaista sharialakia noudattavassa sortovaltiossa jo naisten ottamassa vahvassa roolissa tuntui olevan jotain vallankumouksellista.

Riemu ei kestänyt kauan. Diktaattorin tilalle tuli armeijan väliaikaishallinto. Varhain aamulla kesäkuun kolmantena päivänä sotilaat avasivat tulen mielenosoittajia päin. Yli sata ihmistä kuoli, satoja haavoittui, naisia raiskattiin. Ruumiita heitettiin Niiliin.

Väkivaltaisuuksien takana olivat etenkin pelätyt puolisotilaalliset RSF-joukot (Rapid Support Forces), jotka tunnettiin menneisyydessä nimellä Janjaweed. Ne murhasivat järjestelmällisesti viime vuosikymmenellä Darfurin konfliktissa. Nyt niiden raskaasti aseistautuneet joukot ovat partioineet pääkaupunki Khartumissa ja suuressa osassa maata.

Perjantaina Sudanista kantautui myönteinen uutinen, johon on asennoiduttava varoen: sotilasjuntta ja mielenosoittajat ovat päässeet alustavaan sopuun vallanjaosta. Sopimukseen liittyy vielä monia isoja avoimia kysymyksiä, ja mielenosoittajat suhtautuivat varauksella siihen, aikovatko sotilaat todella pitää sanansa.

”Se ei ole täydellinen sopimus, mutta se vie asioita oikeaan suuntaan. Tämä ei silti ole päätepiste, ja me jatkamme vallankumousta, kunnes näemme tavoitteidemme oikeasti toteutuvan”, sanoi keskeisen protestiryhmän SPA:n (Sudanese Professionals Association) tiedottaja Samahir Elmubarak puhelimitse HS:lle.

Ennen perjantain sopimusta HS haastatteli viikon mittaan useita sudanilaisia. Moniin heistä ei perjantaina saanut yhteyttä, sillä internet oli yhä laajalti poikki. Myös puhelinyhteydet ovat olleet heikot.

”Tunnelma täällä on kauhistuttava. Sotilaita on kaikkialla. Joka kadulla ja kadunkulmassa on RSF-joukkojen auto. Ne ovat kirjaimellisesti miehittäneet kaupungin”, sanoi ihmisoikeuslakimies ja aktivisti Mustafa el-Hassan HS:lle aiemmin tällä viikolla Khartumista. HS keskusteli hänen kanssaan Whatsappin ääniviesteillä, joita hän onnistui välillä lähettämään.

Sudan ollut lähes ilman internetyhteyksiä jo kuukauden. Internet on toiminut ainakin ajoittain joissain paikoissa, mutta suurelta osin verkkoyhteydet on maassa estetty.

Sudanilainen lakimies haastoi äskettäin hallinnon oikeuteen internetin eston takia. Internetyhteys avattiin – mutta BBC:n tietojen mukaan vain kyseiselle ihmiselle.

Internetin puuttuminen on vaikeuttanut mielenosoituksia, mutta se on myös ollut kova isku taloudellisesti. Monet yritykset ovat riippuvaisia sovelluksista ja verkkopalveluista.

”Pahinta on, että asioista ei ole tietoa. Meillä kesti kaksi viikkoa saada tietää, miten paljon ihmisiä kesäkuussa tapettiin”, Samahir Elmubarak sanoo.

Puolisotilaallisia RSF-joukkoja partioimassa kesäkuussa pääkaupunki Sudanin koillispuolella. Kuva: Yasuyoshi Chiba / AFP

Hänen mukaansa näkymä Khartumin kaduilla on ollut viime kuukausina pelottava. Perjantaina sotilaita näkyi vähemmän, mutta koska internet oli poikki, tarkkoja tietoja kokonaistilanteesta oli vaikea saada.

”Tavallinen näky kadunkulmissa ovat nykyään avolava-autot, joissa on jokaisessa noin kymmenen sotilasta ja raskaita konetuliaseita osoittamassa kadunkulkijoita ja rakennuksia.”

Kaikesta huolimatta sudanilaiset sanovat olevansa valmiita jatkamaan mielenosoituksia, kunnes maassa on demokratia. Suuret mielenosoitukset valtasivat jälleen pääkaupungin vain päiviä ennen kuin sopimuksesta kerrottiin.

”Kaikki olivat kaduilla, miehet, naiset, lapset ja vanhat ihmiset. Oli upeaa nähdä, että ihmiset ovat jatkaneet hallinnon haastamista verilöylystä huolimatta. Se oli hyvin selvä viesti hallinnolle: vaikka he yrittävät nujertaa meidät, me vaadimme vapautta ja rauhaa”, Mustafa el-Hassan sanoi.

Sillä kertaa kymmenkunta ihmistä tapettiin. El-Hassanin mielestä se oli asevoimien tapa viestiä, että protestit voivat koska tahansa muuttua jälleen isoksi verilöylyksi.

Ihmisiä ei ihme kyllä pelota, Samahir Elmubarak sanoo.

”Kesäkuun verilöylyn jälkeen kaikki kadulle lähtevät tiesivät, että he eivät välttämättä palaisi kotiin. Silti he lähtivät osoittamaan mieltään. Uskon ihmisten ymmärtävän, että olemme tulleet pisteeseen, josta ei ole paluuta. Sudanin on muututtava.”

Mielenosoittaja näytti voitonmerkkiä lapset sylissään protestissa puolustusministeriön edessä huhtikuussa Khartumissa. Kuva: Umit Bektas / REUTERS

Naiset ovat olleet mielenosoituksissa keskeisessä asemassa, eikä se ole Elmubarakin mukaan yllätys.

”Naisilla on ollut varhain Sudanin historiassa vahva rooli, ja nyt me otamme sen takaisin. Edellisen hallituksen aikana naisten asemaa yritettiin heikentää, mutta nyt naiset ovat nousseet.”

Mielenosoitukset alkoivat joulukuussa koillisesta Atbaran kaupungista sen jälkeen kun leivän hinta yhtäkkiä kolminkertaistui. Protestit levisivät nopeasti ympäri maan.

Huono taloustilanne on ollut mielenosoitusten yksi kimmoke. Nuoria on paljon, töitä vähän. Yhtälöä vaikeutti Etelä-Sudanin itsenäistyminen vuonna 2011. Etelä-Sudaniin jäi suuri osa öljyvaroista. Leivän hinnannousun taustalla vaikuttivat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n linjaukset talouden uudistuksista ja hintatukien karsimisesta.

Mutta Sudanin mielenosoittajat eivät vaadi halvempaa leipää tai vehnän tukiaisia. He vaativat loppua sotilasvallalle ja siirtymää siviilihallintoon. He sanovat olevansa kyllästyneitä siihen, että valta on pienen korruptoituneen eliitin käsissä.

Sudanin hyvin tunteva suomalainen kehitysalan asiantuntija Eero Wahlstedt pitää Sudanin mielenosoituksia poikkeuksellisina. Hän asui Sudanissa pari vuotta ja on seurannut mielenosoituksia tiiviisti nykyisestä kotimaastaan Etelä-Sudanista.

”On ollut yllättävää, kuinka rauhanomaisia ja suorastaan kauniita Sudanin mielenosoitukset ovat olleet. On uskomatonta, miten eri kansanryhmät ovat onnistuneet tekemään yhteistyötä ja vaatineet yhtenäisinä demokratiaa, vaikka maata on vuosia hallittu hajota ja hallitse -taktiikalla”, Wahlstedt sanoo.

Pelättyjen RSF-joukkojen johtaja Mohamed Hamdan Dagalo eli Hemedti näyttäytyi sotilaidensa ympäröimänä kesäkuussa kylässä Khartumin pohjoispuolella. Monet ovat pitäneet Hemedtiä Sudanin tosiallisena johtajana presidentin erottua huhtikuussa. Kuva: Ashraf Shazly / AFP

Väliaikaisella sotilashallinnolla ei ehkä ole kansan tukea, mutta sillä on rahaa ja aseita.

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tukevat hallintoa vastineeksi siitä, että Sudan lähettää köyhiä palkkasotureita taistelemaan Jemenin sotaan.

Myös Euroopan unioni tukee Sudania taloudellisesti. Parin viime vuoden aikana EU on kanavoinut Sudaniin 170 miljoonaa euroa siinä toivossa, että siirtolaisten kulkua pohjoiseen saataisiin hillittyä. Sudan on lähettänyt rajoille partioimaan nimenomaan pelättyjä RSF-joukkoja. EU on vaatinut siirtymää siviilihallintoon ja tuominnut väkivallan.

YK:n turvallisuusneuvosto on käytännössä voimaton Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi. Afrikan unioni ja Etiopia ovat välittäneet neuvotteluja osapuolten välillä.

Mielenosoittajat vaativat myös väkivaltaisuuksiin syyllistyneitä vastuuseen ja oikeusvaltiota. Sharialain tulevaisuuden suhteen protestoijilla ei ole virallista julki lausuttua kantaa, mutta monet ovat kriittisiä sitä kohtaan, miten edellinen hallinto piti uskontoa välineenään.

”Olemme eläneet diktatuurissa, joka käytti uskontoa ihmisten petkuttamiseen. Iso osa ihmisistä uskoo, että se, mitä edellinen islamistinen hallinto teki, oli väärin, eikä uskonnon pitäisi olla osa politiikkaa”, Samahir Elmubarak sanoo.

”Haluamme siviilihallinnon ja uuden perustuslain, joka kunnioittaa kaikkia sudanilaisia uskonnosta ja etnisestä taustasta riippumatta. Emme lopeta ennen kuin vaatimuksemme toteutuvat.”

Vaalit kolmen vuoden kuluttua

Sudanin sotilashallinto ja mielenosoittajat pääsivät perjantaina sopuun vallanjaosta.

Sopimuksen mukaan Sudaniin perustetaan kolmen vuoden siirtymäkauden ajaksi neuvosto, jonka johdossa vuorottelevat sotilas- ja siviiliedustaja.

Kolmen vuoden kuluttua on määrä järjestää vaalit.

Ensimmäisten 18 kuukauden ajan neuvostoa johtaa sotilasedustaja, minkä jälkeen paikka siirtyisi siviileille. Neuvostossa on viisi sotilas- ja viisi siviiliedustajaa. Lisäksi tulee yksi siviiliedustaja, jonka nimitys vaatii molempien osapuolten hyväksynnän.

Sudanin mielenosoittajat ovat vaatineet riittävän pitkää, usean vuoden mittaista siirtymäaikaa ennen vaaleja. Liian pikaisten vaalien katsottaisiin hyödyttävän lähinnä olemassa olevia poliittisia voimia.

Sopimuksen mukaan käynnistetään myös tutkinta viime viikkojen väkivaltaisuuksista.

Väliaikainen sotilashallinto on johtanut Sudania huhtikuusta saakka, jolloin presidentti Omar al-Bashir erosi kuukausien mielenosoitusten jälkeen.

Seuraa uutisia tästä aiheesta