Ulkomaat

Pohjanlahti lämpenee ilmastonmuutoksen takia nopeammin kuin muu Itämeri: Tätä kaikkea se merkitsee

Kalankasvatus, tuulivoima ja turismi pitäisi sijoittaa niin, että herkkä luonto ei kärsi.

Miljoona kirjolohta vuodessa suomalaisten ruokapöytiin. Perämerellä Haukiputaan korkeudella aloitti tänä kesänä toimintansa kalankasvattamo, jonka lupa on Suomen suurin merialueelle myönnetty.

Ensimmäisenä kokeiluvuonna olosuhteet avomerellä, neljän kilometrin päässä rannikosta, olivat ennen hellejaksoa kirjolohelle ihanteelliset, kertoo Laitakarin Kalan toimitusjohtaja Timo Karjalainen.

Helteiden aikana kalojen ruokintaa vähennettiin, mutta jos hellejakso jää lyhyeksi, vaikutus kalojen kasvuun jää vähäiseksi.

Vuosi sitten oli toisin. Perämerelläkin vesi lämpeni 24-asteiseksi, kun kirjolohen ihannelämpötila on 16 astetta. Noin 20 asteessa kalojen ruokinta lopetetaan, jos hellejaksosta näyttää tulevan pitkä.

Ilmastonmuutoksen takia sellaisia lämpötiloja saatetaan tulevaisuudessa saavuttaa Pohjanlahdella yhä useammin.


Itämeri on yksi maailman nopeimmin lämpenevistä meristä, ja Pohjanlahden alueella muutokset ovat Itämeren nopeimpia. Sillä on seurauksia ihmisen toimintaan meren rannoilla.

”Meidän pitää varautua siihen, että yli 20 asteen mennään. Olennaista on, miten pitkiä jaksot ovat”, Karjalainen sanoo.

Kalankasvatus on yksi elinkeinoista, jonka odotetaan hyötyvän ilmaston lämpenemisestä. Se voi tulla kannattavaksi yhä pohjoisemmassa, kun jääpeite pienenee. Joinain talvina Perämeri saattaa tulevaisuudessa pysyä sulana.

Nykyisin suurin osa Suomen kalankasvattamoista sijaitsee Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Siellä mereen päätyy jo nykyisin runsaasti ravinnekuormitusta ja vesistön tila on vain tyydyttävä.

Lue lisää: HS:n erikoisartikkeli kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren meriluontoon

Suomen tavoite on lisätä huomattavasti kotimaisen kalan tuotantoa, ja Pohjanlahti on yksi alueista, joita pidetään sopivina laajentumispaikkoina. Kun merivesi ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee, kalojen kasvukausi pitenee.

Jos talvista tulee jäättömiä, kasvatus helpottuu entisestään, kun altaita ei tarvitse hinata talveksi suojaan mereltä.



Itämeren alue on eräänlainen ilmastonmuutoksen merilaboratorio, jonka muutoksista ollaan kiinnostuneita eri puolilla maailmaa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo.

”Suuriin valtameriin verrattuna Itämeri on kuin pienoismalli, ja kaikki tapahtuu nopeammin ja rajummin. Siksi se on hyvä tutkimuskohde muutosten muodon ja dynamiikan tutkimiseen”, Viitasalo sanoo.

Hän on mukana kuusivuotisessa Smart Sea -tutkimushankkeessa, joka selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjanlahden luontoon ja elinkeinoihin. Hankkeessa on mukana 40 tutkijaa useasta suomalaisesta tutkimuslaitoksesta ja myös Ruotsista.

Valtameristä Itämeri eroaa muun muassa siinä, että vesi on vähäsuolaista ja lajeja on vähän. Ilmastonmuutoksen seurauksensa sademäärät kasvavat ja suolaisuus vähenee entisestään. Lajisto voi muuttua, nykyiset lajit siirtyä pohjoisemmaksi ja vieraslajit yleistyä.

Valtamerien pinta nousee ilmastonmuutoksen seurauksena ennusteiden mukaan keskimäärin 80 senttiä. Merenkurkun ja Perämeren alueella maa kohoaa suunnilleen saman verran.

Maata ei siis tulekaan lisää, kuten aiemmin on oletettu. Tämä pitää ottaa huomioon esimerkiksi rakentamisessa, Viitasalo huomauttaa.

”Tänä päivänä ongelma on, että vesi karkaa. Viime vuosiin asti on pitänyt ruopata, että saataisiin pidettyä nykyinen rantaviiva”, sanoo Kemin kaupungin kansliajohtaja Jukka Vilén.

Tuulet ja mahdollisesti lisääntyvät myrskyt vaikuttavat kuitenkin niin tulviin, meriliikenteeseen, tuulivoimaan kuin kalankasvatukseenkin.

Kemikin kuuluu meritulvien riskialueeseen. Se otetaan Vilénin mukaan jo huomioon uusrakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa.


Tutkijat ovat suurprojektissaan kartoittaneet Itämeren arvokkaita luontokohteita. Tavoite on, että luontoarvokartan perusteella uusi elinkeinotoiminta sijoitettaisiin paikoille, joissa se ei vahingoita luontoarvoja.

Kalankasvatuksen lisäksi paineita on nimittäin muunkin elinkeinotoiminnan lisäämiselle.

Pohjanlahden pohjassa on runsaasti merisoraa ja rauta-mangaania, jotka ovat arvokkaita raaka-aineita. Niiden hyödyntäminen voi muuttaa meren herkkää luontoa.

Törmäyksiä voi tulla myös luonnonsuojelun, meren virkistyskäytön ja matkailun välillä. Entistä lämpimämmät kesät ja lentoahdistus voivat lisätä kotimaanmatkailun suosiota.

Esimerkiksi Porissa on käyty paljon keskustelua siitä, että Suomen ensimmäinen kokonaan merelle rakennettu tuulivoimapuisto rakennettiin lähelle Yyteriä, joka on suosittu matkailukohde, sanoo tutkija Asko Ijäs Turun yliopistosta.

Tahkoluodon merituulipuisto on Suomen Hyötytuulen mukaan maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.


Myös tuulivoiman voimakas lisääminen on valtiovallan tavoite. Tuulta Pohjanlahdella riittää, ja merituulivoima on selvästi tehokkaampaa kuin maatuulivoima.

Merituulivoiman rakentamisesta on paljon suunnitelmia, mutta se on nykytekniikalla niin kallista, että suunnitelmat eivät ole muualla vielä edenneet rakentamiseen asti, Ijäs sanoo.

Myös Laitakarin Kalan Timo Karjalainen pitää kalankasvatuksen pahimpana kilpailijana merellä luonnon virkistyskäyttöä. Sen takia yritys kirjoittikin hänen mukaansa lupahakemukseensa, että kasvattamo kannattaisi sijoittaa lähelle Haukiputaan edustalle suunniteltua tuulivoimapuistoa.

Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on saatu pudotettua murto-osaan huippuvuosista. Kasvattamojen ravinnekuormitus huolestuttaa edelleen joitain lähiseudun asukkaita.

Haukiputaan kirjolohille syötetään Itämeri-rehua, joka tehdään Itämeren kalasta kuten silakasta. Silloin rehu ei tuo meren ravinnekiertoon uusia ravinteita.

Kalanviljelyä on vähennetty ravinnepäästöjen takia, mutta rannikolla tapahtuvaa naudan- ja sianlihantuotantoa ei ole rajoitettu, vaikka ne kuormittavat merta, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen.

Nyt uusia lupia kalankasvatukseen merialueelle on Kankaisen mukaan haettu ja saatu 30 vuoden tauon jälkeen, kun kasvatuksen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet. Suomen kalankasvattamoista valtaosa on meressä, kun taas Ruotsissa kalankasvatus on yleisempää järvissä.

Lämpenemisestä saattaa olla hyötyä myös teollisuudelle, kun jäättömät jaksot lisääntyvät. Se vähentää kuljetusten kustannuksia, kun jäänmurtoa ei tarvittaisi.


Ainakin toistaiseksi ahtojäiden määrä on pysynyt samana, joten hyötyä ei ole ollut, sanoo Stora Enson Veitsiluodon- ja Oulun-tehtaiden johtaja Juha Mäkimattila. Hän on myös Lapin kauppakamarin puheenjohtaja.

Mäkimattilan mukaan teollisuudessa on tähän asti keskitytty enemmän päästöjen leikkaamiseen kuin ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumiseen.

Tämä on HS:n Itämerta käsittelevän juttusarjan osa 2/3. Ensimmäinen osa julkaistiin tiistaina 23.7., ja se on luettavissa tästä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mies porasi ryyppykaveriaan päähän Lohjalla

    2. 2

      Ihmeelliset ”kavennuspömpelit” nostattavat epäuskoa Vantaalla: Edes kaupunki ei osaa selittää, mikä liikennejärjestelyn ajatus on

    3. 3

      Jyrki Katainen valittiin Sitran johtoon yhden äänen erolla

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Miesten epäillään raiskanneen lapsia ja kuvanneen tekoja suorana verkkoon, poikkeuksellisista epäilyistä nostettiin syytteitä

    6. 6

      Unohtiko Antti Rinne, että pääministerin vapaus ottaa kantaa on rajallisempi kuin muiden?

    7. 7

      Tavoitteena oli pitää vaatetuotanto kotimaassa ja luoda työpaikkoja, mutta sitten Milla Welling kääntyi ely-keskuksen puoleen: ”Se oli absurdia, ajattelin, että olenko piilokamerassa”

    8. 8

      Vertailu väittää, että taksilla ajelu tulee halvemmaksi kuin oma auto – voiko se pitää paikkaansa?

    9. 9

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    10. 10

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Soitimme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    2. 2

      Antti Rinnettä poikkeuksellisesti arvostellut vasemmiston Merja Kyllönen sai heti palautetta pää­ministeriltä – ”En varmaan koskaan enää piiskaa pää­ministeriä”

    3. 3

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    4. 4

      Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

    5. 5

      Gravity-elokuvan virhe onkin tahallinen ja vitsi

    6. 6

      Teknologiasivusto: Nokian työn­tekijän virheestä aiheutunut tieto­vuoto paljasti, miten Venäjä valvoo kansalaisiaan yhtiön laitteiden avulla

    7. 7

      Kriitikkona ei voi toimia, jos ei tykkää mistään, sanoi Helena Ylänen – HS julkaisee seitsemän kirjoitusta legendaarisen elokuvatoimittajan kaikkien aikojen parhaista elokuvista

      Tilaajille
    8. 8

      Valtteri Bottas saapui Singaporen F1-varikolle paidassa, jonka teksti ei jätä mitään epäselväksi

    9. 9

      Tutkijat laskivat luontoon geenimuunneltuja hyttysiä ja saattoivat vahingossa kehittää uudenlaisia hybridihyttysiä

    10. 10

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    6. 6

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää