Ulkomaat

Ilmastopaneeli varoittaa uudessa raportissa: metsien ja maan käytön pitää muuttua – ”Suomi ei ole tehnyt mitään”

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee torstaina raportin, jonka sanoma on selvä: fossiilisten polttoaineiden alasajo ei riitä, vaan ruokajärjestelmän on muututtava ja hiilinieluja on lisättävä, mikäli haluamme pitää maapallon keskilämpötilan ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset siedettävissä rajoissa.

rac
Lihansyöntiä pitää vähentää, kasveja pitää viljellä monipuolisemmin, suot ja turvemaat täytyy suojella, metsiä pitää istuttaa lisää ja bioenergian käyttöä rajoittaa globaalisti.

Tällaisia keinoja tarvitaan, jos ilmastonmuutoksen vaikutukset halutaan pitää siedettävinä, toteaa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tuoreessa raportissaan. Se käsittelee ilmastokriisin kannalta olennaista osa-aluetta eli maan ja metsien käyttöä.

Lopullinen raportti julkaistaan torstaina, mutta julkisuuteen on vuotanut luonnos, jonka perusteella paneelin sanomaa voi ennakoida. Tällä hetkellä IPCC on koolla Genevessä viimeistelemässä raportin muotoiluja.

Paneelin mukaan ihminen on ottanut käyttöönsä 72 prosenttia kaikesta maa-alasta, joka ei ole pysyvän jään peitossa. Siihen kuuluvat metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet ja kosteikot. Noin neljäsosa kaikista maailman päästöistä tulee maataloudesta, metsäteollisuudesta ja muusta maankäytöstä.

Ihminen voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, toimiiko maaperä päästöjen lähteenä vai hiilinieluna, eli hiilivaraston kasvattajana.


Maankäytön päästöistä ja nieluista puhutaan metsäteollisuudesta elävässä Suomessa paljon. Silti Suomi ei ole ottanut askeltakaan päästöjen vähentämiseksi, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen.

”Me emme ole tehneet vielä mitään toimia maaperän päästöjen vähentämiseksi. Meillä on tutkimushankkeita, mutta mikään ei ole muuttunut politiikaksi. Paljon puhetta kyllä on”, Ollikainen sanoo.

Itse asiassa Suomen nettonielu oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna pienin sitten vuoden 1990. Nettonielulla tarkoitetaan sitä, miten paljon enemmän metsä sitoo hiiltä kuin sieltä vapautuu.

Ennakoitu nielun pieneneminen johtuu siitä, että teollisuuspuun hakkuut ovat kasvaneet seitsemän prosenttia vuodesta 2017.



Ilmastopaneelin viesti on lohduton. Ympäri maapalloa välinpitämätön maankäyttö on johtanut maaperän kulumiseen ja köyhtymiseen, monimuotoisuuden vähenemiseen sekä tärkeiden hiilivarastojen, kuten turvemaiden ja sademetsien, pienenemiseen.

Kosteikkojen määrä on vähentynyt 70 prosenttia vuodesta 1970, kun taas aavikoituneilla alueilla asuvien ihmisten määrä on kasvanut lähes 300 prosenttia vuodesta 1961.


Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta, sillä lisääntyvät sateet ja kuivuudet, tuulisuuden ja helleaaltojen lisääntyminen sekä merenpinnan nousu vaikuttavat kaikki maaperän kykyyn varastoida hiiltä ja tuottaa satoa. Seurauksena globaali ruokaturva huojuu, ekosysteemien hyvinvointi ja ihmisten terveys ovat vaakalaudalla ja vesivarat hupenevat.

Toiveikas viesti on se, että metsittämällä uusia alueita ja muuttamalla viljelytapoja on mahdollista vähentää päästöjä.

Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan, professori Jyri Seppälän mielestä raportti korostaa tarvittavien toimien kiireellisyyttä.

”Raportin sanoma on selvä: fossiilisten polttoaineiden alasajo ei enää riitä, vaan myös maankäytöstä koituvat päästöt pitää saada kuriin, ja hiilinieluja pitää kasvattaa ja suojella. Meidän on tehtävä voitavamme joka suunnalla”, Seppälä sanoo.

Vastuu koskee myös Suomea, mikä merkitsee myös ilmastoasioiden painoarvon kasvattamista mesäpolitiikassamme, Seppälä sanoo.

”Suomi on rikas maa. Jos me emme pysty hoitamaan näitä asioita mallikkaasti, ei voida kuvitella, että kukaan muu tekisi mitään edistyksellistä, mikä antaisi anteeksi Suomen tekemättä jättämiset”, Seppälä sanoo.

Suomessa maankäytön päästöjen vähentämiseksi on kaksi selkeää keinoa, sanovat Ollikainen ja Seppälä.

Ensinnäkin metsäkato pitää estää, eli metsämaata ei pitäisi enää raivata muuhun käyttöön. Suomessa metsäkadon päästöt ovat vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia, Ollikainen sanoo.

”Metsäkadosta iso osa on kuormittavaa turvepeltojen raivaamista, eli tämä on ilman muuta asia, joka Suomessa pitäisi saada kuntoon”, Ollikainen sanoo.



Toiseksi suo- ja turvemaita pitäisi välittömästi suojella. Turvemaiden ojitukset ja uusien suopeltojen raivaamiset pitäisi lopettaa. Suomailla sijaitsevien metsien hakkuut pitäisi tehdä niin, että metsämaan pohja ei rikkoudu.

Lisäksi tärveltyjä soita voi ennallistaa. Luonnonvarakeskus on tutkinut erilaisia keinoja turvemaiden päästöjen vähentämiseksi.

Lue myös: Uusi tutkimus hiilinielusta: Turvemaat tulisi jättää rauhaan ja puita pitäisi istuttaa aiempaa enemmän pelloille

”Nykyisen hallituksen ilmasto-ohjelmassa ei ole turvepeltojen raivauskieltoa, mikä on suuri pettymys”, Seppälä sanoo.

Meneillään on useita hankkeita, joissa tutkitaan hiilen sitomista peltoihin. Niiden vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin pieniä verrattuna metsien ja soiden kykyyn sitoa ja varastoida hiiltä, Seppälä sanoo.

”Peltoihin hiilen lisääminen ei ole tehokkain ratkaisu nykyisessä tilanteessa, vaikka sen tutkiminen on toki hyödyllistä. Suopellot ja suometsät, siellä voidaan saavuttaa välittömiä hyötyjä paljon suuremmassa mittakaavassa.”


Ylevien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa pitäisi kuitenkin muistaa pieni ihminen, Seppälä sanoo. Suopeltoja omistavat viljelijät eivät saisi kärsiä siitä, että he omistavat maata, jota ei ilmastosyistä saa taloudellisesti hyödyntää.

”Yhteiskunnan pitää keksiä joku korvauskeino viljelijöille ja metsänomistajille. Ei voi olla niin, että kielletään suomaiden käyttö ilman toimeentulon takaamista.”

Suomi on osa Euroopan unionia ja sen ilmastopolitiikkaa. EU sattuu olemaan ainoa maaryhmä maailmassa, joka on luonut maankäyttösektorin politiikkaa, Ollikainen sanoo.

”Olemme suhteessa muuhun maailmaan yhden askelen pidemmällä, ja ilmastopaneelin raportti näyttäisi tukevan EU:n suuntaa”, Ollikainen sanoo.

EU-politiikka vaikuttaa erityisesti Suomen metsien ja turvemaiden käyttöön. EU on asettanut koko unionille yhteisen nielutavoitteen, ja sen taakka jaetaan EU-maiden kesken.

Kyse on paljon puhutusta lulucf-asetuksesta. Suomen talous ja visio hiilineutraalista yhteiskunnasta perustuvat pitkälti metsäteollisuuteen ja metsäpohjaisen bioenergian lisäämiseen. Suomi haluaisi lisätä metsähakkuita teollisuuden tarpeisiin, mutta EU:n nielupolitiikan takia se voi käydä Suomelle kalliiksi.

”Suomen mielestä on epäreilua, että muut maat ovat hakanneet metsänsä, kun taas Suomi on hoitanut metsäasiansa ulkopuolelta katsottuna hyvin. Nyt kun voisimme hyödyntää metsiä entistä enemmän biotalouden nimissä, emme voikaan tehdä niin, koska EU haluaa säilyttää nettonielunsa”, Seppälä selittää.

Taloudelliset intressit eivät aina kulje käsi kädessä ilmastotoimien kanssa, varsinkaan sillä aikajänteellä, millä muutoksia pitäisi tehdä, Seppälä sanoo.

”Jos lyhyellä aikavälillä lisäämme hakkuita, se tuottaa päästöpiikin ilmakehään, vaikka päästöjä pitäisi leikata nyt heti. Totuus on se, että Suomessa nielun kasvattaminen ja säilyttäminen ei ole ongelma, jos hyödyntäisimme metsiämme muutaman vuoden takaisella tasolla ja siirrämme hakkuiden kasvattamista vähän myöhemmäksi.”

Suomen energiastrategia ja sellutehtaiden suurinvestoinnit päätyvät luultavasti syyniin uuden hallituksen johdolla. Hallitus suhtautuu edellistä kriittisemmin biotalouteen. Se onkin nyt tarpeen, Ollikainen sanoo.

”Jos suuret investoinnit Suomessa menevät läpi, niin huonossa tapauksessa lasku niiden tuottamien lulucf-sektorin päästöjen kompensoinnista menee valtion piikkiin. Se voi olla miljardeja euroja. Tämä on tarkka paikka, ja on järkevää, että hallitus miettii maankäyttösektorin politiikan huolella”, Ollikainen sanoo.

Professori Ollikainen on tyytyväinen siihen, miten ilmastopaneeli tuntuu ottavan huomioon sen, että kaikki ehdotetut ilmastotoimet eivät välttämättä edistä muita ympäristöarvoja.

”Raportissa tehdään linkki monimuotoisuuden ja ilmastopolitiikan välille, mikä tuntuu tärkeältä.”

Paneeli esimerkiksi varoittaa bioenergian lisääntyvän käytön vaaroista, vaikka sen tarkoituksena olisi korvata fossiilisia polttoaineita. Puupeltojen lisääminen ja erityisesti nopeasti kasvavien energiakasvien viljely bioenergiaksi voi viedä tilaa maataloudelta, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja pahentaa vesipulaa.

Ilmastotutkijoille on jo pitkään ollut selvää, että bioenergiasta ei ole globaaliksi ratkaisuksi energiakysymykseen, Ollikainen sanoo.

”Paljon olennaisempaa on tehdä energiasektorilla ratkaisuja, jotka perustuvat täysin päästöttömiin lähteisiin, kuten tuuleen, aurinkoon ja veteen”, Ollikainen sanoo.


Lisäksi IPCC tunnistaa naisten ja alkuperäiskansojen roolin ilmastotyössä ympäri maailman. Alkuperäiskansojen asuttamilla alueilla on usein vähäisempää metsäkatoa ja runsaampaa luonnonkirjoa kuin kaupallisesti tai julkisesti hoidetuilla alueilla.

Ilmastopaneelin raportit ovat maailman merkittävimpiä ja perehtyneimpiä yhteenvetoja maailmalla tuotetusta ilmastotieteestä. IPCC:n tavoitteena on punnita tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksenteon tueksi.

Paneelin arviot tulevaisuudesta vaihtelevat sen perusteella, miten väestönkasvun ja kulutuksen odotetaan kehittyvän.

IPCC korostaa, että parhaaseen suuntaan mennään, jos väestönkasvu pysyy kurissa, globaali epätasa-arvo vähenee, lihansyöntiä ja ruokahävikkiä vähennetään, resurssien tuhlaaminen lopetetaan ja ympäristöystävällistä teknologiaa otetaan käyttöön.

Jos taas väestö jatkaa kasvuaan, fossiilisten polttoaineiden ja lihan kulutus jatkuu ja taloudellinen epätasa-arvo kasvaa, tulevaisuus on synkkä ja huolia täynnä.


Uppoudu HS:n ilmastokirjeenvaihtajan erikoisartikkeleihin:

Vihreän hiilinielun maasta voit lukea tästä.

Taistelusta sulamista vastaan voit lukea tästä.



Oikaisu 7.8. kello 13:50: Jutun alkupuolella lauseessa sanottiin, että maaperä voi toimia joko päästön lähteenä tai hiilivarastona. Tarkennettu, että maaperä voi toimia joko päästön lähteenä tai hiilinieluna, eli hiilivaraston kasvattajana.

Fakta

Keinoja maankäytön päästöjen vähentämiseksi


 Soiden ja turvemaiden suojelu ja ennallistaminen

 Uusien metsien istuttaminen

 Lihansyönnin tuntuva vähentäminen

 Kasvien ja puiden kasvattaminen bioenergiaksi, mutta vain paikallisella tasolla

 Ruoan ja metsien kasvattamisen yhdistäminen

 Viljeltävien lajikkeiden monipuolistaminen, monokulttuurien välttäminen

Lähde: IPCC:n maankäyttöraportin alustava versio, BBC

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi ainoa superliike vahvistaa nopeasti lihaksia päästä varpaisiin – Testaa, sujuuko sinulta turkkilainen ylösnousu

    2. 2

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

    3. 3

      Nollakorkojen maailma sai suur­sijoittajat muuttamaan suuntaa – Mitä pien­sijoittaja voi tehdä?

    4. 4

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    5. 5

      Jari Mönkkönen halvaantui, eikä pysty enää liikkumaan lainkaan – sitten elämään saapui yllättävä pilkahdus ja elämänilo palasi

    6. 6

      Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa”

    7. 7

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    8. 8

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    9. 9

      HS-analyysi: Niinistön ja Putinin tavatessa maiden suhteet ovat ”niin hyvät kuin ne nyky­oloissa voivat olla”, mutta pohjalla on epäluulo

    10. 10

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    2. 2

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    3. 3

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    4. 4

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    5. 5

      Kolmoismurhasta epäillyt kanadalais­miehet jättivät jälkeensä videoviestin

    6. 6

      Valon nopeus lähestyy: Uusi teknologia lupaa saavuttaa Maan kaltaisen planeetan vain 20 vuodessa

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    8. 8

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    9. 9

      ”Poskettomia määriä” lihaa syönyt Teemu Lampinen lähti kahdeksi vuodeksi pyöräilemään maailman ympäri, eikä kotiin palaa enää sama mies

    10. 10

      Uutta tietoa Kampin ampumisen taustoista: Epäilty pahoin­pideltiin espoolaisella huolto­asemalla, kaikki vaikenevat motiivista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    3. 3

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    4. 4

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    5. 5

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    7. 7

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    8. 8

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Miljardööri osti legendaarisen Kämpin ja yhdeksän muuta helsinkiläishotellia

    11. Näytä lisää