Puleerausta ja pelottelua

Moskova kukoistaa, koska vallanpitäjät ostivat keskiluokan hiljaiseksi. Mutta kuinka pitkään kaupunkilaiset tyytyvät trendi­ravintoloihin ja siisteihin puistoihin?

Julkaistu: , Päivitetty:

Moskova

Moskovassa on nykyään käytössä uusi mittayksikkö: jonkin muun venäläiskaupungin vuosibudjetti.

Se on tarpeen, kun pääkaupungin kunnostus- ja kaunistusprojektien hintoja yritetään panna mittakaavaan.

Tähän tapaan: Puiden ja nurmikoiden valaisuun käytetään lähes sama summa kuin 400 000 asukkaan Ulan-Udessa kaikkiin menoihin yhteensä. Puistojen rakentamiseen ja kunnostamiseen kuluu 1,5 miljoonan asukkaan Novosibirskin budjetin verran. Katutyöt maksavat yhtä paljon kuin 1,4 miljoonan asukkaan Jekaterinburgin koko vuoden kulut.

Venäjän pääkaupunkia on viime vuodet modernisoitu hurjalla vauhdilla. Vallanpitäjät ovat selvästi halunneet tehdä kaupungista viihtyisämmän ja toimivamman.


Vielä kymmenen vuotta sitten moniin puistoihin ei uskaltanut mennä pimeällä eikä niiden rikkinäisillä penkeillä ollut mukava istua päivisinkään. Pyöräteitä ei ollut, sillä kukaan ei kulkenut pyörällä. Jalkakäytävillä piti kierrellä autoja, sillä kaikkialle sai pysäköidä. Jalkakäytävien asvaltti kupruili.

Nykyään Moskovan keskusta näyttää eurooppalaisen pääkaupungin keskustalta, vain vähän puleeratummalta. Kaupunki on lanannut kioskit, joita alkoi putkahdella Neuvostoliiton hajotessa. Katujen ylle levinneet sähköjohtoseitistöt on raivattu. Värimaailma on muuttunut, kun slaavilaiskaupungeille tyypilliset räikeät kylttimeret on poistettu seiniltä.

Jalkakäytäviä on levennetty ja laatoitettu, puistoja kunnostettu, julkiseen liikenteeseen panostettu ja pysäköinti pantu kuriin.


”Alussa monet vastustivat kunnostushanketta. Nyt enemmistö, myös minä, ajattelee, että herranjestas, miten hyvä siitä tuli”, moskovalainen Aljona Jermakova sanoo.

”Tietenkin olisi voinut tehdä paremmin, ja tietenkin olisi voinut tuhlata vähemmän rahaa.”

Jermakovalla on oma roolinsa Moskovan muutoksessa. Vuonna 2013 hän alkoi järjestää ystäviensä kanssa ruokatapahtumia ja illallisklubeja.

Heidän Stay Hungry -projektistaan tuli niin suosittu ja tunnettu, että Jermakova ja toinen perustaja Anna Bitševskaja pyydettiin suunnittelemaan hiukan kulahtaneen Danilovskin kauppahallin remonttia. Siitä tuli hipsterikeidas, jossa on perinteisten hedelmä-, liha- ja kalakauppiaiden lisäksi ruokakojuja.

Danilovski oli jotain uutta ja sai nopeasti seuraajia. Nyt ruokamaailmat – venäläisittäin fudkort – ovat kiinteä osa Moskovaa. Tosin useimmissa on kopioitu vain muoto, ei Jermakovan ja Bitševskajan Danilovskissa painottamaa ekologisuutta ja terveellisyyttä.

Stay Hungry oli muutenkin pioneerihanke. Sen aloittaessa Moskovassa ei juuri ollut ruokafestivaaleja, mutta Stay Hungry alkoi järjestää niitä keskustan sisäpihoille. Pihan yli viriteltiin viirejä ja valoja ja asuntovaunuista myytiin fiiniä katuruokaa.

Siitäkin tuli trendi, jonka omaksuivat pian myös virkamiehet.

”Huomasimme, etteivät meidän tapahtumamme eroa kaupungin järjestämistä. Lopetimme siihen”, Bitševskaja sanoo.

Muutenkin Moskovan ravintolatarjonta laajeni vauhdilla, eikä se enää ole jäljessä monista länsieurooppalaisista kaupungeista. Stay Hungryn tavoitteena oli ollut laajentaa moskovalaisten ”gastronomista horisonttia”, joten se oikeastaan teki itsestään tarpeettoman.

Tänä kesänä se on herätelty uudelleen henkiin, nyt enemmän keskustelukerhona.


Jermakova ja Bitševskaja ovat sopineet tapaamisen aivan Punaisen torin kupeessa olevaan Zarjade-puistoon. Neuvostoaikaisen Rossija-hotellikompleksin paikalle rakennettu puisto tunnetaan isosta lasisesta konserttisalistaan ja Moskovanjoen ylle yltävästä näköalasillastaan.

Puisto avattiin toissa vuonna. Se oli osa ydinkeskustan ehostusta ennen viime kesän jalkapallon MM-kisoja.

”Jalkapallon MM-kisojen aikaan näimme, kuinka tätä kaupunkia voi käyttää”, Bitševskaja sanoo.

Kisaturistit istuivat nurmikoilla, soittivat kitaraa ja heittelivät frisbeetä, hän selittää. Kukaan ei kieltänyt, kun poliisit oli määrätty olemaan kohteliaita kisaturisteille.

”Kun sitä katsoi, ymmärsi, että ongelma on enemmän tajunnassa ja kulttuurissa kuin kaupungissa. Kaupunki on vain infrastruktuuri, jolle ihmiset antavat sisällön.”

Sille on kuitenkin rajansa. Moskovassa kehitys on selvää, mutta se on ohjattua.

Jermakova ja Bitševskaja antoivat HS:lle haastattelun viimeksi kesällä 2013. Silloin ilmassa oli innokkuutta, kun moni nuori moskovalainen oli päättänyt jäädä ja olla mukana muuttamassa ja kehittämässä kaupunkia.

Pian kaupunki ja siihen kytköksissä olevat yritykset ottivat kuitenkin vallan.

”Niiden ihmisten vektori ja meidän vektorimme eriävät. Heidän sielunsa eroaa meidän sielustamme”, Jermakova sanoo.

Vallanpitäjät eivät nimittäin syydä Moskovaan rahaa pelkästään hyvää hyvyyttään. Kaupungista tehdään kauniimpaa ja toimivampaa, jotta moskovalaiset olisivat tyytyväisiä ja hiljaa. Kaupunkia alettiin panna kuntoon sen jälkeen, kun loppuvuodesta 2011 alkaneet mielenosoitukset oli pantu kuriin.


Moskova on Venäjän kiistaton keskus. Jos jollakulla venäläisellä on kunnianhimoa ja tavoitteita, hänen on ennemmin tai myöhemmin tultava Moskovaan.

”Se tarkoittaa kriittisten, hyvin koulutettujen, paljon matkustaneiden ja maailmaa ymmärtävien ihmisten keskittymistä. Joten Moskova on hallinnolle huolenaihe. Tämä huoli on vain vahvistunut”, sanoo moskovalainen tutkija Maria Lipman, joka toimittaa nykyisin yhdysvaltalaisen George Washington -yliopiston Venäjään keskittyvää Point and Counterpoint -lehteä.

Vallanpitäjät pelkäävät protesteja, jotka voisivat levitä Moskovasta muualle. Venäjän kumouksissa pääkaupunki on aina ollut ratkaisevassa roolissa.

Avokätinen rahankäyttö on tosin vain yksi keino.

”Sanoisin, että käytössä on yhdistelmä. Ei vain tarjota parempaa elämäntapaa ja asuttavampaa kaupunkia, vaan käytetään myös pelottelua ja otetaan ihmisiä kiinni mielenosoituksissa”, Lipman kertoo.

”Hallinnon hiljainen viesti on, että kyse on valinnasta. Haluatko riskeerata elämäntapasi, hyvinvointisi ja tiettyyn pisteeseen asti myös vapautesi osallistumalla mielenosoituksiin?”

Se on nähty tänä kesänä. Mellakkapoliisit ovat hajottaneet kovin ottein opposition mielenosoituksia. Ne alkoivat heinäkuussa, kun selvisi, etteivät vallanpitäjät ole päästämässä yhtään opposition ehdokasta syyskuun paikallisvaaleihin.

Moskovassa on ollut loppukesästä jännittynyt tunnelma.

Tähän asti yhdistelmä puleerausta ja pelottelua on kuitenkin toiminut.

Ihmiset ovat näyttäneet suhtautuvan politiikkaan passiivisesti. Moskovalaiset ovat ikään kuin hyväksyneet, että tavallisilla ihmisillä ei ole mitään roolia Venäjän vaaleissa. Myöskään kansalaisoikeuksien jatkuva kaventuminen ei ole saanut isoja joukkoja mielenosoituksiin, vaikka monet ymmärtävät tilanteen hyvin.

Tyytymättömyys on ollut äänekkäämpää ja kasvavaa maakunnissa. Siellä se on vallanpitäjille vaarattomampaa.

Taustalla on jo vuosia jatkunut ankea taloustilanne, mutta yhä useampi haluaa radikaalia muutosta. Se on näkynyt myös presidentti Vladimir Putinin kannatuksessa, joka on pudonnut takaisin Krimin valtausta edeltäneelle tasolle.

Heinäkuussa Moskovan kaduilla oli kuitenkin jo yli 20 000 ihmistä paikallisvaalien vuoksi. Mielenosoitukset ovat jatkuneet joka lauantai. Tosin on vaalien merkitys on siinä osin symbolinen, sillä Moskovan duuman vaikutusvalta on pieni.

”Kansalaiset haluavat, että heidän arvokkuuttaan kunnioitetaan”, Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov arveli, kun poliisi oli ottanut yli 1 300 ihmistä väkivalloin kiinni mielenosoituksessa heinäkuun lopulla.

Hänen mielestään kyse on tästä samasta asiasta, kohde vain vaihtelee. Jekaterinburgissa se oli alkukesästä puisto, johon hallinto olisi rakentanut kirkon. Toisaalla se on jäteasema ja Moskovassa se on nyt paikallisvaalit.

Tosin moskovalaiset ovat aina pitäneet ääntä, jos esimerkiksi kaupunginosassa on tapahtunut jotain heidän mielestään väärää.

Vallanpitäjät ovat jo pitkään suhtautuneet erityisen suurella kammolla kaikkeen poliittiseen liikehdintään. Se tukahdutetaan alkuunsa, keinolla millä hyvänsä.

Nyt Moskovassa on pohdittu, muuttaako poliisiväkivalta passiivisempien moskovalaisten näkemyksiä ja miten vallanpitäjät yrittävät pitää heidät hiljaisina. Kun järjestelmä on ongelmissa eivätkä venäläiset usko elämän paranevan, moskovalaisten hiljaisuus ja tyytyväisyys on vallanpitäjille koko ajan tärkeämpää.

Hiljaisuudn ostaminen ainakin vaikeutuu. Levada-keskuksen tiistaina julkaistussa mittauksessa selvisi, että 37 prosenttia moskovalaisista suhtautuu tämän kesän mielenosoituksiin myönteisesti. Kielteisesti suhtautuu 20 prosenttia, neutraalisti tai välinpitämättömästi 30 prosenttia.

Moskovassa on noin 15 miljoonaa asukasta. Siitä 37 prosenttia tarkoittaisi 5,5 miljoonaa ihmistä.

Vielä muutama vuosi sitten vitsailtiin, että Moskovassa kaikki ravintolat ovat teemaravintoloita ja niissä kaikissa on sama teema: kuvitella olevansa jossain muualla kuin Moskovassa.

Nyt oikeastaan koko ydinkeskustassa voi helposti ajatella olevansa jossain muualla kuin Venäjällä. Moskovalaiset omaksuvat uudet asiat nopeasti. Taksit tilataan puhelinsovelluksilla, yhteiskäyttöautoja on toiseksi eniten maailmassa, puhelimien Apple Pay toimii melkein kaikkialla.

Kaupunki kehittyy ikään kuin kahdella radalla. Viranomaisten rinnalla kaupunkilaiset tuovat mukanaan kaikenlaista, sillä monilla moskovalaisilla on rahaa. Se synnyttää ravintoloita, baareja ja niin edelleen.

”Kupla” on kuitenkin hauras.

”Sitten ymmärtää, että elää oikeastaan edelleen kahdessa maassa. Käsittää, että se vanha on todellinen ja isompi. Mutta silti voi yrittää parantaa asioita”, sanoo Strelkan taiteellinen johtaja Tatjana Andrijanova.


Strelka on kulttuurikeskus, ravintola ja instituutti joen rannalla muutaman sadan metrin päässä Zarjade-puistosta. Täältä Punainen lokakuu -suklaatehtaan alueelta uusi Moskova sai alkunsa, ja tänä vuonna kymmenvuotisjuhliaan viettävä Strelka oli siinä keskeisessä asemassa. Oligarkki Roman Abramovitš osallistui vuosia sen terassikauden avajaisiin.

Andrijanovan tehtävänä on haistella kiinnostavimmat artistit maailmalta Strelkaan. Tavoitteena on, että uusien tähtien lyödessä läpi moskovalaiset muistelevat kuunnelleensa häntä jo Strelkassa. Usein niin käykin.

Vielä muutama vuosi sitten Moskova tuntui usein jotenkin muoviselta. Klubit olivat ottaneet mallia suoraan Berliinistä, ravintolat ja kahvilat Brooklynin Williamsburgista.

Nyt yhä useammassa asiassa on löytynyt oma tyyli. Andrijanovan mukaan ulkomailta kopiointi ei koskaan onnistukaan kunnolla. Lopputuloksesta tulee aina venäläinen, mikä ei ole välttämättä huono asia.

”Jos tuo muualta jotain täältä puuttuvaa ja menestyy, ihmiset alkavat kopioida sitä alkuperäisen sijaan.”

Mutta sitten voi taas mennä eteenpäin.

Moskova on siis toisaalta aivan omanlaisensa kaupunki, toisaalta enemmän ja enemmän kuin mikä tahansa muukin eurooppalainen kaupunki. Niinpä moskovalaisia ei enää ole helppo erottaa muista eurooppalaisista.

Vielä jokin aika sitten heidät tunnisti, nauraa Birdie-kampaamoketjun omistaja Ksenija Tumanova.

”Naiset kävivät kampaajalla tavatakseen oman abramovitšinsa. He halusivat kampauksen kestävän pitkään eivätkä pesseet hiuksiaan viikkoon kampaajan jälkeen. Oli olemassa tunnistettava ’venäläistyyli’.”


Tumanova oli alun perin pr-alalla, mutta poikaystävä oli kampaaja. He päättivät perustaa kampaamon, joka toimisi toisin. Hintaan kuuluivat automaattisesti pesu, leikkaus ja föönaus, mikä oli uutta. He myös päättivät alkaa leikata vähemmän yliampuvaan tyyliin.

”Monen vuoden ajan näin kadulla heti, jos joku oli meidän asiakkaamme”, Tumanova kertoo.

Nyt moni muu kampaamo toimii samoin. Birdie on laajentanut monille venäläispaikkakunnille ja pohtii kampaamon avaamista Berliiniin. Monet vanhat asiakkaat asuvat siellä.

Tumanova aikoo pysyä Moskovassa. Hän nauttii kaupungin sykkeestä.

”Moskova on nopea kaupunki”, hän sanoo ja kertoo esimerkin.

”Kävin Pietarissa, jossa meillä on kumppaniemme kanssa yhteinen liike. Sanoin, että viedään käyntikortteja vastapäiseen kahvilaan. He pitivät ajatusta hyvänä ja sanoivat vievänsä seuraavana päivänä. Minä en ymmärtänyt, miksei viedä heti, mutta pietarilaiset eivät ymmärtäneet kiirettäni.”

Nopeus tarkoittaa usein myös nopeaa urakehitystä.

Se sai kuraattori Sofija Simakovankin palaamaan Moskovaan viime vuonna, kun opinnot Lontoossa päättyivät. Lontoossa hän oli ollut monessa huippugalleriassa työharjoittelussa ja hankkinut asiakkaitakin.

”Kun valmistuin, minulle tarjottiin töitä gallerian vastaanotossa. Olin kuitenkin kuratoinut jo isoja näyttelyitä Moskovassa.”


Muutto Moskovaan oli helppo. Ydinkeskustasta Pokrovka-kadun sisäpihalta löytyi rauhallinen asunto. Moskovan pieneen taidepiiriin oli helppo solahtaa.

Taidemaailmakin muuttuu globaaliksi, eikä venäläinen nykytaide ole useinkaan erityisen venäläistä vaan osa maailman taidetta. Moskovassa taiteen ostaminen on nyt muodikasta, mutta markkina on silti heikko.

”Rikkaat venäläiset ostavat ulkomailta”, Simakova toteaa.

Ja venäläisten taidemaku on perinteinen. Moskovassa hankitaan maalauksia eikä kukaan osta videotöitä tai installaatioita.

Simakovan kaltaisia paluumuuttajia riittää. Moskovalaiset kyllästyvät läntisten suurkaupunkien outouksiin, kuten aukioloaikoihin. Moskova kun on auki 24 tuntia vuorokaudessa.

Silti lähtijöitä on enemmän. Vaikka Moskovassa on paljon mahdollisuuksia, se on myös kaupunki, jossa liika menestys voi olla vaarallista. Joku voi kaapata bisneksen, eikä oikeuteensa voi luottaa. Toisia ahdistaa tiukentuva autoritaarisuus.

Tilastoihin ei tosin voi luottaa. Moni pysyy rekisteröityneenä Moskovaan vaikka oikeasti asuu Lontoossa, Berliinissä tai Riiassa.

Moskovalaiset saavat vastakin vertailla kaupunkinsa koristelukuluja maakuntien terveydenhoitomenoihin.

Vuosina 2018–2020 puistojen ja katujen kunnostamiseen on varattu 1,9 miljardia euroa. Moskova käyttää rahaa niin paljon, että Venäjän muiden miljoonakaupunkien on laskettu olevan taloudellisesti sata vuotta pääkaupunkia jäljessä.

Moskovalaiset tietenkin tietävät, että summasta huomattava osa katoaa korruptioon. Juuri siksi he vertaavat summia muiden kaupunkien menoihin.

Kaupunki esimerkiksi ostaa kiveykset yli markkinahinnan. Kiveyksiä myös vaihdetaan usein. Joissain puistoissa on valaistuksia useamman puiston tarpeisiin.

”On taas aika vaihtaa jalkakäytävän talvireunakiveykset kesäreunakiveyksiin”, moskovalaiset vitsailivat keväällä, kun tuoreita kiveyksiä revittiin taas auki.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    2. 2

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    3. 3

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    4. 4

      Suora lähetys käynnissä: Brittiparlamentin on määrä äänestää tänään brexit-sopimuksesta, mutta muutosehdotus saattaa sotkea suunnitelmia

    5. 5

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    6. 6

      Li Andersson Ylellä: Kotihoidon tuen sisaruslisästä leikattava ja rahat käytettävä varhais­kasvatus­maksujen pienentämiseen

    7. 7

      Valtion pitäisi aloittaa muun muassa maahan­muuttajien ja vammaisten positiivinen syrjintä, sanoo Tullin pääjohtaja

    8. 8

      Lääkärikopteri­toiminnan uudistamisesta kytee monitahoinen riita, jonka keskiössä on raha

    9. 9

      Arvovaltainen republikaanijohtaja arvostelee ankarasti presidentti Trumpin Syyria-linjauksia

    10. 10

      Avustustyöntekijä Doz Issa joutui Isis-lasten hyökkäyksen kohteeksi al-Holin leirillä, nyt hän auttaa Turkin pommituksia paenneita pakolaiskeskukseksi muutetussa koulussa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    2. 2

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    4. 4

      Finnkinon toimitusjohtaja irtisanottiin kaikessa hiljaisuudessa yli kuukausi sitten

    5. 5

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    6. 6

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    7. 7

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    8. 8

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    9. 9

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    10. 10

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää