Suomalaiset ovat Euroopan ahkerimpia mutta myös piheimpiä matkailijoita: Tilastot kertovat, miten ja missä eurooppalaiset lomailevat

Suomalaiset ovat Euroopan unionin ahkerimpia matkailijoita, selviää EU:n tilastoyksikön Eurostatin tuoreesta selvityksestä.

Tilastojen mukaan 91 prosenttia kaikista yli 15-vuotiaista suomalaisista kävi ainakin yhdellä vapaa-ajan matkalla vuonna 2017. Keskimäärin suomalainen matkusti myös useampia kertoja vuodessa kuin muut eurooppalaiset.



Eurostatin tuoreimmat matkailutilastot ovat vuodelta 2017, ja ne perustuvat joka maan tilastoviranomaisen tietoihin. Tutkimuksessa turisteilla tarkoitetaan yli 15-vuotiaita, jotka matkaavat päivittäisen elinympäristönsä ulkopuolelle vähintään yhdeksi yöksi mutta alle vuodeksi. Matkoiksi lasketaan sekä kotimaan- että ulkomaanmatkat.

Säännöllistä työmatkailua ei tilastoissa lasketa mukaan, ei myöskään tavarakuljetuksia.

Etelässä matkustetaan vähemmän kuin pohjoisessa

Vuosikymmenestä toiseen matkailutilastoissa näkyy sama trendi: matkailu kohdistuu kylmästä pohjoisesta lämpimään etelään, eikä tämä ole merkittävästi muuttunut, kertoo matkailualan tutkimukseen perehtynyt professori Antti Honkanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+honkanen Lapin yliopistosta.

Matkailu on olennainen osa pohjoiseurooppalaista kulttuuria: pohjoiseurooppalaiset matkustavat useammin ja kauemmas, eteläeurooppalaiset matkustavat harvemmin ja enemmän kotimaassa.

”Suomessakin ulkomaille matkustamista on pidetty tavoiteltavana asiana ainakin viime vuosina alkaneeseen ilmastokeskusteluun asti”, Honkanen sanoo.

Lue myös: Häpeä ja verot laskevat Ruotsin lentomääriä, mutta Suomessa lennetään enemmän kuin koskaanhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006190705.html



Suomalaiset tekivät toissa vuonna yhteensä noin 34 miljoonaa vapaa-ajan matkaa. Suomalaisten jälkeen eniten väestöön suhteutettuna matkailevat hollantilaiset ja ruotsalaiset.

Suhteessa vähiten matkailivat kreikkalaiset, bulgarialaiset ja romanialaiset.

EU-jäsenmaiden asukkaista 62 prosenttia eli noin 267 miljoonaa ihmistä matkusti vähintään kerran vuoden aikana. Useimmiten matkan syynä oli loma (56 prosenttia), sukulaisten tai ystävien luona käyminen (39 prosenttia) tai muu henkilökohtainen, työhön liittymätön syy (5 prosenttia).

Toisaalta 38 prosenttia ihmisistä ei tehnyt ainuttakaan matkaa. Melkein puolet heistä ilmoitti syyksi, että matkailuun ei ole varaa. Matkailu ei vain kiinnostanut 20:tä prosenttia. 20 prosenttia jätti matkailun väliin terveyssyistä.

Suomalaiset matkustavat ahkerasti ja pikaisesti

Eurooppalainen matkusti keskimäärin 4,2 kertaa vuodessa. Suomalainen matkusti eniten, 8,3 kertaa vuodessa.

Vähiten reissasivat kreikkalaiset, keskimäärin 1,6 matkaa vuodessa.

Toisaalta suomalaisten, latvialaisten ja virolaisten matkat olivat keskimäärin lyhyempiä kuin muiden. Pisimpään kohteissa yöpyivät kreikkalaiset, luxemburgilaiset ja hollantilaiset.

Professori Honkasen mukaan on vaikea arvioida, mikä selittää suomalaisten ahkeraa matkailua, mutta vastaus voi olla mökki- ja kyläilykulttuurissa. Toisaalta tilastoissa ei oteta huomioon viikoittain tai useammin toistuvia matkoja omalle mökille tai kakkosasunnolle, koska ne katsotaan osaksi henkilön tavanomaista elinpiiriä.

Mökki- ja kyläilykulttuurista kielii myös se, että suomalaiset matkustavat suhteellisesti enemmän kotimaassa kuin muut pohjoismaalaiset.



Kaikista suomalaisten vuonna 2017 tekemistä vähintään yhden yöpymisen sisältäneistä matkoista noin 11 prosenttia tapahtui omalla loma-asunnolla.

Suhteellisesti eniten loma-asunnolla tai muulla kakkosasunnolla viihtyivät tšekkiläiset ja kreikkalaiset. Heidän yöpymisistään lähes neljännes oli omalla loma-asunnolla.

Eroa selittää se, että suomalaiset tekevät paljon ulkomaanmatkoja, joissa harvemmin yövytään omalla loma-asunnolla. Tšekkiläiset ja kreikkalaiset taas matkaavat enemmän kotimaassa, jolloin myös loma-asunnoilla vietetty aika korostuu tilastossa.

Selvästi ahkerimpia retkeilijöitä ovat slovenialaiset, joista kahdeksan prosenttia yöpyy reissuillaan leirintäalueilla.

Suosituin yöpymispaikka oli ystävien tai sukulaisten luona. Sitä suosivat erityisesti latvialaiset (60 prosenttia) ja romanialaiset (61 prosenttia).

Hotelleissa yöpyivät useimmin itävaltalaiset (53 prosenttia), maltalaiset (52 prosenttia) ja belgialaiset (47,4 prosenttia).

Suurin osa matkoista autolla

Autoilu on suosituin matkustustapa EU:ssa. Kaksi kolmasosaa kaikista matkoista tehtiin autolla. Lentäen tehtiin 14 prosenttia reissuista, junalla yhdeksän prosenttia, bussilla kuusi prosenttia, vesiteitse kaksi prosenttia ja muilla tavoilla yksi prosentti.

Matkustamismuoto vaihtelee paljon maasta toiseen. Autoilijoita on eniten Sloveniassa, Portugalissa ja Tšekissä, joissa kaikissa noin 80 prosenttia matkoista tehtiin autoilla.

Lentämällä tehtyjen matkojen osuus on ruotsalaisilla kaksi kertaa suurempi kuin suomalaisilla.

Lentomatkojen määrä EU:ssa kasvoi 30 prosenttia vuosina 2008–2017. Lentäminen yleistyi kaikissa maissa paitsi Slovakiassa.



Lentokoneella suhteellisesti eniten matkustivat saarivaltioissa asuvat kuten maltalaiset (58%), kyproslaiset (44%) ja irlantilaiset (41%). Eniten laivoja käyttivät niin ikään maltalaiset. Jos suomalaisten matkailutilastoissa otetaan päivämatkatkin mukaan, niin silloin ulkomaanmatkoista 37 prosenttia tehdään laivoilla, enimmäkseen Viroon ja Ruotsiin.

Bussia käytettiin eniten Kaakkois-Euroopassa. Joka viides kroatialainen ja romanialainen käytti matkustamiseen linja-autoa, ja bulgarialaisistakin 16 prosenttia matkusti bussilla.

Junailijoita oli eniten Saksassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Espanja on Euroopan suosituin matkakohde

Tilastosta selviää kunkin EU-maan kolme suosituinta matkakohdetta kohteessa vietettyjen öiden määrän perusteella.

EU-kansalaisten vapaa-ajan matkoista 75 prosenttia tehtiin kotimaassa ja 25 prosenttia ulkomaille. Ulkomaanmatkoista 84,3 prosenttia suuntautui toisiin EU-maihin, 2,3 prosenttia Yhdysvaltoihin ja 0,9 prosenttia Turkkiin. Espanja on EU-kohteista suosituin.

Monissa maissa suosituin matkakohde on oma kotimaa. Eniten kotimaassa matkailivat romanialaiset, espanjalaiset, portugalilaiset ja kreikkalaiset.

Poikkeuksiakin löytyy. Belgialaiset, maltalaiset ja luxemburgilaiset lomailevat paljon enemmän ulkomailla kuin kotimaassa. Belgialaiset yöpyvät matkoillaan enemmän Ranskassa ja Espanjassa kuin kotimaassaan. Myös slovenialaiset matkustavat useammin ulkomaille kuin Slovenian sisällä: melkein puolet slovenialaisten reissuista suuntautuu Kroatiaan.

Suomen toiseksi suosituin matkakohde yöpymisten perusteella on Espanja, sillä siellä vietetään yleensä useampi yö kuin Virossa, joka on käyntikerroilla mitattuna suomalaisten suosituin kohde.

Siirtolaisuuden vaikutukset näkyvät tilastossa. Norja on liettualaisten kolmanneksi suosituin matkakohde, ja he viettävät siellä keskimäärin kymmenen yötä. Tilasto selittyy luultavasti sillä, että liettualaiset muodostavat puolalaisten jälkeen suurimman maahanmuuttajaryhmän Norjassa. Kyse on siis todennäköisesti vierailumatkoista Norjassa asuvien sukulaisten ja ystävien luokse.

Mihin menevät matkarahat?

Runsaasta matkustelusta huolimatta suomalaiset ovat pihimmästä päästä. Keskivertoeurooppalainen käytti 382 euroa matkaa kohden, suomalainen vain 314 euroa. Törsäileväisimpiä olivat ruotsalaiset, jotka kuluttivat 779 euroa matkaa kohden.



Professori Honkasen mukaan kulueroja selittää kaksi tekijää. Ensinnäkin suomalaiset tekevät eniten matkoja lähinaapureihinsa eli Ruotsiin ja Viroon. Nämä matkat ovat edullisempia, kun ruotsalaiset taas matkustavat kauemmas ja pidemmäksi aikaa.

”Ruotsalaisethan eivät harrasta Viron-matkailua”, Honkanen sanoo.

Kyse on myös erosta elintasossa.

”Ruotsalaisilla on rahaa, ja se näkyy heti matkailussa.”