Ulkomaat

HS-analyysi: Pitäisikö äärioikeistolaista väkivaltaa kutsua terrorismiksi?

Länsimaissa tapahtuvia joukkoampumisia on vältelty kutsumasta terrorismiksi, mutta nyt on aihetta arvioida asiat uudelleen, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Jukka Huusko.

Minkä vuoksi islamistien väkivaltaa kutsutaan niin herkästi terrorismiksi? Entä onko länsimedia kaksinaamainen, kun se ei helposti lokeroi joukkoampumisia terrorismiksi silloin, jos tekijä sattuu olemaan länsimaalainen?

Asia ei ole lainkaan yhdentekevä, sillä sanoilla luodaan mielikuvia ja mielikuvilla ohjataan käsityksiä ympäröivästä todellisuudesta.

Sanat ”terrorismi” ja ”terroristi” ovat aina olleet latautuneita ja voimakkaan politisoituneita. Juuri siksi varsinkin sotaa käyvät maat niputtavat vihollisensa usein terroristeiksi. Esimerkiksi Syyrian hallinto kutsuu kaikkia aseellisia oppositioryhmiä terroristeiksi riippumatta niiden taustakytköksistä tai toimintatavoista.

Terrorismi-käsitteen ongelmallisuus on noussut jälleen puheenaiheeksi, kun länsimaissa on tapahtunut lyhyen ajan sisällä useita huomiota herättäneitä joukkoampumisia tai niiden yrityksiä. Vaikka valtaosalle joukkoampumisista ei ole löytynyt poliittista motiivia, vuosina 2018–2019 ainakin viiden länsimaissa tapahtuneen iskun takaa on paljastunut äärioikeistolainen, rasistinen tai maahanmuuttovastainen poliittinen ideologia (Katso Fakta-laatikko tämän jutun lopusta).

Nyt monet terrorismin tutkijat ja turvallisuusviranomaiset ovat havahtuneet siihen, että äärioikeistolainen väkivalta on muuttunut entistä kaavamaisemmaksi. Se on alkanut muistuttaa entistä enemmän jihadistien tutuksi tekemää poliittista väkivaltaa, jonka määrittelemistä terrorismiksi ei ole koskaan pidetty kovinkaan kiistanalaisena.

Alkuun pitäisi vääntää rautalangasta, mitä terrorismilla ylipäätään tarkoitetaan. Se ei olekaan yksinkertaista, sillä terrorismilla on monenlaisia määritelmiä.

Yksi niistä on juridinen. Useimpien maiden rikoslaeissa on terrorismirikos, mutta määritelmien sisällöissä on vaihtelua eri maiden välillä. Esimerkiksi Suomen lain mukaan rikos on terroristisessa tarkoituksessa tehty silloin, jos tekijä pyrkii aiheuttamaan ”vakavaa pelkoa väestön keskuudessa” tai ”horjuttamaan valtion oikeusjärjestystä”.

Yhdysvalloissa terrorismiksi luokitellaan ainoastaan sellainen poliittinen väkivalta, joka kytkeytyy ulkomailla toimiviin ja tunnistettuihin terroristijärjestöihin. Tällainen jaottelu on synnyttänyt ongelman varsinkin viime vuosina, kun kotimaisten ääriliikkeiden väkivalta on noussut suuremmaksi uhaksi kuin jihadististen terroristiverkostojen, kuten al-Qaidan tai Isisin, toteuttamat iskut.

Koska Yhdysvaltain lainsäädäntö ei tunnista kotimaista poliittista väkivaltaa terrorismiksi, virkavallalla on vähemmän keinoja ja valtuuksia puuttua siihen. Sanomalehti The Los Angeles Times kirjoitti viikko sitten, että liittovaltion poliisilla FBI:lla on vaikeuksia avata rikostutkimuksia kotimaisia ääriryhmittymiä vastaan, koska perustuslaki antaa niille vahvan sananvapaussuojan ja suojelee aseenkanto-oikeuksia. Samanlaista suojaa ei ole ryhmillä, jotka edustavat ulkomaisia terroristiryhmiä.


Terrorismi-sanaa on pyritty määrittelemään myös akateemisessa tutkimuksessa. Vaikka yhtä ainoaa ja oikeaa määritelmää ei ole, yleensä terrorismilla tarkoitetaan poliittisesti motivoitunutta ei-valtiollisen toimijan väkivaltaa, joka pyrkii luomaan pelkoa väestön keskuuteen ja saavuttamaan sillä tavalla tavoitteitaan. Terrori-iskuilla tavoitellaan yleensä laajaa julkisuutta, sillä median avulla pelkokerroin kasvaa mahdollisimman suureksi.

Terrorismi voidaan määritellä myös sotilaalliseksi taktiikaksi, jota käyttävät usein kumouksellista sissisotaa käyvät aseelliset ryhmittymät. Terrorismi on yleensä sotilaallisesti heikompien ase ylivoimaista vihollista vastaan. Terrori kohdistuu pehmeisiin kohteisiin, kuten puolustuskyvyttömiin siviileihin. Näin pyritään luomaan sekasortoa ja vastakkainasettelua vihollisen riveissä.

Aikamme tunnetuimmat tällaisen terroritaktiikan omaksuneet sissiryhmät ovat jihadistiverkosto al-Qaida ja siitä irtautunut Isis. Vaikka molemmat niistä ovat onnistuneet muuntautumaan lähes hahmottomiksi kansainvälisiksi verkostoiksi, niiden ytimessä on vuosikymmeniä sissisotaa käynyt aseellinen liike.

Al-Qaida on kehittänyt nykyaikaiset terroritaktiikat kaikkein pisimmälle. Al-Qaidan strategit loivat vuosituhannen alussa mallin niin sanotulle ”maailmanlaajuiselle yksilölliselle jihadismille”. Siinä perinteinen sissiliike muuntautuu maailmanlaajuiseksi verkostoksi. Löyhää verkostoa pitää kasassa jihadistinen ideologia sekä propagandakoneisto, joka motivoi kannattajia iskuihin. Iskuja toteuttavat yksittäiset ihmiset tai pienet solut mahdollisimman itseohjautuvasti, pyrkien mahdollisimman suureen näyttävyyteen ja uhrimäärään.

Tämä on yksi syy siihen, miksi islamistien tekemät iskut nähdään mediassa niin helposti terrorismina: on syntynyt ymmärrys siitä, että iskut toteuttavat tiettyä mallia ja kaavaa, joka on jihadistisen sissiliikkeen kehittämä.

Muut kuin jihadistiset joukkoampumiset on ollut helpompi nähdä yksittäistapauksina tai esimerkiksi kouluampumisten kaltaisina järjettöminä vihanpurkauksina.

Ainakin tähän asti.

Nyt on yhä enemmän viitteitä siitä, että äärioikeistolainen väkivalta on lähtenyt al-Qaidan viitoittamalle ”maailmanlaajuisen yksilöllisen jihadismin” tielle.

Yhdysvaltalainen terrorismiasiantuntija ja entinen FBI:n agentti Ali H. Soufan listasi äskettäin The New York Timesille kirjoittamassaan kolumnissa yhtäläisyyksiä jihadistien ja valkoista ylivaltaa ajavien äärioikeistolaisten välillä.

Molemmat tekevät iskuja synnyttääkseen pelon ilmapiiriä ja sekasortoa, jota hyväksi käyttäen ne pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Molemmat tuottavat samankaltaista propagandamateriaalia, jonka avulla ideologian kannattajia inspiroidaan uusiin iskuihin. Siinä missä Isisin kannattajat viestivät keskenään viestipalvelu Telegramin välityksellä, äärioikeisto on pesiytynyt 8chan-alustalle.

Merkittävin ero tähän asti on ollut se, että jihadisteilla on ollut tapana kartuttaa käytännön kokemusta taisteluista ja terroritaktiikoista osallistumalla ”pyhiin sotiin” konfliktialueilla. Taistelukokemusta on hyödynnetty myöhemmin muualla.

Mutta nyt myös äärioikeisto on Soufanin mukaan löytänyt oman taistelukenttänsä tosimaailmasta: se on Itä-Ukraina, jonne on matkustanut sotimaan taistelulinjojen molemmille puolille yli 17 000 ihmistä yli 50 maasta.

Yhdysvalloissa äärioikeistolainen terrorismi on jo noussut jihadistista terroria tuhovoimaisemmaksi. Äärioikeistoa vastustava Antifa, jonka presidentti Donald Trump haluaisi luokitella terroristijärjestöksi, on myös syyllistynyt väkivaltaan (lähinnä juuri äärioikeistolaisia vastaan), mutta se ei ole tappanut ketään.

Euroopassa taas jihadistijärjestö Isis muodostaa yhä ainakin Europolin mukaan suurimman terroriuhan. Silti äärioikeistolaisen poliittisen väkivallan kaavamaisuus herättää huolta jo meilläkin.

Kun terrorismiasiantuntija Peter Neumann Lontoon Kings Collegesta kommentoi Norjan äskettäisen moskeijaiskun tekijän toimintamallia Voc.comille, vastauksessa kaikui tutun kuuloisia piirteitä.

”Enää ei ole kyse yksittäistapauksista vaan löyhästi koordinoiduista äärioikeistolaisista iskuista eri puolilla maailmaa. Verkoston jäsenet inspiroivat toisiaan ja haastavat päihittämään toisensa uhrimäärissä”, Neumann sanoi. ”Tarkoituksena on tehdä iskuja, ilmoittautua tekijäksi, selittää teon syyt ja inspiroida muita samaan.”

Jos tällaista toimintamallia ei voi kutsua terrorismiksi, niin mikä olisi osuvampi nimitys?

Fakta

Äärioikeistolaisia terrori-iskuja 2018–2019


 Lokakuu 2018: Pittsburghin synagogaisku juutalaisia vastaan. 11 ihmistä kuoli, kun 46-vuotias mies avasi tulen juutalaisten synagogassa. Mies syytti juutalaisjärjestöä ”maahantunkeutujien” tuomisesta Yhdysvaltoihin.

 Maaliskuu 2019: Christchurchin moskeijaisku Uudessa-Seelannissa. 51 ihmistä kuoli, kun 28-vuotias mies ammuskeli ensin moskeijassa ja sen jälkeen islamilaisessa keskuksessa. Mies perusteli manifestissaan iskua maahanmuuton vastustamisella ja kertoi iskun kohteena olleen Uuden-Seelannin edustavan ”kaikkia vauraita länsimaita”.

 Huhtikuu 2019: Powayn synagogaisku Kaliforniassa. Yksi kuoli ja kolme loukkaantui, kun 19-vuotias mies avasi tulen synagogassa. Mies syytti manifestissaan juutalaisia ”valkoisen rodun kansanmurhasta”.

 Elokuu 2019: El Pason ammuskelu. 22 ihmistä kuoli, kun 21-vuotias mies avasi tulen tavaratalossa. Manifestissaan hän perusteli iskua valkoisella nationalismilla ja maahanmuuton vastustamisella.

 Elokuu 2019: Bærumin moskeijaisku Norjassa. Yksi ihminen haavoittui, kun 21-vuotias mies hyökkäsi moskeijaan. Hänet kuitenkin taltutettiin. Mies oli aiemmin tappanut Kiinasta adoptoidun siskopuolensa. Verkossa tekijä oli vedonnut rotusotaan.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Vastustajan kannattajien ele liikutti vaimonsa menettäneen valmentajan kyyneliin: 92 000 katsojan stadion loisti vaaleanpunaisena

    8. 8

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    9. 9

      Vuonna 1995 salaperäinen Sacklerin suku toi markkinoille kipulääkkeen, jota kaupattiin aggressiivisesti vaaroista huolimatta – Nyt perhettä syytetään satojentuhansien amerikkalaisten kuolemasta

    10. 10

      Alkavalla viikolla on luvassa yöpakkasia, mustaa jäätä ja jopa lumikuuroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää