Islanti menetti ensimmäisen jäätikön ilmaston­muutokselle: ”Tiedämme, mitä on tapahtumassa”

Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttirhttps://www.hs.fi/haku/?query=katrin+jakobsdottir, entinen YK:n ihmisoikeuskomissaari Mary Robinsonhttps://www.hs.fi/haku/?query=mary+robinson ja noin sadan ihmisen joukko kokoontuivat sunnuntainahttps://www.theguardian.com/world/2019/aug/19/iceland-holds-funeral-for-first-glacier-lost-to-climate-change yhdessä tutkijoiden kanssa heittämään hyvästit jäätikölle, joka menetettiin ilmastonmuutokselle ensimmäisenä Islannin historiassa.

Vielä 1900-luvun alussa Okjökull-jäätikkö peitti noin 16 neliökilometrin suuruisen alueen Länsi-Islannissa. Vuoteen 2012 mennessä se oli kutistunut vain 0,7 neliökilometriin, kertoo brittilehti The Guardianhttps://www.theguardian.com/world/2019/aug/19/iceland-holds-funeral-for-first-glacier-lost-to-climate-change.

Kaksi vuotta myöhemmin tutkijat päätyivät lopputulokseen, joka on myöhemmin huolestuttanut monia: Okjökull ei liikehdi – se ei siis ole enää jäätikkö, vaan pelkkää ”kuollutta jäätä”.

Sunnuntaina entisen jäätikön paikalle tuotiin pronssinen muistolaatta.

”Kirje tulevaisuuteen”, laatassa luki. ”Tämän monumentin tarkoitus on tunnustaa, että me tiedämme, mitä on tapahtumassa ja mitä asialle tulee tehdä. Vain te tiedätte, teimmekö sen.”

Pronssilaatan alaosaan on kaiverrettu teksti ”415 ppm CO2”. Teksti viittaa toukokuussa mitattuun ennätyssuureen hiilidioksidimäärään ilmakehässähttps://www.noaa.gov/news/carbon-dioxide-levels-in-atmosphere-hit-record-high-in-may, uutistoimisto AFP kertoo.

Jäätiköiden vetäytyminen on luonnollista, mutta 1990-luvulta lähtien niiden sulamisvauhti on kiihtynythttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005608363.html. Okjökull-jäätikön kohtalon pelätäänkin olevan vasta alkua suuremmalle kehityskululle, joka voi johtaa islantilaisille tärkeiden luontokohteiden menettämiseen.

Tutkijat uskovat, että 200 vuoden kuluttua kaikki Islannin yli 400 jäätikköä ovat kadonneet. 2200-luvun alussa vain korkeimmilla jäätikkövuorilla olisi jääpeite, jäätikkötutkija Oddur Sigurðssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=oddur+sigur%C3%B0sson sanoi HS:lle maaliskuussa 2018https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005608363.html.

Lue HS:n reportaasi Islannista: Lapsuuden unelman loppuhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005608363.html

Jäätiköiden säilymisen tai katoamisen kannalta ratkaisevia ovat kesälämpötilat. Vaikka Okjökull pieneni murto-osaan entisestä koostaan jo vuosia sitten, lämpötilojen nousu on jatkunut.

Kuluvan vuoden heinäkuu oli maapallon mittaushistoriassa kaikkien aikojen kuumin kuukausihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006195468.html. Myös kesäkuussa rikottiin lämpöennätyksiä.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Islannissa sulaa vuosittain noin 11 miljardia tonnia jäätä. Ilmastotutkijat ovat olleet pitkälti yksimielisiä siitä, että lämpötilan nouseminen arktisilla alueilla ja niiden läheisyydessä on ihmisen aiheuttamaa, Oddur Sigurðsson kertoi HS:lle.

Jäiden katoamisella on vaikutusta myös energiantuotannolle. Suuri osa Islannin käyttämästä uusiutuvasta energiasta on peräisin jäätikköjoista, pääministeri Katrín Jakobsdóttir sanoi AFP:n mukaan.

Noin kymmenesosa Islannista on jään peitossa. Maassa sijaitsee myös Euroopan suurin jäätikkö, Vatnajökull. Alkuvuonna 2018 sen pinta-ala oli noin 7 800 neliökilometriä, ja paksuimmillaan jäätä on noin kilometrin verran.

Siitä huolimatta Vatnajökull on menettänyt noin kymmenen prosenttia sadan vuoden takaisesta pinta-alastaan. Vuoteen 2070 mennessä neljänneksen sen nykyisestä jäämassasta arvioidaan sulavan.

”Muistelemalla kadonnutta jäätikköä haluamme korostaa sitä, mikä maailmasta on häviämässä ja kiinnittää huomiota siihen, että tämä on ihmisten saavuttamaa – tosin ei sellaista, mistä pitäisi olla ylpeä”, yhdysvaltalaisen Ricen yliopiston apulaisprofessori Cymene Howehttps://www.hs.fi/haku/?query=cymene+howe totesi heinäkuussa AFP:n mukaan.