Ulkomaat

600 kilometrin ihmisketju yhdisti Ivin, Marekin ja Indren, kun he nousivat uhmaamaan Neuvostoliiton sortoa vuonna 1989: HS palasi Baltian tielle tapaamaan osallistuneita

Kaksi miljoonaa ihmistä osallistui 30 vuotta sitten Baltian läpi kulkeneeseen ihmisketjuun. Ambulanssit toivat ihmisiä mielenosoituspaikalle, ja poliisit ohjasivat liikenteen niin, että ainoana suuntana oli ketju. HS palasi Baltian tielle.

Tallinna/Košrags/Vilna

Virolainen kansanrintaman johtaja Marju Lauristin puhui Tallinnassa Toompean mäellä 23. elokuuta 1989 kello 19:

”Otetaan nyt kädestä kiinni. Yhdistetään kätemme vapauden ja ihmisyyden ketjuksi. Yhdistetään ajatuksemme ja tahtomme katkeamattomaksi ketjuksi, joka antaa meille voimaa seistä valhetta ja väkivaltaa vastaan, joita nytkin on uhkaavan paljon ympärillämme.”

Viesti kiiri matkaradioita pitkin Tallinnasta etelään johtavaa tietä ihmisketjuun.

Ivi Gubinska, 40, seisoi maantiellä Tallinnan ulkopuolella ja piti kädestä miestä, joka oli tullut Viroon miehitysarmeijan mukana vuonna 1939.



Muisto huvittaa Gubinskaa. Ihmisketju vaati vapautta Baltian maille. Miehitysarmeijan mies hänen rinnallaan oli venäjänkielinen appiukko, joka ei aluksi ymmärtänyt, mihin miniä oli hänet tuonut.

Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Gubinska puikkelehtii keskieurooppalaisten turistien välissä Tallinnan Toompean mäellä. Gubinska on itse juuri palannut bussikiertueelta Keski-Euroopasta. Mahdollisuus matkustaa oli osa ihmisketjun vaatimaa vapautta.


Ketju alkoi mäeltä Pitkän Hermannin tornin juurelta ja jatkui 600 kilometrin päähän Vilnaan Gediminasin tornille. Välissä seisoi noin kaksi miljoonaa tavallista ihmistä eli neljännes Baltian maiden väestöstä, käsi kädessä ja aseettomina.

”Pelkoa ei ollut. Tiesin hiljaa sydämessäni, että saamme vapauden”, Gubinska sanoo nyt.



1989 oli toiveiden vuosi. Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanin sodasta. Ympäristöliikkeet Baltian maissa olivat muuttuneet kansallismielisiksi vapausliikkeiksi. Toivo kulminoitui Baltian ihmisketjussa, joka on sittemmin listattu Unescon Maailman muisti -luetteloon mallina väkivallattomasta vastarinnasta.

Kunnia ketjun järjestämisestä kuului Viron, Latvian ja Liettuan kansanrintamille. Virallisesti Rahvarinne, Tautas fronte ja Sąjūdis tukivat perestroikaa ja glasnostia, Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kolme vuotta aiemmin käynnistämää uudistus- ja avoimuuspolitiikkaa. Käytännössä kansalaisliikkeet olivat karanneet täysin Moskovan hallinnasta.

Siitä ei ole yksimielisyyttä, kuka ideoi historiallisen ketjun. Asian lausui julki virolainen kansanrintaman johtaja Edgar Savisaar Baltian maiden kansanrintamien kokouksessa, jossa ketjun järjestämisestä päätettiin vain vähän yli kuukausi ennen tapahtumapäivää.

Ivi Gubinska työskenteli kampaamossa eikä kuulunut yhdistyksiin. Hänen kaltaistensa järjestäytymättömien osallistujien vuoksi kukaan ei voinut ennalta aavistaa, kuinka massiivinen tapahtumasta kehkeytyisi. Järjestäjät suunnittelivat kynttilöitä ja mustia nauhoja tyhjiin paikkoihin, joita oli lopulta vain hyvin syrjäisissä paikoissa.



Gubinska päätti osallistumisestaan heti kuultuaan ideasta. Baltian ketjusta tiedotettiin lehdistössä ympäri maata.

”Tiesin tapahtumasta hyvissä ajoin”, Gubinska muistelee.

Venäjänkielinen appiukko sen sijaan ei ollut asiasta jyvällä. Ihmisketjussa appiukko ihmetteli, miksi se yhdistää Tallinnan Vilnaan eikä Moskovaan. Gubinska käski puhua hiljempaa ja kertoi Molotovin–Ribbentropin sopimuksesta.

Ketjun viesti Moskovalle oli, että sen on tunnustettava salainen lisäpöytäkirja, jolla Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerit Vjatšeslav Molotov ja Joachim von Ribbentrop jakoivat Euroopan niin, että Neuvostoliitto saisi Baltian maat, Suomen sekä osan Puolaa ja Romaniaa. Allekirjoituspäivä oli 23. elokuuta 1939.

Appiukko oli tullut Viroon syksyllä 1939 Neuvostoliiton sotilastukikohdan mukana.

Seuraavana aamuna appiukko luki venäjänkielisestä Sovetskaja Estonijasta ja vironkielisestä Noorte Häälistä vastakkaisia näkemyksiä ketjusta ja oivalsi, mihin oli osallistunut.

Gubinska muistaa yhä elävästi appiukkonsa sanat: ”Mitä olet tehnyt minulle, miniä? Minähän olen todellinen miehittäjä.”

Gubinska muistaa myös appiukon varoituksen: ”Lapset, ette tiedä, minkälainen rautaesirippu on meidän ja ulkomaiden välissä. Ette vapaudu ikinä.”

Parin vuoden kuluttua appiukko suoritti viron kieli- ja kansalaisuuskokeen itsenäisessä Virossa.

”Yllätys on vain se, kuinka hyvin kaikki on mennyt”, Gubinska sanoo.

”Jos emme olisi Natossa, meille olisi voinut käydä kuin Ukrainalle.”

30 vuotta sitten oli mahdoton tietää, kumpi olisi lopulta oikeassa: miniä vai appiukko.


Ketju jatkui Etelä-Viroon. 13-vuotias Marek Miil mietti partiotovereidensa kanssa, miten toimia, jos paikalle tulisivat neuvostopanssarit.

”Ne olivat poikien puheita. Mitään muuta emme olisi voineet kuin juosta pakoon”, sanoo nykyisin puolustusvoimissa työskentelevä Miil.

Neuvostoarmeija oli keväällä tappanut mielenosoittajia Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Kansallisia pyrkimyksiä vastusti Baltiassa jyrkimpien neuvostomielisten Inter-liike.

Vaaran tunne ei kuitenkaan ollut niin suuri, että se olisi pysäyttänyt nuorta partiolaista.

Miil oli jo päässyt partiolaisten mukana avaamaan muistomerkkiä toista maailmansotaa edeltäneelle presidentille Konstantin Pätsille Pärnun lähellä Tahkurannassa. Koulussa Miil oli opiskellut kaikkien neuvostotasavaltojen pääkaupunkeja, mutta oman maan menneisyys oli jäänyt salaperäiseksi.

”Meidän tarinastamme puuttui jotakin, mitä ei koulussa kerrottu”, hän sanoo.

”Koin, että on jokin oma virolainen juttu, kun historiaa alettiin julkaista.”

Partiokin oli pitkään kielletty järjestö Neuvostoliitossa. Valokuvaaja kuvasi poikia tummanvihreissä partiopaidoissaan ja mustissa huiveissaan ja pyysi tekemään partiolaistervehdystä.

”Olimme ylpeitä”, Miil muistelee. Hän kaipaisi nykyaikaankin jotain vuoden 1989 hengestä.

”Viron pitäisi suoristaa selkänsä eikä enää jatkuvasti arvailla, mitä länsi mahtaa ajatella meistä. Mehän olemme länsi.”

Hän muistuttaa, että virolaisia on noin miljoona eli Lontoon, Pietarin tai Berliinin kaupunginosan verran.

”Siitä huolimatta meillä on oma teatteri, elokuva, kirjallisuus, mahdollisuus hoitaa asioita valtiona. Osaammeko arvostaa tätä rikkautta?”



Monet länsimaat toppuuttelivat Baltian maita 1980-luvun lopulla, koska pelkäsivät niiden voivan pilata Neuvostoliiton uudistuspolitiikan ja demokratiakehityksen Itä-Euroopassa radikaaleilla vaatimuksillaan.



Kuvat käsi kädessä seisovista ihmisistä levisivät ympäri maailmaa ja lisäsivät empatiaa itsenäisyysliikkeitä kohtaan. Seuraavan päivän Helsingin Sanomat kuvasi tunnelmaa Tallinnassa:

”Viro, kotimaa, vapaus olivat sanat, jotka toistuivat toistumistaan puheissa, lauluissa, julisteissa. Eivätkä ne vaikuttaneet hiukkaakaan pateettisilta osanottajien rauhallisen vakavuuden tähden.”



Latviassa seitsemänvuotias Guna Rēvele odotti, että tapahtuisi jotain ihmeellistä, kun kaikki tarttuvat yhtä aikaa toisiaan kädestä.

”Kuvittelin, että tapahtuu jonkinlainen räjähdys. Huomasin, että pitää vain seistä.”

Hiekkaranta jatkuu silmänkantamattomiin perheen kesähuvilan lähellä. Vapaa pääsy rannikolle on vapautta, jota ihmisketju vaati 30 vuotta sitten.

Perheen isä, psykiatri Paulis Rēvelis, johti Latvian kansanrintaman yksikköä Jelgavan psykiatrisessa sairaalassa ja oli järjestämässä ketjua.

”Emme seisseet vain yhdessä rivissä vaan neljässä”, hän kertoo.

Rēvelis toi perheensä Moskvitš-autolla nykyiselle Via Balticalle Iecavan lähelle. Osa suuren sairaalan henkilökunnasta tuli paikalle ambulansseilla.

”Ei tullut mieleenkään, että joku voisi keskeyttää meidät. Tuntui siltä, että me kaikki lennämme.”


Taustalla tarvittiin myös kovaa paperityötä. Rēvelis näyttää sairaalansa kansanrintamayksikön vetoomusta latvian kielen virallistamiseksi Latviassa venäjän rinnalle vuonna 1988.

”Pääasia oli kielikysymys kuten nytkin ja oikeus matkustaa vapaasti.”

Sairaalasta Baltian ketjuun lähti monia venäjänkielisiä työntekijöitä. Osaston kymmenestä venäjänkielisestä ainakin kuusi kannatti Latvian itsenäistymistä, Rēvelis arvioi.

”Ymmärtääkseen venäjänkielisten silloisia mielialoja pitää muistaa samoihin aikoihin järjestetty kansanäänestys Latvian irtautumiseksi Neuvostoliitosta.”

Noin puolitoista vuotta Baltian tien jälkeen, vuoden 1991 alussa, kansanrintamat järjestivät kansanäänestyksen koko väestön keskuudessa. Latviassa Neuvostoliitosta irtautumista puolsi 74 prosenttia väestöstä, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman laajaa kannatusta myös venäjänkielisten parissa.

Virossa kannatus oli hieman runsaampaa ja Liettuassa yli 90-prosenttista. Vähän ennen äänestystä neuvostojoukot olivat tappaneet rauhanomaisia mielenosoittajia Vilnassa ja Riiassa.

Paulis Rēvelis toimii Latvian kulttuuria edistävässä järjestössä. Politiikkaan hän ei ole sen koommin osallistunut, vaikka yhteiskunnan kehitys ei täysin vastaa 30 vuoden takaisia odotuksia.

”En ikinä kuvitellut, että valtio olisi niin jakautunut ja puoli miljoonaa lähtisi pois.”


Baltian ketjun aikaisen yhteishengen voi yhä tavoittaa tanssi- ja laulujuhlilla, Guna Rēvele sanoo. Hän on pääosin tyytyväinen maansa kehitykseen.

”Jos haluan, voin saavuttaa koulutuksellani kaiken täällä. Olen pärjännyt hyvin. Opetan aikuisia, käännän, kirjoitan. Kaikki riippuu minusta, ei siitä, mitä valtio antaa.”

Nyt Rēvele haluaa olla kesähuvilalla merenrannalla, ja itsensä työllistäjälle se on mahdollista. 23. elokuuta on yhä merkkipäivä, mutta eri syystä kuin 30 vuotta sitten: tytär Emma Rēvele täyttää vuoden.


Samana päivänä Moskovassa Puškinin aukiolla järjestettiin tukimielenosoitus. Turvallisuuspoliisi hajotti sen pampuin ja pidätti viisitoista ihmistä.

Baltiassa virkavalta ei häirinnyt ketjua. Taisi käydä pikemminkin päinvastoin: Liettuassa Baltian tielle menijät ruuhkauttivat Vilnasta johtavan valtatien niin, että poliisi muutti sen yksisuuntaiseksi. Kolhoosin AN-2-lentokoneet pudottivat kukkia ihmisketjun päälle.

Elektroniikkainsinööri Vytautas Daraškevičius saapui Baltian tielle Vilnan pohjoispuolelle työpaikkansa, Neuvostoliiton puolustusteollisuuden tehtaan, bussilla.

”Vaikka ruuhka oli hirveä, Baltiassa ei tapahtunut yhtään vakavaa liikenneonnettomuutta sinä päivänä.”

Daraškevičius, 73, haluaa näyttää studiollaan kuvia 1980-luvun lopulta. Valokuvausharrastus muuttui ammatiksi Liettuan itsenäistyttyä. Yksityisyrittäminen oli osa ihmisketjun puolustamaa vapautta.

”Liettua muuttuu monien virheiden ohella pääpiirteissään hyvään suuntaan. Työskentelen freelancerina eri julkaisijoille. Olen vapaa.”

Eläkkeen pienuus ei edes tule puheeksi, sillä Vytautas Daraškevičius työskentelee yhä kuten moni ikäisensä Baltiassa.


Mainostoimiston johtaja Indrė Urbonavičiūtė, 37, löytää itsensä kuva-albumista: hän on kukkaseppelepäinen tyttö niityllä 1980-luvun lopulla.

”Perheemme on aina ollut isänmaallinen. Baltian ketjun aikana kaikki olivat.”

Baltian ketju olisi tuskin onnistunut, jos vastarinnan siemen ei olisi jo pitkään itänyt kansan parissa.

Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi KGB teki kotietsintöjä Urbonavičiūtėn isän toiminnan vuoksi. Äiti taas kuului samaan vastarintaliikkeeseen kuin katoliseksi papiksi halunnut opiskelija Romas Kalanta, joka teki julkisen polttoitsemurhan Kaunasissa vuonna 1972 ja muuttui liettualaisen vastarinnan symboliksi.

Baltian ketjussa Indrė Urbonavičiūtė oli seitsemänvuotias ja valmis vastarintaan. ”Veljeni kanssa suunnittelimme, kuinka vapauttaa Liettua.”

Puolitoista vuotta Baltian ketjun jälkeen neuvostosotilaat ampuivat ensimmäistä kertaa mielenosoittajia Baltiassa Vilnan televisiotornilla. Yhdeksänvuotias Indrė Urbonavičiūtė oli tuolloin Kaunasin televisiotornilla. Veljensä kanssa hän suunnitteli vapauttavansa tornit tainnuttamalla neuvostosotilaat ja kuljettamalla heidät rullalaudoilla yli rajan.

Nyt suunnitelmat kuulostavat tietenkin hassuilta, mutta kunnioitus vastarintaa kohtaan on jäänyt.

”Olemme kaikki ylpeitä Suomesta. Menetitte alueita toisessa maailmansodassa, mutta teillä oli itsekunnioitus. Toivon, että olisimme toimineet kuin Suomi.”

Liettuan pitää yhä karistaa Neuvostoliiton henkistä perintöä, kuten korruptiota, Urbonavičiūtė sanoo. Ennen muuta hän kaipaa Baltian ketjun aikaista epäitsekkäämpää ilmapiiriä. Illalla tien varteen sytytettiin nuotioita ja ihmiset kerääntyivät niiden ympärille.

”Kukaan ei halunnut mennä kotiin.”


Kolme päivää myöhemmin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea tuomitsi Baltian ketjun julkilausumalla.

”23.8.1989 järjestäjät yrittivät lietsoa mielialoja todelliseen nationalistiseen hysteriaan. Tilanne on edennyt pitkälle. Baltian kansojen kohtaloa uhkaa vakava vaara. Ihmisten on tiedettävä, minkälaiseen rotkoon nationalistisen liikkeen johtajat työntävät heitä.”

Ennen vuoden loppua yksi Baltian ketjun päätavoitteista oli saavutettu: Moskova tunnusti Molotovin–Ribbentropin sopimuksen lisäpöytäkirjan ja mitätöi sen. Puolitoista vuotta myöhemmin Neuvostoliitto hajosi.

Telliskiven keskuksessa Tallinnassa avataan 23.8. Vabamu-museon näyttely, jossa ihmiset kertovat kokemuksistaan Baltian ketjussa.

Artikkeli on osa 1989-juttusarjaa, joka kertoo Itä-Euroopan mullistuksista 30 vuotta sitten ja niiden seurauksista. Lue myös sarjan aiemmat osat:

Rautaesiripun lopun alku oli vappuna 1989, kun Unkarin kansanarmeija otti voimaleikkurit käyttöön

Lech Wałęsa oli repimässä rautaesirippua tasan 30 vuotta sitten: Hän sanoo HS:lle, että Puolaa pitäisi rangaista nykymenostaan erottamalla se EU:sta

Tietokirjailija Anne Applebaum: Vuosi 1989 teki Euroopasta menestystarinan, jota eurooppalaiset eivät osaa arvostaa

Kommunismin viimeisenä kesänä 12-vuotias Ville Similä matkusti Unkariin ja näki, että jotain oli tapahtumassa: Mutta onko mikään muuttunut vuoden 1989 jälkeen?

Heikki Aittokosken essee: Olimmeko kaikki liian sinisilmäisiä? Pitkä 1990-luku on päättynyt, ja se sattuu

Rakastuneet saksalaisnuoret ottivat 30 vuotta sitten uhkarohkean riskin, kun rautaesirippua raotettiin hetkeksi: ”Ei ollut vaihtoehtoja”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      Vastustajan kannattajien ele liikutti vaimonsa menettäneen valmentajan kyyneliin: 92 000 katsojan stadion loisti vaaleanpunaisena

    9. 9

      Vuonna 1995 salaperäinen Sacklerin suku toi markkinoille kipulääkkeen, jota kaupattiin aggressiivisesti vaaroista huolimatta – Nyt perhettä syytetään satojentuhansien amerikkalaisten kuolemasta

    10. 10

      Hallitus aikoo selvittää pakkoavioliittojen erillisen kriminalisoimisen – Oikeusministeri Henriksson: ”Kyse traagisista ihmiskohtaloista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää