Ulkomaat

Euroopan ”viime vuosi­kymmenien suurin työaika­kokeilu” jäi torsoksi – Mitä tapahtui Ranskan 35 tunnin työviikolle?

Sosialistihallitus lyhensi työaikaa vuonna 2000. Uudistus on yhä voimassa mutta jäi torsoksi.

Ranskalainen kokopäivätyössä oleva palkansaaja tekee viikossa keskimäärin 39,1 tuntia töitä. Se on melko tarkkaan saman verran kuin mitä suomalainen tekee.

Asiassa ei ole muuten mitään kummallista, mutta kun Ranskassa on 35 tunnin työviikko.

Tai pitäisi olla. Sosialistihallitus remontoi työlainsäädäntöä kahdella kiistellyllä lakipaketilla vuosisadan vaihteessa, ja uudistuksen keskeisenä osana oli yksityisen sektorin viikkotyöajan lyhentäminen 39 tunnista 35 tuntiin.

Vuosien 1998 ja 2000 lakipaketit tunnetaan silloisen työministerin Martine Aubryn mukaan nimillä Aubry I ja Aubry II.


Saksalainen taloustieteilijä Steffen Lehndorff on kutsunut reformia Euroopan ”viime vuosikymmenien suurimmaksi kokeiluksi, jolla muutetaan työaikoja valtion toimesta”.

Niinpä Suomessakin kannattaa suunnata katseet Ranskaan, kun tulevaisuuden työajoista keskustellaan. Mikä Ranskassa on saldo?

Ei hääppöinen, tai korkeintaan sekalainen. Tällaiseen johtopäätökseen päätyy lukemalla kansainvälisiä tutkimuksia ja kuuntelemalla suomalaisia taloustieteilijöitä.

”Kokonaisuus on monimutkainen ja se on ajan mittaan muuttunut”, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. ”Standardityöaika eli 35 tuntia ei ensinnäkään koskenut koko työvoimaa, ja myöhemmin on esimerkiksi helpotettu ylityön teettämistä.”

Samaa sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.

”Uudistusta on jälkikäteen muutettu asetuksilla ja alakohtaisilla poikkeuksilla, eli sitä on asteittain purettu.”

Työaikojen lyhentämisen tapa noudatti ranskalaista perinnettä, jossa valtio ohjaa markkinataloutta määrätietoisesti. Tätä on toisinaan kutsuttu suomalaisittain kankealla nimellä dirigismi.

Valtio oli Aubry I:ssä ja II:ssa myös maksajan roolissa.

”Kun työaikaa lyhennettiin, kuukausipalkat säilyivät ennallaan minimipalkkaa ansaitsevilla”, PT:n Merja Kauhanen sanoo. ”Kohonneita työvoimakustannuksia kompensoitiin alentamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja, eli valtio maksoi työnantajille. Tämähän oli iso kompensaatio verovaroista.”

35 tunnin tavoite oli alun perin esillä jo sosialisti François Mitterrandin presidenttikaudella 1980-luvulla.

Sosialistihallitus lähti toteuttamaan tavoitetta 1990-luvun lopulla, kun Ranskan työttömyysaste oli kivunnut 12,5 prosenttiin.

Työllisyyden kohentaminen oli uudistuksen tärkeänä kimmokkeena. Ajatus oli, että kun työaika lyhenee, työnantajille syntyy tarve palkata lisää työntekijöitä.

”Näyttö viittaa siihen, ettei se [Ranskan uudistus] ole parantanut työllisyyttä”, toteaa Etlan Antti Kauhanen.

Samoin arvioi PT:n Merja Kauhanen: ”Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen eivät olleet merkittäviä.”

Ranskan uudistuksen matematiikka on tavattoman monimutkainen. Varmuudella voi sanoa vain, että harva ranskalainen tekee säännönmukaista 35 tunnin työviikkoa.



Tosiasialliset viikkotyöajat ovat lyhentyneet – sikäli kuin ovat lyhentyneet – paljon vähemmän kuin kaavaillut neljä tuntia.

Tähän vaikutti ylitöiden teettämisen helpottaminen, mutta monet muutkin tekijät.

Ranskalainen taloustieteilijä Philippe Askenazy on käyttänyt esimerkkinä valintamyymälöiden kassoja. Ennen vuotta 2000 kassahenkilöillä oli kolmen minuutin tauko kerran tunnissa, ja tauot laskettiin osaksi työaikaa.

Uudistuksen jälkeen kolmen minuutin tauot säilyivät, mutta työnantajat eivät laskeneet niitä enää työajaksi. Pelkästään tällä toimenpiteellä työajan neljän tunnin lyhentämisestä oli kuitattu melkein puolet.

Myöskään vuositasolla keskimääräisessa työajassa ei Ranskassa juuri ole pudotusta. Teollisuusmaiden talousjärjestö Oecd:n tilastojen mukaan suomalaisten vuosityöaika on itse asiassa lyhentynyt vuoden 2000 tasosta selvästi reippaammin.

35 tunnin viikko on ranskalaisten suosiossa, vaikka se ei toteudu aiotulla tavalla.

Nuori talousministeri Emmanuel Macron kohtasi vuonna 2014 vastalauseiden ryöpyn, kun hän ilmoitti varsin varovaisin sanakääntein haluavansa lisää poikkeuksia työaikalakiin.

Presidenttinä Macron on ajanut talousuudistuksia, mutta 35 tunnin ”toteemiin” hänkään ei ole rohjennut kajota. Viime keväänä Macron kyllä toisti näkemyksensä, että ranskalaisten pitäisi painaa enemmän töitä.

”Kun katson naapureitamme, me työskentelemme heitä vähemmän sekä elinaikanamme että vuositasolla mitattuna”, Macron väitti.

Tilastojen valossa ainakaan jälkimmäinen väite ei pidä paikkaansa.

Ranskan vuoden 2000 uudistus ei tarjoa selvää opetusta – muuta kuin ehkä sen, että työaikalakien rukkaaminen on todella monimutkaista.

Taloustieteilijä Askenazyn sanoin on syntynyt ”lainsäädännöllinen ja säädösten labyrintti”.

”Lait eivät tuottaneet ihmettä (niin kuin kannattajat toivoivat) eivätkä maailmanloppua (niin kuin vastustajat pelottelivat)”, Askenazy kirjoittaa.

”Aubryn lakien lopullisia seurauksia ei koskaan saada tietää.”

Fakta

Ranska on ollut edelläkävijä


 Työajat lyhenivät läntisessä Euroopassa läpi 1900-luvun.

 Ranskan kansanrintamahallitus sääti 40 tunnin työviikon vuonna 1936. Ranska oli Euroopan ensimmäinen maa, joka näin teki.

 Todelliset tehdyt työajat lyhenivät läntisessä Euroopassa noin 40 viikkotuntiin 1970- ja 80-luvuille tultaessa.

 Ranska päätti 35 tunnin työviikosta vuosien 1998 ja 2000 uudistuksella.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    8. 8

      Ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä tiukka ilmastopolitiikka on etu suomalaisille vientiyrityksille: ”Suomessa on tästä omituinen harha”

    9. 9

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    10. 10

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää