Ulkomaat

Euroopan ”viime vuosi­kymmenien suurin työaika­kokeilu” jäi torsoksi – Mitä tapahtui Ranskan 35 tunnin työviikolle?

Sosialistihallitus lyhensi työaikaa vuonna 2000. Uudistus on yhä voimassa mutta jäi torsoksi.

Ranskalainen kokopäivätyössä oleva palkansaaja tekee viikossa keskimäärin 39,1 tuntia töitä. Se on melko tarkkaan saman verran kuin mitä suomalainen tekee.

Asiassa ei ole muuten mitään kummallista, mutta kun Ranskassa on 35 tunnin työviikko.

Tai pitäisi olla. Sosialistihallitus remontoi työlainsäädäntöä kahdella kiistellyllä lakipaketilla vuosisadan vaihteessa, ja uudistuksen keskeisenä osana oli yksityisen sektorin viikkotyöajan lyhentäminen 39 tunnista 35 tuntiin.

Vuosien 1998 ja 2000 lakipaketit tunnetaan silloisen työministerin Martine Aubryn mukaan nimillä Aubry I ja Aubry II.


Saksalainen taloustieteilijä Steffen Lehndorff on kutsunut reformia Euroopan ”viime vuosikymmenien suurimmaksi kokeiluksi, jolla muutetaan työaikoja valtion toimesta”.

Niinpä Suomessakin kannattaa suunnata katseet Ranskaan, kun tulevaisuuden työajoista keskustellaan. Mikä Ranskassa on saldo?

Ei hääppöinen, tai korkeintaan sekalainen. Tällaiseen johtopäätökseen päätyy lukemalla kansainvälisiä tutkimuksia ja kuuntelemalla suomalaisia taloustieteilijöitä.

”Kokonaisuus on monimutkainen ja se on ajan mittaan muuttunut”, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. ”Standardityöaika eli 35 tuntia ei ensinnäkään koskenut koko työvoimaa, ja myöhemmin on esimerkiksi helpotettu ylityön teettämistä.”

Samaa sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.

”Uudistusta on jälkikäteen muutettu asetuksilla ja alakohtaisilla poikkeuksilla, eli sitä on asteittain purettu.”

Työaikojen lyhentämisen tapa noudatti ranskalaista perinnettä, jossa valtio ohjaa markkinataloutta määrätietoisesti. Tätä on toisinaan kutsuttu suomalaisittain kankealla nimellä dirigismi.

Valtio oli Aubry I:ssä ja II:ssa myös maksajan roolissa.

”Kun työaikaa lyhennettiin, kuukausipalkat säilyivät ennallaan minimipalkkaa ansaitsevilla”, PT:n Merja Kauhanen sanoo. ”Kohonneita työvoimakustannuksia kompensoitiin alentamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja, eli valtio maksoi työnantajille. Tämähän oli iso kompensaatio verovaroista.”

35 tunnin tavoite oli alun perin esillä jo sosialisti François Mitterrandin presidenttikaudella 1980-luvulla.

Sosialistihallitus lähti toteuttamaan tavoitetta 1990-luvun lopulla, kun Ranskan työttömyysaste oli kivunnut 12,5 prosenttiin.

Työllisyyden kohentaminen oli uudistuksen tärkeänä kimmokkeena. Ajatus oli, että kun työaika lyhenee, työnantajille syntyy tarve palkata lisää työntekijöitä.

”Näyttö viittaa siihen, ettei se [Ranskan uudistus] ole parantanut työllisyyttä”, toteaa Etlan Antti Kauhanen.

Samoin arvioi PT:n Merja Kauhanen: ”Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen eivät olleet merkittäviä.”

Ranskan uudistuksen matematiikka on tavattoman monimutkainen. Varmuudella voi sanoa vain, että harva ranskalainen tekee säännönmukaista 35 tunnin työviikkoa.



Tosiasialliset viikkotyöajat ovat lyhentyneet – sikäli kuin ovat lyhentyneet – paljon vähemmän kuin kaavaillut neljä tuntia.

Tähän vaikutti ylitöiden teettämisen helpottaminen, mutta monet muutkin tekijät.

Ranskalainen taloustieteilijä Philippe Askenazy on käyttänyt esimerkkinä valintamyymälöiden kassoja. Ennen vuotta 2000 kassahenkilöillä oli kolmen minuutin tauko kerran tunnissa, ja tauot laskettiin osaksi työaikaa.

Uudistuksen jälkeen kolmen minuutin tauot säilyivät, mutta työnantajat eivät laskeneet niitä enää työajaksi. Pelkästään tällä toimenpiteellä työajan neljän tunnin lyhentämisestä oli kuitattu melkein puolet.

Myöskään vuositasolla keskimääräisessa työajassa ei Ranskassa juuri ole pudotusta. Teollisuusmaiden talousjärjestö Oecd:n tilastojen mukaan suomalaisten vuosityöaika on itse asiassa lyhentynyt vuoden 2000 tasosta selvästi reippaammin.

35 tunnin viikko on ranskalaisten suosiossa, vaikka se ei toteudu aiotulla tavalla.

Nuori talousministeri Emmanuel Macron kohtasi vuonna 2014 vastalauseiden ryöpyn, kun hän ilmoitti varsin varovaisin sanakääntein haluavansa lisää poikkeuksia työaikalakiin.

Presidenttinä Macron on ajanut talousuudistuksia, mutta 35 tunnin ”toteemiin” hänkään ei ole rohjennut kajota. Viime keväänä Macron kyllä toisti näkemyksensä, että ranskalaisten pitäisi painaa enemmän töitä.

”Kun katson naapureitamme, me työskentelemme heitä vähemmän sekä elinaikanamme että vuositasolla mitattuna”, Macron väitti.

Tilastojen valossa ainakaan jälkimmäinen väite ei pidä paikkaansa.

Ranskan vuoden 2000 uudistus ei tarjoa selvää opetusta – muuta kuin ehkä sen, että työaikalakien rukkaaminen on todella monimutkaista.

Taloustieteilijä Askenazyn sanoin on syntynyt ”lainsäädännöllinen ja säädösten labyrintti”.

”Lait eivät tuottaneet ihmettä (niin kuin kannattajat toivoivat) eivätkä maailmanloppua (niin kuin vastustajat pelottelivat)”, Askenazy kirjoittaa.

”Aubryn lakien lopullisia seurauksia ei koskaan saada tietää.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Ranska on ollut edelläkävijä


 Työajat lyhenivät läntisessä Euroopassa läpi 1900-luvun.

 Ranskan kansanrintamahallitus sääti 40 tunnin työviikon vuonna 1936. Ranska oli Euroopan ensimmäinen maa, joka näin teki.

 Todelliset tehdyt työajat lyhenivät läntisessä Euroopassa noin 40 viikkotuntiin 1970- ja 80-luvuille tultaessa.

 Ranska päätti 35 tunnin työviikosta vuosien 1998 ja 2000 uudistuksella.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    2. 2

      Arkkitehti Aleksi Rastas ilahtui ja pettyi Triplassa: ”Jokaiselle jotain on ei mitään kellekään”

    3. 3

      ”Saattaa mennä viikkokausia, ettei käy ketään” – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosikymmeniä lähes täydellisessä eristyksessä ilman puolisoa tai ystäviä, ja hänen kaltaistensa määrä kasvaa

      Tilaajille
    4. 4

      Vaateteollisuus saastuttaa enemmän kuin lentoliikenne, vaikka kaupasta voi löytää myös eliniän kestäviä vaatteita – Näin tunnistat kestävän vaatteen ja teet siitä vielä pitkäikäisemmän

      Tilaajille
    5. 5

      ”Tämä on tämmöinen keltainen rotanraato”, hoitaja sanoi Inge-Maj Ekströmin vastasyntyneestä 1981: Omat kokemukset tekivät Ekströmistä kapinallisen kätilön

    6. 6

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    7. 7

      Valtion pitäisi aloittaa positiivinen syrjintä ja palkata muun muassa maahanmuuttajia ja vammaisia, sanoo Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen

    8. 8

      Andy McCoy ei halua muuttua ja vihaa sitä, että musiikkibisnes on pilalla, mutta mitä hän ajattelee onnellisuudesta?

      Tilaajille
    9. 9

      Mercedes-Benzin uusi sähköauto EQC on äärimmäisen mukava ja hiljainen, mutta vie sähköä kuin omakotitalo

      Tilaajille
    10. 10

      HS tapasi Turkin pommitusten uhreja Pohjois-Syyriassa: ”Isisissä kyse oli ihmisistä, jotka pystyi näkemään. Heitä vastaan pystyi taistelemaan”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    2. 2

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    3. 3

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    4. 4

      Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

    5. 5

      Finnkinon toimitusjohtaja irtisanottiin kaikessa hiljaisuudessa yli kuukausi sitten

    6. 6

      Alppihiihtolupaus Nette Kiviranta nukkui auton takapenkillä, kun nokkakolari muutti elämän suunnan – Nyt Kiviranta kävelee, vaikka jalat ovat halvaantuneet

      Tilaajille
    7. 7

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    8. 8

      Kuinka otan itseäni niskasta kiinni ja saan enemmän aikaan? Psykologi antaa neljä neuvoa, joita voi soveltaa niin treenaamiseen kuin työtehtäviin

      Tilaajille
    9. 9

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    10. 10

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää