Unkari haluaa kristillisen Euroopan, johon ei oteta maahan­muuttajia, sanoo ulko­ministeri – ”Teillä on varmaankin vallalla erilainen näkemys”

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó https://www.hs.fi/haku/?query=peter+szijjartoaloitti Suomen-vierailunsa vitsailemalla kameroille, että hän toivottaa Suomelle onnea monien vaikeuksiensa kanssa.

Tämä oli viittaus Unkarissa viime aikoina nousseeseen kritiikkiinhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html Suomen oikeuslaitosta ja mediaa kohtaan. Huumorilinja jatkui, kun ministeri saapui HS:n haastatteluun aikataulusta myöhässä.

”Ne pitävät minua panttivankina! Ei vaan, puhuimme arktiksesta [alueesta] ja arktisena maana Unkarin oli pakko olla paikalla!”

Heti ensimmäisenä Szijjártó ilmoittaa toivovansa, että koko Suomen ja Unkarin välille kehkeytynyt typerä riita voitaisiin jo lopettaa. Tosin riita on kyllä kokonaan Suomen syytä, hän painottaa.

”On aivan täysin käsittämätöntä, miten Suomen poliittiset johtajat alkoivat käyttää Unkaria nyrkkeilysäkkinä! Heräsivät vain aamulla ja alkoivat lyödä. Täysin odottamatonta!”

Suomesta, veljeskansasta, kyllä pidettäisiin Unkarissa hyvin paljon, jos me vain emme olisi puuttuneet heidän asioihinsa, Szijjártó sanoo.

”Kadehdin teitä, kun teillä ei ole riittävästi tekemistä omassa maassanne.”

Szijjártó myöntää naljailleensa juuri itsekin Suomen kustannuksella, mutta suomalaisten ei tarvitse hänen mielipiteestään välittää, niin kuin ei Unkarinkaan suomalaisten mielipiteistä. Molemmilla mailla on vaalit, hän sanoo, ja niissä päätetään maan suunta.

”Väite, että järjestelmämme ei ole demokraattinen, on loukkaus. Olemme luoneet järjestelmämme kansalaisten tuella”, Szijjártó sanoo.

”Ja jos suomalaiset tuomitsevat meidät, mekin saamme kysyä, millä oikeudella perustuslaillisen järjestelmämme tuomitsee maa, jossa ei edes ole perustuslakituomioistuinta.”

Se siitä sovittelusta.

Kevyen nokittelun pinnan alla Suomen ja Unkarin välisessä kiistassa on kyse suuremmista asioista, unionin perus­arvoista ja rahasta.

Suomi aikoo EU:n puheenjohtajamaana nostaa Unkarin oikeusvaltio-ongelmat ensimmäistä kertaa ministerineuvoston asialistalle ja käynnistää Unkarin kuulustelut asiasta. Unkarin on nähty liukuvan yhä kauemmas demokratiasta: EU:n teettämän raportin mukaan maan oikeuslaitoksen ja median riippumattomuus on kyseenalainen ja sosiaaliturvakin riittämätön.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt selvin äänin päätöslauselman, joka voi johtaa Unkarin rankaisemiseen EU:n perusarvojen loukkaamisesta. Rangaistuksena Unkari voisi esimerkiksi menettää EU-tukia.

”[Pääministeri] Viktor Orbánin https://www.hs.fi/haku/?query=viktor+orbaninhallitus on johtanut hyökkäystä eurooppalaisia arvoja vastaan hiljentämällä riippumattoman median, vaihtamalla kriittisiä tuomareita ja kontrolloimalla yliopistoja”, perusteli päätöslauselman esitellyt Judith Sargentini https://www.hs.fi/haku/?query=judith+sargentiniparlamentin päätöstä syksyllä 2018.

Unkaria ja erityisesti Orbánin lähipiiriä on syytetty myös korruptiosta ja EU-rahojen väärinkäytöstä oman asemansa pönkittämiseen.

Kaikki pötypuheita Szijjártón mukaan.

Ulkoministerin mielestä EU:lla sen paremmin kuin Suomella ei pitäisi olla mitään sanottavaa Unkarin demokraattisuudesta.

”Koko EU-parlamentin käynnistämä menettely on vain poliittinen kosto Unkaria vastaan. Miksikö? Koska Unkari ui vastavirtaan monissa asioissa. Pidämme kiinni kulttuuriperinnöstämme, uskonnostamme, kansallisesta identiteetistämme, emmekä päästä maahanmuuttajia laittomasti maahamme. Hyökkäyksellä ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa.”

Kritiikistä huolimatta Unkari ei missään nimessä tahdo lähteä unionista, ja miksi haluaisikaan: se on yksi suurimmista EU-tukien saajamaista. Unkarin suurien tukirahojen mainitseminen saa Szijjártón karvat pystyyn.

”Emme saa tukia siksi, että te olisitte anteliaita tai kivoja tyyppejä. Unkari täyttää kaikki sopimusten vaatimukset.”

Sillä Szijjártó tarkoittaa markkinoiden avaamista. Muita vaatimuksia ei hänen mielestään pitäisi ollakaan.

”Maahanmuutolla tai oikeusvaltioperiaatteella ei ole mitään tekemistä rahojen kanssa.”

Unkari tuntuu haluavan toisenlaisen EU:n. Sellaisen, jossa tavarat liikkuvat vapaasti, ja ihmiset vain unionin sisällä. Jossa tuet ovat yhteiset, mutta niihin ei vaadita yhteisiä arvoja – tai ainakaan niitä, joita Suomi nyt ajaa.

Szijjártó kertoo kyllä uskovansa yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin. Unkari ei vain ole kaikkien kumppaniensa kanssa samaa mieltä siitä, mitkä arvot ne eurooppalaiset arvot ovat. Ensimmäiseksi esimerkiksi ulkoministeri nostaa maahanmuuton.

”400 000 laitonta maahanmuuttajaa kulki maamme läpi. He eivät kunnioittaneet sääntöjämme, kulttuuriamme eivätkä käytössääntöjä”, Szijjártó sanoo.

”Haluamme kyllä EU:n yhteisen maahanmuuttolinjan, joka olisi, että maahanmuuttajia ei päästetä Eurooppaan.”

Toinen Unkarille tärkeä eurooppalainen arvo olisi kristillisyys.

”Eurooppa pitää säilyttää kristittynä maanosana. Meidän täytyy pitää kiinni kristillisestä kulttuurista ja antaa sille erityisasema, ja meidän täytyy suojella rajojamme.”

”Teillä täällä Pohjoismaissa varmaankin on vallalla erilainen näkemys.”

Szijjártó muistelee lämmöllä Suomen entistä ulkoministeriä Timo Soiniahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soinia, ”mukavaa veikkoa”.

”Pidän hänestä hyvin paljon.”

Miehet tapaavat pian uudelleen, kun Soini tulee Budapestiin pitämään esitelmää avoimen kristillisille julkisille henkilöille.

Uskonnon korostaminen ja kristillisten tilaisuuksien pitäminen aiheutti Soinin ulkoministerikaudella ristiriitoja.

”Ymmärrän sen. Nyt hänen on ehkä helpompaa tehdä sellaista”, Szijjártó sanoo.

Szijjártón mielestä yhteiset arvot pitäisi nyt keskustella Euroopan unionissa uusiksi. Jos Unkarin linja ei vielä voitakaan, pian tilanne saattaa olla toinen.

”Uuden Euroopan komission puheenjohtajan valinnan myötä meillä on toivoa käydä näitä keskusteluja”, hän vihjailee.

”Jotkin näistä ajatuksista eivät ehkä ole vielä valtavirtaa. Mutta kun vastavirralla on riittävästi kannatusta, siitä tuleekin valtavirtaa.”