Turkki uhkaa päästää pakolaiset Eurooppaan, jos sille ei anneta apua turvavyöhykkeeseen

Turkki uhkaa laskea jälleen liikkeelle pakolaisia Eurooppaan, ellei sille anneta apua Syyriaan perustettavan turvavyöhykkeen luomiseen, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan sanoi torstaina. Se romuttaisi kolme vuotta käytössä olleen sopimuksen, joka on pitänyt Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän murto-osassa vuoden 2015 lukemista.

Erdoğan haluaa sijoittaa jopa miljoonaa syyrialaista turvavyöhykkeelle, joka perustetaan Syyrian puolelle rajaa. ”Joko tämä tapahtuu, tai sitten avaamme portit”, Erdoğan sanoi.

”Joko tuette meitä tai, suokaa anteeksi, me emme kanna tätä taakkaa yksin. Emme ole saaneet apua kansainväliseltä yhteisöltä eli Euroopan unionilta.”

Kyse on Syyrian sodasta. Taistelut ovat yltyneet Idlibin maakunnassa, jossa myös Turkilla on joukkoja. Se myös tukee joitakin kapinallisryhmiä.

Turkki on huolestunut siitä, että uusi syyrialaispakolaisten aalto lähtisi etsimään turvaa Turkista. Turkkiin on päätynyt arviolta 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista, joiden läsnäolo on Erdoğanille myös sisäpoliittinen ongelma.

Uhkailujen varsinainen kohde on kuitenkin Yhdysvallat, jonka kanssa Turkki on sopinut turvavyöhykkeestä Syyrian-vastaiselle rajalle. Kiristämällä Turkki saisi tavoitteitaan turvavyöhykkeestä läpi.

Turkin mukaan sen hallitsemaan Luoteis-Syyriaan on palannut jo nyt 350 000 Turkissa asunutta syyrialaista. Erdoğanille tämä olisi vasta alkua. ”Tavoitteemme on, että ainakin miljoona syyrialaista veljeämme palaa turvavyöhykkeelle, jonka perustamme 450 kilometriä pitkälle rajallemme”, Erdoğan sanoi.

Kyse ei ole järin veljellisestä aikeesta, sillä harvan kohdalla voitaisiin puhua paluusta. Vain pieni osa Turkissa olevista syyrialaispakolaisista on kotoisin Luoteis-Syyriasta, Turkin omien tilastojen mukaan korkeintaan 17 prosenttia.

Erdoğan sanoi, että Turkki rakentaisi noin 30 kilometrin levyisen suojavyöhykkeen sisälle ”kaupunkeja telttakylien sisään”.

”Näin voisimme tarjota heille ihmisarvoiset elinolosuhteet.”

Toinen Erdoğanin uhkailujen suunta on Eurooppa.

Vuoden 2015 siirtolaiskriisi alkoi, kun siirtolaiset ja turvapaikanhakijat lähtivät suureksi osaksi Turkin kautta kohti Eurooppaa. Jopa yli miljoona tulijaa päätyi Eurooppaan. Se laukaisi rajun vastareaktion, joka pitää Euroopan politiikkaa otteessaan vieläkin.

Suuri osa liikenteestä kulki tuolloin meritse Turkista Kreikkaan ja edelleen Itä-Euroopan kautta kohti pohjoista. Tulijoiden määrää rajoittaakseen EU solmi Turkin kanssa sopimuksen maaliskuussa 2016. Sopimus onkin toiminut. Tosin siirtolais- ja turvapaikanhakijaliikenne on sen jälkeen siirtynyt jälleen läntiselle Välimerelle.

Turkille luvattiin maaliskuussa 2016 jopa kahdeksan miljardia euroa siitä hyvästä, että se valvoisi merirajaansa paremmin. Turkki väittää saaneensa vain murto-osan sille luvatuista varoista.

Sopimus on silti pitänyt. YK:n mukaan Eurooppaan on tullut tänä vuonna toistaiseksi noin 56 000 siirtolaista tai turvapaikanhakijaa, joista noin puolet Kreikan saarien kautta. Määrä on selvästi alle kymmenen prosenttia vuoden 2015 lukemista.

Heinä- ja elokuussa tahti kuitenkin kiihtyi, ja noin 12 000 ihmistä tuli meren yli Kreikkaan. Turkin mukaan elokuussa tulijoita oli noin seitsenkertainen määrä.

”Salakuljettajat tuovat nyt suurempia määriä ihmisiä suuremmilla ja nopeammilla veneillä”, Kreikan hätätilaministeri Michalis Chrysochoidishttps://www.hs.fi/haku/?query=michalis+chrysochoidis sanoi sanomalehti The Guardianin mukaanhttps://www.theguardian.com/world/2019/sep/02/greece-sets-out-emergency-plans-to-tackle-surge-of-migrant-arrivals.

Tulijoiden määrä on ajanut Kreikan ongelmiin, ja se on huolestunut vuoden 2015 tilanteen toistumisesta. Unionissa ei nyt ole tippaakaan halua vastuun jakamiseen, ja Kreikan vastaanottokeskukset ovat täyttyneet äärimmilleen.

Lesbosin saarella 3 000 ihmiselle suunnitellulla leirillä on lähes 11 000 ihmistä. YK:n lasten oikeuksien järjestö Unicef ilmaisi huolensa, kun afganistanilainen poika kuoli Lesbosin saarella alkaneessa tappelussa viime viikolla.

Kreikka on siirtänyt ihmisiä mantereelle, mutta aikoo valvoa myös merialueitaan entistä tiukemmin.

Keskustaoikeistolainen Uusi demokratia -puolue palasi heinäkuussa valtaan, ja uusi hallitus on luvannut ottaa tiukemman linjan. Kreikan ja Turkin välit ovat kiristyneet. Viime viikolla Kreikan ulkoministeri otti Turkin suurlähettilään puhutteluun.

”Alamme lähettää laittomia siirtolaisia takaisin Turkkiin, jota kuitenkin pidetään turvallisena valtiona. Puolet niistä 80 000 ihmisestä, jotka nyt ovat Kreikassa, olisi pitänyt lähettää takaisin, koska heillä ei ole oikeita asiakirjoja tai he eivät täytä turvapaikanhakemisen ehtoja”, Chrysochoidis sanoi.

Erdoğan siis käyttää syyrialaisia pakolaisia pelinappulana Yhdysvaltoja ja Eurooppaa painostaakseen. Hänen torstaina hahmottelemaansa suunnitelmaa miljoonan syyrialaisen palauttamisesta Syyriaan pidetään epäuskottavana. Tavoite on enemmänkin luoda painetta.

”Näyttää selvältä, että olisi mahdotonta asuttaa näin paljon pakolaisia millekään Yhdysvaltain ja YPG:n kanssa neuvoteltavalle alueelle”, saksalaisen Marshall-säätiön vieraileva tutkija Nicholas Danforthhttps://www.hs.fi/haku/?query=nicholas+danforth sanoi uutistoimisto Reutersille.

Luonnollisesti myöskään Syyrian kurdit eivät sulata suunnitelmaa, jossa heidän alueelleen tuotaisiin pakolaisia muualta Syyriasta. Viime viikolla Syyrian kurdiviranomainen Badran Jia Kurdhttps://www.hs.fi/haku/?query=badran+jia+kurd tyrmäsi aikeen ja vaati, että pakolaiset asutetaan kotikaupunkeihinsa.

”Emme voi hyväksyä sitä, että tänne asutettaisiin satojatuhansia muualta kotoisin olevia syyrialaisia”, hän sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.