Kirjeenvaihtajan kommentti: Mitä John Boltonin lähdöstä seuraa?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpinja hänen viimeisimmän turvallisuusneuvonantajansa John Boltonin https://www.hs.fi/haku/?query=john+boltonin erimielisyydet jatkuivat loppuun asti. Trumpin mukaan hän erottihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006234315.html Boltonin. Boltonin mukaan hän irtisanoutui itse tehtävästään.

Bolton oli Trumpin kolmas turvallisuus­neuvon­antaja alle kolme vuotta kestäneen presidentti­kauden aikana. Hän oli erikoinen valinta tehtävään alun perinkin. Bolton ja Trump edustavat kahta erilaista ulko­poliittista filosofiaa: Bolton haluaa kasvattaa Yhdys­valtain läsnä­oloa muualla maailmassa, kun taas Trump kääntyy mieluummin sisään­päin. Amerikka ensin.

Trump haluaisi olla presidentti, joka tuo Yhdysvaltain sotilaat kotiin pitkiltä, kaukaisilta sotaretkiltä. Bolton taas olisi valmis lähtemään uusiin sotiin.

Bolton palveli jo presidentti George W. Bushin https://www.hs.fi/haku/?query=george+w.+bushinhallinnossa, ja häntä kutsutaan yhdeksi vuonna 2003 alkaneen Irakin sodan arkkitehdeistä.

Yhdysvaltain hyökkäyksestä Irakissa seurannut kaaos ei horjuttanut Boltonin uskoa siihen, että Yhdysvaltain tulee yrittää sotavoimin vaihtaa muiden maiden johtajia. Hän on ajanut aggressiivista politiikkaa niin Venezuelaa, Irania kuin Pohjois-Koreaakin vastaan.

Siinä, missä Bolton haluaa pommittaa viholliset vallasta, Trump mieluummin lyö heidän kanssaan kättä. Viimeksi viikonloppuna presidentti kertoi Twitterissä, että hän oli kutsunut äärijärjestö Talebanin johtajat presidentin virkahuvilalle Camp Davidiin kuukausia kestäneiden rauhanneuvotteluiden huipennukseksi. Samalla hetkellä hän tosin kertoi myös, että tälle viikolle suunniteltu tapaaminen oli peruttu.

Jo ajatus Taleban-johtajien kutsumisesta Yhdysvaltain presidentin vieraiksi samalla viikolla, kun maassa muistellaan syyskuun 11. päivän terrori-iskujen uhreja, oli monista yhdysvaltalaisista pöyristyttävä. John Bolton oli yksi heistä.

Silti suurin osa yhdysvaltalaisista haluaa presidenttinsä tavoin, että Yhdysvallat vetäytyy Afganistanista. Kesällä 2019 Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksessa 59 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei Yhdysvaltain sotiminen Afganistanissa ole ollut taistelun arvoista. Irakin sodan kannatus oli vielä heikompi.

Afganistanin rauhanneuvottelut ja Yhdysvaltain vetäytyminen maasta ovat jälleen kerran jäissä, mutta Boltonin katoaminen tilannehuoneesta voi avata uusia diplomaattisia väyliä muualla.

Bolton ajoi kovaa linjaa myös ja ennen kaikkea suhteessa Iraniin. Trump irrottautui Iranin ydinsulkusopimuksesta toukokuussa 2018 eli vain viikkoja sen jälkeen, kun oli nimittänyt Boltonin turvallisuuspoliittiseksi neuvonantajakseen.

Viime kuukausina Iranin ja Yhdysvaltain välit ovat kiristyneet äärimmilleen. Kesäkuun lopussa Trumpin kerrottiin jo hyväksyneen sotilaallisen iskun Irania vastaan mutta peruneen sen viime hetkellä.

Mutta tiistaina, Boltonin lähdön julkistamisen jälkeen, ulkoministeri Mike Pompeo https://www.hs.fi/haku/?query=mike+pompeo sanoi, että presidentti Trump on valmis tapaamaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006234628.html Iranin presidentin Hassan Ruhanin https://www.hs.fi/haku/?query=hassan+ruhanin ”ilman ennakkoehtoja” jo kahden viikon kuluttua New Yorkissa, jonne maailman valtionjohtajat kokoontuvat vuosittaiseen YK:n yleiskokoukseen.

Iranin johto on ilmoittanut, ettei suostu tapaamiseen ennen kuin Yhdysvallat poistaa pakotteensa. Yhdysvallat on päinvastoin kiristänyt niitä entisestään.

Samaan aikaan, kun Yhdysvallat lisää painetta, se on antanut monelta suunnalta viestiä, että on valmis puhumaan iranilaisten kanssa. Trumpilta itseltään kysyttiin Ruhanin tapaamisesta viimeksi maanantaina ja hän vastasi: ”Se voisi tapahtua. Se voisi tapahtua. Minulla ei ole ongelmaa.”

Tapaaminen olisi vastoin John Boltonin pyhimpiä periaatteita. Mutta John Boltonin mielipiteellä ei ole enää merkitystä.