Lennokki-iskut Saudi-Arabian öljyn­tuotantoon uhkaavat heiluttaa maailman­taloutta

Kaksi Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin lauantaina osunutta lennokki-iskua voivat vaikuttaa öljyn hintaan koko maailmassa. Saudi-Arabia ilmoitti sunnuntaina, että iskut supistavat maan öljyntuotannon puoleen.

Vahinkojen laajuutta ei vielä tiedetä, eikä sitä, miten pitkään iskut vaikuttavat raakaöljyn tuotantoon. Siksi vaikutukset maailmantalouteen ovat vielä epävarmoja.

Saudi-Arabia aikoo palauttaa kolmanneksen keskeytyneestä tuotannosta toimintaan maanantaihin mennessä, kertoi yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalhttps://www.wsj.com/articles/saudi-arabia-aims-to-restore-a-third-of-lost-oil-output-by-monday-11568568391?mod=e2tw sunnuntai-iltana Suomen aikaa.

”Meidän pitäisi pystyä palauttamaan 2 miljoonaa barrelia takaisin tuotantoon... huomiseen [maanantaihin] mennessä”, lähde kommentoi Wall Street Journalille.

Lehden mukaan Saudi-Arabian viranomaiset kertovat pitävänsä huolen siitä, etteivät markkinat tule kärsimään öljynpuutteesta.

Iskut kertovat paitsi maailman suurimman öljyntuottajan haavoittuvuudesta myös sodankäynnin muuttumisesta. Iskun tekijäksi ilmoittautuivat naapurimaa Jemenin huthi-kapinalliset.

Miehittämättömien lennokkien sotilaskäytön edelläkävijä Yhdysvallat on jo vuosia tehnyt lennokki-iskuja konfliktialueilla. Teknologian kehittymisen ansiosta nyt myös huthien kaltaisilla aseellisilla ryhmillä on mahdollisuus aiheuttaa lennokeilla suurta vahinkoa. STT:n haastattelema Suomen Riadin-suurlähettiläs Antti Rytövuorihttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rytovuori kuitenkin epäilee kapinallisten kykyä tehdä tällaista iskuahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006239800.html.

Siinä missä vaikkapa terroristijärjestö Isisin Syyriassa käyttämien, teknisesti alkeellisten lennokkien tavoite oli tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä, lauantain isku ei tappanut ketään vaan oli tähdätty strategisesti erittäin tärkeään kohteeseen, Saudi-Arabian ja koko maailman suurimpaan öljyntuotantolaitokseen.

Iskujen takia menetetään Saudi-Arabian mukaan 5,7 miljoonan barrelin päivittäinen öljytuotanto. Se vastaa noin viittä prosenttia maailman kysynnästä.

”Totta kai se on iso häiriö markkinalle, mutta näköpiirissä ei ole tietoa siitä, kuinka pitkäaikainen häiriö on. Se taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon hinnat mahdollisesti nousevat”, sanoo North European Oil Trade -öljynhankintayhtiön vastuullisuusjohtaja Timo Huhtisaarihttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+huhtisaari.

Sekä Huhtisaari että Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnähttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+karna pitävät selvänä, että öljymarkkinat reagoivat iskuihin. Ensireaktiot nähdään aamuyöllä Suomen aikaa, kun raaka-ainepörssit avautuvat.

Kärnä ennustaa, että raakaöljyn hinta nousee maanantaina nopeasti useita dollareita barrelilta. Jos Saudi-Arabia saa öljynjalostuslaitoksensa nopeasti korjattua, vaikutus hintoihin jäänee lyhytaikaiseksi.

Viime aikoina öljyn hinnassa ja tuotantomäärissä on ollut pikemminkin laskupaineita, kun maailmantalouden kasvu on hidastunut.

Polttoaineiden hinnoissa vaikutus näkyy viiveellä, koska nyt myynnissä oleva bensiini on valmistettu aikaisemmin halvalla ostetusta öljystä. Öljyn hinnan vaikutusta bensiinin hintaan lieventää Suomessa se, että merkittävä osa bensiinin hinnasta koostuu veroista.

Maailman öljyvarastot ovat tällä hetkellä hyvät ja markkinoilla on riittävästi öljyä, Kärnä toteaa.

Öljyä on myös varmuusvarastoissa. Jos varastoja ryhdyttäisiin purkamaan, niistä riittäisi öljyä useiksi kuukausiksi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA sanoi sunnuntaina tarkkailevansa tilannetta ja kertoi, ettei vielä ryhdy vapauttamaan varmuusvarastoja.

Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ilmoittivat sunnuntaina olevansa valmiit paikkaamaan tuotantohäiriöitä omilla öljyvarastoillaan.

Reutersin lähteen mukaan Saudi-Arabia saa pidettyä öljynvientinsä ensi viikolla tavallisella tasolla, uutistoimisto kertoi sunnuntai-iltana Suomen aikaa.

Huhtisaari toppuuttelee talouslehdistön analyytikkojen spekulaatioita siitä, että brent-viitelaadun hinta nousisi esimerkiksi kymmenen dollaria barrelilla ja tilanteen pitkittyessä paljon enemmänkin. Perjantaina brent-laadun raakaöljy maksoi noin 60 dollaria barrelilta.

”Lähihistoriassa on ollut aikoja, joissa öljyn hinta on ollut huomattavastikin korkeampi kuin tällä hetkellä, eikä maailmantalous ole pysähtynyt silloinkaan. On fiksua katsoa rauhassa, miten tilanne kehittyy.”

Lauantain iskut kohdistuivat valtiollisen öljy-yhtiön Aramcon kahteen suureen öljyntuotantolaitokseen. Tekijäksi ilmoittautuneet huthi-kapinalliset ovat aiemminkin iskeneet lennokeilla Saudi-Arabian öljykohteisiin. Kohteet ovat olleet merkitykseltään lauantaista pienempiä.

Toistaiseksi ei ole varmaa, mistä lennokit ammuttiin. Saudi-Arabian läheinen liittolainen Yhdysvallat syytti heti Irania. Ulkoministeri Mike Pompeohttps://www.hs.fi/haku/?query=mike+pompeo sanoi, että ei ole todisteita siitä, että lennokit olisi laukaistu nimenomaan Jemenistä. Muitakaan todisteita Yhdysvallat ei toistaiseksi ole esittänyt.

Saudi-Arabian tukema Jemenin hallitus ja Iranin tukemat huthit ovat vastapuolia Jemenissä vuodesta 2014 käydyssä sodassa. Maassa vallitsee humanitaarinen ja taloudellinen katastrofi.

Iskut pahentavat Lähi-idän tilannetta, jossa etenkin Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat viime kuukausina kiristyneet äärimmilleen. Yhdysvallat on syyttänyt Irania useista iskuista säiliöaluksiin Persianlahdella. Iran kiistää osallisuutensa.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterreshttps://www.hs.fi/haku/?query=antonio+guterres kommentoi tilannetta sunnuntaina. Uutistoimistojen mukaan Guterres tuomitsi öljyntuotantolaitoksiin kohdistuneet lennokki-iskut ja kehotti asianosaisia käyttämään mahdollisimman paljon hillintää, jottei tilanne kärjisty entisestään.

Miten on mahdollista, että kapinallisryhmä onnistuisi vahingoittamaan mahtavaa Saudi-Arabiaa, joka käytti viime vuonna aseisiin Sipri-tutkimuslaitoksen arvionhttps://sipri.org/sites/default/files/2019-04/fs_1904_milex_2018_0.pdf mukaan 60 miljardia euroa, kolmanneksi eniten maailmassa?

Yksi vastaus on nykyteknologia, joka mahdollistaa tuhoisat iskut melko edullisellakin kalustolla.

Iskussa käytettyjen lennokkien rakentaminen on saattanut maksaa 15 000 dollaria tai vähemmän (noin 13 000 euroa), arvioi hollantilaisen PAX-järjestön vanhempi tutkija Wim Zwijnenburghttps://www.hs.fi/haku/?query=wim+zwijnenburg The New York Timeshttps://www.nytimes.com/2019/09/14/world/middleeast/saudi-arabia-refineries-drone-attack.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage -lehdelle.

Huthien käytössä olevien lennokkien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kapinalliset sanoivat ampuneensa lauantaina kymmenen lennokkia.

Zwijnenburgin mukaan huthit hyötyvät halvoista lennokeista, koska ne pystyvät tuottamaan paljon vahinkoa, mutta niiden jäljittäminen ja alasampuminen on vaikeaa.

Huthien lennokki-iskujen menestys saattaa johtaa siihen, että Iranin liittolaiset alkavat käyttää lennokkeja myös Irakissa, Syyriassa ja Libanonissa, hän arvioi.

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat syyttäneet Irania huthien kouluttamisesta ohjus- ja lennokkiteknologiassa. Kaksi Iranissa olevaa lähdettä kertoi New York Timesille, että huthien edustajat ovat saaneet Iranissa koulutusta lennokkien kokoamiseen, käyttöön ja korjaamiseen.

YK:n Jemen-asiantuntijaryhmä totesi tammikuussa raportissaanhttps://undocs.org/en/S/2019/83, että huthi-joukoilla on käytössään aiempaa edistyneempää lennokkikalustoa.

UAV-X-lennokin huippunopeus on 200–250 kilometriä tunnissa ja kantomatka voi olla 1 200–1 500 kilometriä tuuliolosuhteista riippuen. Tämä tukee huthien väitettä, että he pystyisivät iskemään Riadiin, Abu Dhabiin ja Dubaihin.

YK-ryhmä tutustui tutkimuksensa aikana lennokkeihin, joiden lastina oli 18 kiloa räjähteitä sekoitettuna tuhovoimaa lisääviin kuulalaakereihin.

Lauantain iskujen pääkohde, maailman suurin öljynjalostuslaitos, sijaitsee Abqaiqissa noin 800 kilometrin päässä Jemenin ja Saudi-Arabian rajasta. Vielä lyhyempi matka Abqaiqiin olisi idästä Iranista tai pohjoisesta Irakista. Saudi-Arabia sanoi sunnuntaina tutkivansa, mistä ilmansuunnasta lennokit tulivat.


Lennokkeja käytetään tappamisen lisäksi moneen tarkoitukseen, kuten sotilastiedusteluun. Niiden tekninen taso ja hinta vaihtelevat paljon.

Yhdysvallat on tehnyt lennokki-iskuja jo vuosien ajan eri puolilla maailmaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Yhdysvaltoja siitä, että sen iskuissa kuolee paljon siviilejä.

Kesällä Iran ampui alas Yhdysvaltain Global Hawk -tiedustelulennokin. Yhden sellaisen lennokin hinta on sata miljoonaa dollaria (90 miljoonaa euroa), kertoo aikakauslehti The Atlantichttps://www.theatlantic.com/ideas/archive/2019/06/drones-dont-spark-war-humans-do/592279/.

Tiedustelulennokin tehtävä on lentää niin korkealla, ettei se joudu ilmapuolustuksen tuhoamaksi, ja kerätä mahdollisimman paljon signaaleja ja tiedustelutietoa, lehti kirjoittaa.

Monet Yhdysvaltojen käyttämistä lennokeista ovat suurempia kuin miehitetyt hävittäjät, ja ne pystyvät kuljettamaan tiedustelulaitteita ja ohjuksia. Esimerkiksi MQ-9 Reaper -lennokin siipiväli on 20 metriä eli kaksi kertaa pitempi kuin F-16-hävittäjällä, kertoo Business Insider https://www.businessinsider.com/russia-announced-it-would-give-military-small-drones-with-bombs-2019-7?r=US&IR=T-lehti.

Terroristijärjestö Isis on käyttänyt Syyrian sodassa laajalti tekniikaltaan yksinkertaisia ja edullisia harrastelennokkeja, joihin on kiinnitetty räjähteitä. Niiden kantomatka on lyhyt, mutta ne pystyvät aiheuttamaan paljon tuhoa.

Jemenin sota puhkesi 2014, kun maan pohjoisosissa asuvan shiialaisen zaidi-lahkon niin sanotut huthikapinalliset valtasivat pääkaupunki Sanaan ja pakottivat presidentti Abd Rabbu Mansur Hadinhttps://www.hs.fi/haku/?query=abd+rabbu+mansur+hadin pakenemaan Saudi-Arabiaan.

Monimutkaisen konfliktin historia on pitkä. Shiialaiset huthit ovat ainakin vuosituhannen alusta asti syyttäneet hallitusta syrjinnästä ja sunnalaisen, salafistisen islamin pakkosyötöstä Saudi-Arabian tuella. Saudit osallistuivathttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004725524.html huthien pommituksiin Pohjois-Jemenissä jo vuonna 2009.

Jemenin hallitus ja Saudi-Arabia ovat syyttäneet Irania siitä, että se aseistaa Jemenin hutheja ja yrittää näin levittää lonkeroitaan Saudi-Arabian etelärajalle. Jemenin sodassa on muitakin osapuolia, joita esitellään oheisessa kuvakoosteessa:


Oikaisu 15.9.2019: Aiemmin jutussa sanottiin, että Saudi-Arabia tuottaa päivässä 5,7 miljoonaa barrelia öljyä. Se on määrä, jonka Saudi-Arabia menettää päivässä iskujen takia.