Ulkomaat

Kirja ehdottaa, että YK julistaisi maailmanlaajuisen ilmastohätätilan – Näin se vaikuttaisi

Sitran Mari Pantsar ja yritysten ilmastoverkoston Jouni Keronen ruotivat nelivuotisdemokratian heikkouksia pitkäkestoisen ilmasto-ongelman ratkaisussa.

Kuvitteellinen uutisotsikko: ”YK on tänään julistanut maailmanlaajuisen ilmastohätätilan”.

Mitä siitä seuraisi?

EU:n jäsenvaltioiden päämiehet Suomen pääministeriä myöten kokoontuisivat hätäistuntoon. Siellä sovittaisiin, että Euroopan unioni aikaistaa tavoitettaan ilmastoneutraalista EU:sta kymmenellä vuodella, eli ilmastopäästöt pitäisi painaa hiilinielujen tasolle jo vuoteen 2040 mennessä. Samalla alettaisiin laatia merkittävää tukipakettia Afrikan maille, jottei ihmisten tarvitse lähteä sieltä ilmastopakolaisiksi.

Ja vastaavalla tavalla hallitukset ja parlamentit eri maissa ympäri maailman kiihdyttäisivät ilmastotoimiaan.

Näin ainakin, jos asiat sujuisivat kuten Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen mielestä niiden pitäisi sujua. He ehdottavat tänään torstaina julkaistussa kirjassaan, että YK:n olisi syytä harkita julistavansa globaali ilmastohätätila. Niin pitkälle maapallon lämpeneminen seurannaisvaikutuksineen on heidän mielestään edennyt.

”Tai jos hätätilan julistamista ei pidetä vielä aiheellisena, ainakin pitäisi luoda kriteerit sille, minkälaisessa tilanteessa hätätila pitäisi julistaa. Nyt saamme ikäviä uutisia eri puolilta maailmaa päivittäin. Esimerkiksi 100 miljoonalta intialaiselta uhkaa loppua pohjavesi ja arktinen jääpeite sulaa. Jos se ei anna aihetta julistaa hätätilaa, mikä sitten”, Pantsar kysyy.


”Vähintään kriteerit pitäisi määritellä. Itse julistushan voi olla vaikka kolmiportainen: hälytys, varoitus ja hätätila. Jos hätätila määritellään ja julistetaan liian myöhään, esimerkiksi ilmastonmuutoksen vahvistaman myrskyn tai kuivuuden takia, ollaan toimenpiteiden kanssa jo myöhässä. Hillitsemiseen tarvitaan lähes koko energiajärjestelmämme uusiminen, joten sitä ei tehdä hetkessä. Siksi pitäisi miettiä valmiiksi, miten kriisin edetessä toimittaisiin”, Keronen kuvailee.

Mari Pantsar johtaa hiilineutraalin kiertotalouden kokonaisuutta Sitrassa. Jouni Keronen on toiminnanjohtaja yritysten ylimmän johdon Climate Leadership Coalition -ilmastoverkostossa.

Toistaiseksi todellisuus on aika toinen. Esimerkiksi Britannia, Kanada, Ranska, Argentiina ja Irlanti ovat jo julistaneet ilmastohätätilan. Suurempia niistä ei – ainakaan vielä – ole seurannut.

”Eri maiden, myös Suomen, hätätilajulistukset ovat historiassa painottuneet pääosin oman maan ruoka-, vesi-, ja energiahuollon sekä turvallisuuden turvaamiseen. On ilahduttavaa, että ainakin lehtitietietojen perusteella osa näistä uusista ilmastohätätilajulistuksista kohdistuu myös hillintätoimiin.”


Tienhaarassa-nimisen kirjan julkaisu on ajoitettu New Yorkin ilmastokokouksen alle. Ehkä terveiset kulkeutuvat YK:n pääsihteerin António Guterresin koolle kutsumaan ilmastohuippukokoukseen, joka pidetään maanantaina New Yorkissa.

Kirjassa käydään läpi myös demokratian ongelmia ilmastonmuutoksen ratkaisussa.

Yksi tavoite on, että vuonna 2050 ihmiskunnan luomien hiilinielujen pitäisi riittää kattamaan ihmiskunnan ilmastopäästöt. Keronen ja Pantsar laskevat, että siihen mennessä Suomessa ehditään pitää seitsemät ja EU:n alueella yli 200 parlamenttivaalit.

Kun hallituksen ja hallitusohjelman tehtävä on tuottaa tuloksia neljän vuoden aikana, on vaikeaa saada aikaan vuosikymmenien päähän vaikuttavia toimia.

Omalta osaltaan YK:n asettama ilmastohätätila voisi avata poliitikoille enemmän liikkumavaraa, koska päätösten kiireellisyyttä voisi perustella maailmanlaajuisella julistuksella. Suomessakin hallitukset ovat perustelleet talouspolitiikan kiristyksiä uhkaavalla luottoluokituksen laskulla.

Yhdeksi ratkaisukeinoksi nelivuotisdemokratian heilahteluihin kirjoittajat nostavat Britannian ilmastokomitean (Comittee on Climate Change). Yli vaalikausien istuva komitea antaa ehdotuksia ja seuraa ilmastopolitiikan toteutumista. Sen on nähty tasoittaneen Britanniassa vaaleista aiheutuvaa vaihtelua ja nostaneen ilmastopolitiikan kunnianhimoa.

”Asiantuntijat ympäri maailman ihailevat, miten tämä Britanniassa toimii. Siellä on tehty tosi järkevää ilmastopolitiikkaa”, Keronen sanoo.

Siksi kirjoittajat haluavat vastaavan elimen Suomeenkin. ”Ilmastopolitiikka ei saisi olla vaaliase”, Keronen tiivistää.

Tosin Suomessahan on jo tiedemaailman tutkijoista koostuva ilmastopaneeli, joka antaa suosituksia maan hallituksen ilmastopolitiikkaan. Eikö se kelpaa tai riitä?

”Paneeli on tehnyt äärettömän hyvää työtä, mutta maan hallitus nimittää sen aina määräajaksi. Pitäisi myös saada vahvempi varmuus, että suosituksia ei ainoastaan kuunnella vaan myös otetaan huomioon”, Pantsar perustelee.

Mitä ehdotuksesta sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta?

”Ilmastopaneeli on toiminut vasta runsaat kolme vuotta. Ensin kannattaa katsoa, miten se toimii, ennen kuin sanoo mitään suuntaan tai toiseen”, Ollikainen sanoo.

Hän näkee pari isoa eroa Britannian komitean ja Suomen paneelin välillä: valta ja resurssit. Molemmat ovat Britanniassa vahvemmalla tolalla.

”Britanniassa tällä elimellä on enemmän valtaa. He määrittelevät hiilibudjetit aina viideksi vuodeksi ja esittävät ne suoraan kansalliselle parlamentille. Vuosien 2023–2027 hiilibudjetissa on jo yli 60 prosentin päästövähennykset sisällä. Suomen ilmastolakiin tätä hiilibudjetointia ei haluttu, ja emme myöskään tee ehdotuksia suoraan eduskunnalle”, Ollikainen vertailee.


Ollikainen muistuttaa, että politiikan neuvomisen idea on joka tapauksessa sama, ja Britannian komitea oli aikanaan esikuva Suomen ilmastopaneelille. Molemmissa malleissa on puolensa.

”Britannian mallissa parlamentarismi vahvistuu. Päästövähennystavoitteista ei tule hallituksen kiistaa. Hallitus voi siellä ajatella, että parlamentti on nämä päättänyt ja me vain toteutamme. Mutta sitten taas siellä ollaan etäisempiä hallitukseen kuin me täällä Suomessa.”

”Britanniassa on yli 30 tutkijaa ja vielä varsinainen paneeli, eli vielä kuusi lordia päälle. Resurssoinnissa siis on eroa”, Ollikainen jatkaa vertailua.

Suomessa 14:ta paneelin jäsentä avustaa kaksi sihteeriä.

260-sivuisessa kirjassa käydään demokratian ongelmakohtien lisäksi muun muassa ilmastonmuutoksen historiaa ja eri ratkaisukeinoja. Kustantaja on Docendo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Šakkimaailmassa nousi kohu: supertähti Magnus Carlsen teki maailmanennätyksen, jonka toinen pelaaja kiisti välittömästi

    2. 2

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    3. 3

      Trump vertasi virkarikostutkintaa lynkkaukseen, monet järkyttyivät sanavalinnasta

    4. 4

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    5. 5

      Alahuone meni äänin 329–299 Boris Johnsonin brexit-lain taakse, mutta torppasi pikakäsittelyn äänin 322–308 – EU-eroa tuskin lokakuussa

    6. 6

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    7. 7

      Venäjän laivasto löysi arktiselta alueelta viisi uutta saarta

    8. 8

      Väärä uskomus itsestä voi paljastaa itsetunto-ongelman, sanoo asiantuntija – Moni puhuu huonosta itsetunnosta, vaikka tarkoittaa aivan toista asiaa

    9. 9

      Kaksoisolentokilpailun voittajasta ei ollut epäselvyyttä, kun kameramies löysi katsomosta oikean Teemu Selänteen

    10. 10

      Patrick Day oli vuoden neljäs uhri: Nyrkkeilijöitä kuolee kehään ”soturikoodin” ja yleisön tyrmäyshimon vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    2. 2

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    3. 3

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    4. 4

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    5. 5

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamu­juominen erityisen suomalainen ilmiö?

    6. 6

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä – valtiovarainministeri Lintilä: ”Pitää suhtautua vakavasti”

    7. 7

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    8. 8

      Miksi kuollut läheinen voi ilmestyä terveellekin ihmiselle? Tutkijan mukaan harha­näkyihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    9. 9

      Hukkaako säästeliäs rahansa? Nollakorkojen maailma kurittaa vanhoihin oppeihin nojaavia kotitalouksia

      Tilaajille
    10. 10

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää