Ulkomaat    |   HS-haastattelu

Münchenin turvallisuus­kokouksen johtajan mukaan Saksalla on syytä itsekritiikkiin Nord Stream 2 -hankkeen hoidosta: ”Hanke ei ollut saksalaisen diplomatian mestariteos”

Maailman tunnetuinta turvallisuuspolitiikan kokousta johtavan Wolfgang Ischingerin mielestä EU:n pitäisi puhua ulkopolitiikasta yhtenäisemmällä äänellä. Siihen kuuluu myös ”energiaulkopolitiikka”.

Itämeren pohjaan rakennettavien Nord Stream 2 -kaasuputkien rakennustyöt ovat jo loppusuoralla. Kahden uuden Venäjältä Saksaan kulkevan putken pitäisi olla käyttökunnossa jo tämän vuoden lopulla.

Hanke on työläs ja kallis, mutta sen hintaa ei voi mitata vain rahassa. Erityisesti Puolan, Baltian maiden ja Ukrainan vastustama putkihanke on Saksalle poliittisesti hintava.

”Saksan parlamentin puhemies ja entinen finanssiministeri Wolfgang Schäuble totesi juuri, että Saksa on menettänyt melko lailla joidenkin muiden jäsenmaiden luottamusta tämän vuoksi”, sanoo Münchenin turvallisuuskokouksen puheenjohtaja Wolfgang Ischinger HS:n haastattelussa.

”Hanke ei ollut saksalaisen diplomatian mestariteos, hän sanoi. Olen täysin samaa mieltä.”

Ischingerin mielestä EU:lla ja sen jäsenmailla onkin paljon pohdittavaa, sillä globaali turvallisuustilanne on nyt vaarallisessa asennossa. Peiliinkin on syytä katsoa.

Ischinger ei ole mikään tuuleen huutelija. Hänen johtamansa, vuosittain järjestettävä Münchenin turvallisuuskokous on maailman keskeisimpiä turvallisuuspolitiikan keskusteluareenoita. Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu siihen säännöllisesti.

Kokous on Saksalle tärkeä väline korostaa transatlanttista suhdetta, minkä vuoksi paikalla on Saksan johdon lisäksi yleensä myös Yhdysvaltain varapresidentti ja iso joukko kongressiedustajia. Kokous on myös se foorumi, jolla Venäjän presidentti Vladimir Putin piti vuonna 2007 kuuluisan puheensa, joka ennakoi Venäjän ja lännen välien kylmenemistä.

Pitkän diplomaattiuran Saksan ulkoministeriössä tehnyt Ischinger alkoi johtaa kokousta vuonna 2008. Hän on siis osa maailman turvallisuuspoliittista eliittiä ja tehtävänsä vuoksi nykyisin kysytty kommentaattori.

Ischingerin mielestä Saksalla on putkihankkeesta opittavaa.

”Jos puoltaa, kuten me puollamme, johdonmukaista yhteistä ulkopolitiikkaa, ei voi suhtautua ulkopolitiikkaan kuin kakkuun, josta leikkaa pois palan ja sanoo sen kuuluvan kansallisten päätösten piiriin. Se ei johda uskottavaan EU-politiikkaan.”

Hänen mukaansa ”energiaulkopolitiikka” pitäisikin saada EU:n komission alaisuuteen. Komissio hankkisi sitten konsensuksen jäsenmaiden kesken ja tekisi suosituksia.

Ischingerin sanoo, ettei kannata putkihankkeen keskeyttämistä. ”Mutta suhtaudun hyvin kriittisesti tapaan, jolla se hoidettiin.”

Saksalle hanke oli poliittisesti ja taloudellisesti tärkeä, koska se tarvitsee venäläistä kaasua päätettyään sulkea ydinvoimalat.

EU:n johdonmukainen ja yhtenäinen ulkopolitiikka on yksi Ischingerin lempiteemoja. Hän on jo pitkään vaatinut EU-maita vahvistamaan yhteistä ääntään.

Se on hänestä paras keino selvitä nykyisessä tilanteessa, jossa ”kansainvälinen järjestys hajoaa, kansainvälistä oikeutta ei oteta huomioon ja sopimuksista irtaannutaan”.

”Meillä ei ole enää varaa Saksan Kiina-politiikkaan, Ranskan Kiina-politiikkaan tai Suomen Venäjä-politiikkaan. Olemme onnistuneet haastamaan Venäjän yhtenäisellä äänellä ainakin pakotteiden suhteen, mutta olemme kaukana yhteisestä ja johdonmukaisesta Kiina-strategiasta.”

Ischinger onkin jo pitkään sanonut, että EU:n pitäisi päättää ulkopolitiikasta määräenemmistöllä. Silloin millään maalla ei olisi veto-oikeutta.

Myös Suomi on kallistunut sille kannalle, että määräenemmistöpäätöksiä voitaisiin ulkopolitiikassa lisätä.

Ischinger sanoo toivovansa, että uusi Saksan entisen puolustusministerin Ursula von der Leyenin johtama komissio saa tehtyä EU:sta kyvykkäämmän, kunnioitetumman ja tilanteita ennakoivan toimijan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ischinger tuntee von der Leyenin hyvin, sillä tämä on istunut Münchenin turvallisuuskokouksen neuvottelukunnassa. Hän sanoo von der Leyenin komissiolla olevan nyt mahdollisuus saada EU näyttämään kansalaisille myös vahvuutena eikä vain byrokraattisena rasitteena.

”Minusta se on hänen komissionsa päätehtävä, koska nyt ihmiset eivät arvosta ja tue EU:ta”, Ischinger sanoo.

Viime aikoina erityisen aktiivinen on ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron. EU:n uudistamisen lisäksi hän puhuu muun muassa suhteiden kohentamisesta Venäjään ja uudesta Kiina-politiikasta.

Ischinger sanoo suhtautuvansa ”pohjimmiltaan” Macronin pyrkimyksiin myönteisesti.

Läheskään kaikki eivät ole innostuneita Macronin hankkeista. Moni itäinen EU-maa suhtautuu epäillen Macronin puheisiin suhteiden lämmittämisestä Venäjän kanssa eikä siksi halua antaa esimerkiksi Macronille liikaa valtaa määrittää ulkopolitiikkaa.

Ischinger sanoo ymmärtävänsä huolen Macronin Venäjä-puheista. Hänestä Ranskan pitääkin konsultoida muita eikä vain pyyhältää omaa tahtiaan.

”Minusta Macron on periaatteessa oikeassa sanoessaan, että meidän pitää pohtia suhteemme Venäjään uudestaan. Ongelma vain on, että tangoon tarvitaan kaksi.”

Ischinger sanoo, ettei usko Venäjän olevan nyt valmis ratkaisemaan isoja kiistakysymyksiä, joita sillä on EU:n kanssa. Sellaisia kuten Itä-Ukrainaa tai Krimiä.

Itä-Ukrainan sota jatkuu edelleen. Se on vaatinut jo ainakin 13 000 uhria.

Macron on siinäkin aktiivinen. Hän on aikeissa järjestää sodasta neuvottelevan Normandia-ryhmän huippukokouksen. Siihen kuuluvat Ranska, Saksa, Ukraina ja Venäjä, mutta Yhdysvallat ei.

”Minusta Ranskan ja Saksan Normandia-ryhmän läntisinä edustajina on keskusteltava ja koordinoitava jokainen Normandia-ryhmän strategisesti merkittävä askel Yhdysvaltain kanssa”, Ischinger sanoo.

”En usko Vladimir Putinin olevan valmis allekirjoittamaan mitään erillistä sopimusta Macronin ja Angela Merkelin kanssa, sillä hän miettii aina Yhdysvaltain roolia ja sitä, voiko hän luoda velvoitteita myös Yhdysvalloille.”

Venäjä haluaisikin nähdä itsensä tasaveroisena toimijana Yhdysvaltain kanssa. Se haluaisi olla suurvalta, joka voi valita noudattamansa säännöt.

”Venäjä ei kuitenkaan ole oikeasti sellainen maa, jollaisena sen johto sen haluaa nähdä. Venäjän talous on Espanjan talouden kokoinen. Se on suurvalta vain kun ajatellaan ydinaseita.”

Tosin nyt niitä pitääkin ajatella, kun sekä Yhdysvallat että Venäjä ovat irtaantuneet keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Sopimus oli Euroopalle tärkeä, sillä sen solmimisvaiheessa sekä Yhdysvalloilla että silloisella Neuvostoliitolla oli alueella ohjuksia.

Ischingerin mukaan eurooppalaisilla onkin syytä itsekritiikkiin. EU:n olisi pitänyt kertoa vuosien aikana selvemmin sekä Moskovassa että Washingtonissa, kuinka strategisesti tärkeä INF Euroopalle on.

”Nyt meillä ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia. Silti EU:n pitää nyt selittää sekä Moskovassa että Washingtonissa, ettei se halua varustelukilpaa Eurooppaan”, Ischinger sanoo.

”Palaan tietenkin taas yhteiseen ääneen.”

Sitten hän lisää.

”Meidän ei kuitenkaan pidä sanoa, ettei Eurooppaan tule koskaan uusia ydinasejärjestelmä. Jos emme uhkaa sillä, venäläiset ajattelevat voivansa tehdä mitä vain. Diplomatiassa ei ole koskaan hyvä sulkea vaihtoehtoja pois.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Wolfgang Ischinger


 Teki varsinaisen työuransa Saksan ulkoministeriössä.

 Toimi muun muassa Saksan Washingtonin-suurlähettiläänä, Saksan Lontoon-suurlähettiläänä ja ulkoministeriön valtiosihteerinä.

 Aloitti Münchenin turvallisuuskokouksen puheenjohtajana 2008.

 Vuosina 2008–2014 finanssiyhtiö Allianzin johtotehtävissä.

 Koulutukseltaan juristi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump vertasi virkarikostutkintaa lynkkaukseen, monet järkyttyivät sanavalinnasta

    2. 2

      Alahuone meni äänin 329–299 Boris Johnsonin brexit-lain taakse, mutta torppasi pikakäsittelyn äänin 322–308 – HS seuraa ja näyttää suorana

    3. 3

      Venäjän laivasto löysi arktiselta alueelta viisi uutta saarta

    4. 4

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    5. 5

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    6. 6

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    7. 7

      Šakkimaailmassa nousi kohu: supertähti Magnus Carlsen teki maailmanennätyksen, jonka toinen pelaaja kiisti välittömästi

    8. 8

      Väärä uskomus itsestä voi paljastaa itsetunto-ongelman, sanoo asiantuntija – Moni puhuu huonosta itsetunnosta, vaikka tarkoittaa aivan toista asiaa

    9. 9

      Syyskuussa tuli 40 000 työllistä lisää, joista 39 000 oli naisia

    10. 10

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    2. 2

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    3. 3

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    4. 4

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    5. 5

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamu­juominen erityisen suomalainen ilmiö?

    6. 6

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä – valtiovarainministeri Lintilä: ”Pitää suhtautua vakavasti”

    7. 7

      Miksi kuollut läheinen voi ilmestyä terveellekin ihmiselle? Tutkijan mukaan harha­näkyihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    8. 8

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    9. 9

      Hukkaako säästeliäs rahansa? Nollakorkojen maailma kurittaa vanhoihin oppeihin nojaavia kotitalouksia

      Tilaajille
    10. 10

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää