Postimees-lehden päätoimittajan käyttämä natsiviittaus kuohuttaa Virossa

”Haluatteko totaalista sotaa?”, kysyi Hitlerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=hitlerin propagandaministeri Joseph Goebbelshttps://www.hs.fi/haku/?query=joseph+goebbels saksalaisilta urheilupalatsipuheessaan vuonna 1943. Hiottua retoriikkaa sisältäneen puheen tarkoituksena oli valaa taistelutahtoa saksalaisiin.

Siksi monet virolaiset kohottivat kulmakarvojaan sunnuntaina, kun Postimees-lehden päätoimittaja Peeter Helmehttps://www.hs.fi/haku/?query=peeter+helme julkaisi mielipidekirjoituksen, joka oli otsikoitu noilla kuuluisilla sanoilla.

Helme nimitettiin Posti­meehen pää­toimittajaksi keväällä parlamentti­vaalien jälkeen. Helme on kansallis­konservatiivisen Ekren puheen­johtajan, sisäministeri Mart Helmenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mart+helmen veljen­poika.

Helme kommentoi artikkelilla lauantaina Tallinnan Hirveparkissa järjestettyä mielenosoitusta, jossa vaadittiin pääministeri Jüri Rataksenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juri+rataksen ja tämän hallituksen eroa. Mielenosoitukseen osallistui muun muassa virolaisia kulttuurivaikuttajia ja oppositiossa olevan sosiaalidemokraattisen puolueen johtohahmoja. Viron suosituimman puolueen, oppositiossa olevan reformipuolueen edustajia mielenosoituksessa ei nähty.

Helmen mielestä mielenosoitukset ovat osoitus Viroon syntyneistä rinnakkaisista todellisuuksista. Helme asetti mielenosoituksiin osallistuneet vasemman laidan edustajat ja Ekren kovimman linjan kannattajat poliittisen linjan ääripäihin. Helme varoitti tekstissään molempia osapuolia ajautumasta syvempään konfliktiin, tai seurauksena on ”totaalinen sota”, jota kukaan ei halua.

Helmen artikkelia on puitu virolaisessa mediassa alkuviikosta. Postimeehestä kesällä eronnut toimittaja Vilja Kiislerhttps://www.hs.fi/haku/?query=vilja+kiisler kritisoi Helmen kirjoitusta ankarasti Eesti Päevalehdessä. Kiislerin mielestä natsiviittauksen käyttäminen on naamioitu uhkaus, ja Helme osoittaa tekstillään käyttävänsä kansalliskonservatiivisen Ekren kanssa samoja argumentoinnin keinoja.

”Jos Peeter Helmen viimeisin mielipidekirjoitus olisi julkaistu Uutes Uudistesissa, kukaan ei olisi yllättynyt. Jutun on kuitenkin kirjoittanut Postimeehen päätoimittaja, mikä asettaa tekstin täysin eri kontekstiin”, Vilja Kiisler kirjoittaa, viitaten Ekren kannattajien uutissivustoon.

Kiisler muistutti, että kansalaiset voivat vastustaa hallitusta ilman, että he tukisivat oppositiopuolueita.

Helme ja Eesti Päevalehden päätoimittaja Urmo Soonvaldhttps://www.hs.fi/haku/?query=urmo+soonvald keskustelivat artikkelista Viron televisiossa tiistaina. Soonvald sanoi Helmen laukovan tekstissä ”puolitotuuksia” ja valheellisia väitteitä. Hänen mielestään median pitäisi välttää sotaisten termien tuomista jokapäiväiseen keskusteluun.

Helme puolusti sanavalintaansa sanomalla, että hänen mielestään sota on paras tapa kuvata tilannetta, jossa yhteiskunnan eri ryhmät eivät keskustele keskenään ja leimaavat toisensa pahaksi.

Virolaisten politiikan tutkijoiden mielestä päätoimittajan artikkeli ja sitä seurannut keskustelu kuvastaa osuvasti Viron jännitteistä poliittista ilmapiiriä.

Tekstin kirvoittama reaktio oli hieman ylimitoitettu, mikä toisaalta oli luultavasti Helmen tavoite, HS:lle sanoo Tarton yliopiston poliittisen tutkimuksen Johan Skytte -instituutin tutkija Martin Mölderhttps://www.hs.fi/haku/?query=martin+molder.

Natsiviittauksen käyttäminen oli Mölderin arvion mukaan laskelmoitu kikka, jonka avulla Helme pyrki alleviivaamaan sitä, että aidon keskustelun sijaan ihmiset tarttuvat yksittäisiin sanoihin ja lauseisiin. Helmen artikkelin pääviestinä oli huoli yhteiskunnan polarisaatiosta, mutta kohu kiinnittyi artikkelin populistisiin sanankäänteisiin.

Ekren edustajat ovat viljelleet natsiviittauksia puheissaan, mutta tutkija Mölderin mukaan niiden tarkoituksena ei ole niinkään ilmaista natsisympatioita, vaan provosoida vastapuolta.

”Kaikki Ekren viittaukset natsi-Saksaan saavat vastapuolen sekaisin. Niiden käyttäminen on ilmiselvä ansa, jonka tarkoituksena on trollata vastapuolta”, Mölder sanoo.

Helmen ulostulo oli harvinainen, sillä päätoimittajat harvoin ottavat noin voimakkain sanankääntein kantaa politiikkaan. Postimees-lehden linja on muuttunut kansalliskonservatiivisempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana, mutta tutkijat eivät silti ole huolissaan lehdistönvapauden tilasta Virossa.

”Toimittajat ovat selkeämpiä poliittisten kantojensa kanssa, mutta journalismin laatu tai vapaus ei ole muuttunut”, Mölder sanoo.

Vaikka poliittinen ilmapiiri on jännittynyt, ja mediaympäristö on virittynyt äärimmilleen reagoimaan jokaiseen ideologiseen ärsykkeeseen, on hallituksen tulevaisuus melko tukevalla pohjalla ainakin paikallisvaaleihin asti, tutkijat sanovat.

Tallinnan yliopiston politiikan tutkija Tõnis Saartshttps://www.hs.fi/haku/?query=tonis+saarts arvioi elokuussa Helsingin Sanomille, että hallituksen koetinkivet nähdään syksyllä talousarvion ja budjettineuvotteluiden muodossa. Talousarvio osoittautui siedettäväksi, ja budjettineuvotteluistakin hallitus todennäköisesti selviää, Saarts sanoo.

Rataksen hallitus, joka koostuu keskustavasemmistolaisesta puolueesta, konservatiivisesta Isänmaasta ja Ekrestä, ei ole kovin suosittu mielipidemittausten valossa, mutta tutkijat muistuttavat, että se on vielä taipaleensa alussa. Tähän mennessä hallitus on ehtinyt lähinnä laskea alkoholiveroa.

Poliisiylijohtajaa koskeneen skandaalin ja kurinpalautuksen jälkeen Ekre on vähentänyt radikaaleja ulostulojaan, ja Isänmaa keskittyy suuren vaalilupauksensa, eli eläkeuudistuksen läpiviemiseen, Saarts sanoo.

”Vaikka Ekre ehdottaisi radikaaleja muutoksia, sillä ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tukea hallituksen sisällä viemään niitä läpi”, Saarts sanoo.

Lisäksi Mölderin mukaan Rataksen hallitus ei ole niin epäsuosittu, mitä julkisen keskustelun perusteella voisi luulla. Keskustapuolueen kannatus ei ole juurikaan laskenut koalition muodostamisen jälkeen.

Hallituksen äänekkäitä vastustajia voisi kuvailla sosiaaliseksi eliitiksi, johon kuuluu esimerkiksi IT- ja liike-elämän edustajien ja toimittajien kaltaista väkeä, Mölder sanoo. Esimerkiksi maaseudulla ja matalasti koulutettujen keskuudessa Ekren kannatus on suurta.

Saarts ja Mölder ennustavat hallituksen pysyvän koossa ainakin ensi vuoden loppupuolelle asti, ellei jotain yllättävää tapahdu.

Hallitusyhteistyö on Ratakselle järkiavioliitto, Saarts sanoo. Jos ensi vuonna näyttää siltä, että yhteistyö Ekren kanssa osoittautuu huonoksi diiliksi paikallisvaalien lähestyessä, voi tilanne muuttua.