Ulkomaat

Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valo­vuosia vanhaa ilmasto­väkeä edellä”, sanoo amerikkalais­professori

Yhdysvallat on aina ollut globaalin ilmastopolitiikan ongelmatapaus. Nuoret amerikkalaisaktivistit yrittävät muuttaa tämän keskittymällä kotirintamaan.

New York

Onhan se kohtuutonta. Ikäistäänkin nuoremman näköinen 16-vuotias ruotsalaistyttö, jonka harteille on sälytetty niin samanmielisten raskaat toiveet kuin eri mieltä olevien epäilykset ja viha.

Mutta lettipäinen Greta Thunberg näyttää perjantaina pärjäävän vallan hyvin. Hän odottaa lavan vierustalla vuoroaan, katoaa välillä äitinsä ja muiden aikuisten keskelle, mutta kun oikein kurottelee, saattaa nähdä hymyn.

New Yorkissa kymmenet tuhannet marssivat puistoon finanssikatu Wall Streetin naapuriin ja odottavat näkevänsä Thunbergin. Lavalla yksi mielenosoituksen järjestäjistä pohjustaa puheenvuoroa. Hän luettelee ruotsalaisen saavutuksia, alkaen Nobelin rauhanpalkintoehdokkuudesta. Thunberg katselee kenkiään.

Perjantaina neljä miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa osoitti mieltään kireämmän ilmastopolitiikan puolesta. Se on historiallinen määrä.

Kriitikot epäilevät, että Thunberg on pelkkä maskotti. Sellainen, jonka takana on suurempia voimia.

Se pitää paikkansa. Ruotsalaisaktivistin taustalla on valtava joukko pelkästään hänen ikätovereitaan, muita ilmastonmuutosta pelkääviä lapsia ja nuoria.

Heille lavalle noussut Thunberg osoitti sanansa:

”Tämän ei pitäisi olla näin. Meidän ei pitäisi olla niitä, jotka taistelevat tulevaisuuden puolesta, ja silti me olemme tässä”, Thunberg sanoo.

”Me asetamme tämän kriisin aiheuttajat vastuuseen.”

Greta Thunberg on armoton populisti.

”Greta ei puhu politiikan yksityiskohdista. Se on fiksua”, ympäristöpolitiikkaan erikoistunut Kalifornian yliopiston apulaisprofessori Leah Stokes sanoo.

Usein ympäristöliike on hypännyt suoraan politiikan lillukanvarsiin, siihen, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Nyt liikkeelle lähteneet nuoret ovat tästä vapaita. He pyytävät aikuisia tekemään jotain ja nopeasti.

”Lakkoilevilla nuorilla on moraalinen auktoriteetti. He eivät ole olleet luomassa ongelmaa, mutta he sen kohtaavat.”

Ilmastomielenosoituksia on nähty ennenkin, mutta nuorten ilmastoliike eroaa niistä, sanoo arvostetun Brownin yliopiston ympäristötieteiden professori Timmons Roberts.

”Tämä on täysin uutta.”

Roberts oli itse paikalla Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ja sitä ympäröivässä mielenosoituksessa vuonna 2009. Silloin kaduilla olivat vakiintuneet, suuret ympäristöjärjestöt, joiden taktiikka ja tavoitteet olivat maltillisia, hän sanoo.

Ajettiin asteittaisia politiikkauudistuksia ja toivottiin teknologisia muutoksia. Ilmastopolitiikka oli erillään muista oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. Duunareiden tai paikallisyhteisöjen huoliin ei kiinnitetty huomiota.

”Uusi sukupolvi on erilainen”, Roberts sanoo.

”He ovat kärsimättömiä eikä heille kelpaa vastaukseksi, että asia on työn alla.”

Ei pitäisikään kelvata, Roberts sanoo. Asteittaiset muutokset olisivat riittäneet, jos ne olisi aloitettu ajoissa. Sen sijaan maailman päästöt kasvavat edelleen, vaikka ilmastonmuutoksesta on väännetty yli kolmekymmentä vuotta.

Nuorilla on korkean tahon liittolaisia. YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut maailman valtiot ja Greta Thunbergin tänään maanantaina ilmastohuippukokoukseen New Yorkiin.

Hänen viestinsä on sama kuin Thunbergin: nyt tarvitaan tekoja. Kokouksessa saavat puhua vain ne maat, jotka tuovat pöytään jonkin uuden ilmastolupauksen.

Mutta tämä on nähty ennenkin: Maailman maat kokoontuvat YK-kokoukseen puhumaan kaikkia koskevasta uhasta. Sitten joko korkealle asetetut odotukset jäävät täyttymättä tai, kuten tällä kertaa, kukaan ei oikein edes odota mitään.

Tämän vuoden kokous lähinnä pohjustaa ensi vuotta. Silloin valtioiden pitäisi sopia siitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteita nostetaan.

Ilmastokeskustelu menee usein syyttelyksi. Kenen päästöillä on merkitystä? Miksi Suomi tekisi mitään, kun suuret maatkaan eivät tee? Miksi köyhän intialaisen pitäisi kärsiä siitä, että rikkaat eurooppalaiset saavat pitää elintasonsa?

Yksi asia on kuitenkin selvä. Yhdysvalloilla on ilmastonmuutoksen torjumisessa valtava merkitys. Maan hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 prosenttia koko maailman päästöistä. Osuus on toiseksi suurin Kiinan jälkeen.

Henkeä kohden amerikkalaisten hiilijalanjälki on 20 hiilidioksiditonnia, kun suomalaisen on 12 ja kiinalaisen 8,5 tonnia.

Yksittäisellä amerikkalaisella on paitsi suurempi hiilijalanjälki myös enemmän valtaa kuin kiinalaisella. Yhdysvallat on demokratia, ja äänestämällä amerikkalaisten on mahdollisuus vaikuttaa maansa ilmastopolitiikkaan.

Jos maailman johtava suurvalta ja talous vähentäisi päästöjään kunnianhimoisesti, sillä olisi vaikutusta myös muun maailman toimiin.

”Kahta vuotta lukuun ottamatta Yhdysvallat oli aina ongelmatapaus”, sanoo Roberts, joka oli mukana YK:n ilmastokokouksissa vuosina 2003–2017.

Tänä vuonna Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei osallistu YK:n ilmastohuippukokoukseen lainkaan. Hän on kyllä samassa rakennuksessa, mutta pitää mieluummin puheenvuoron uskonnonvapautta käsittelevässä tapahtumassa.

Perjantain mielenosoituksista huolimatta myös nuoret amerikkalaisaktivistit ovat siirtäneet YK:n sivuun.

Heidän tähtäimensä on marraskuussa 2020 ja Yhdysvaltain vaaleissa. He ymmärtävät, ettei maan ilmastopolitiikka muutu ennen kuin äänestäjät painostavat sen muuttumaan.

The Washington Postin viime viikolla julkaiseman kyselyn mukaan lähes joka neljäs amerikkalaisteini on osallistunut johonkin mielenilmaukseen ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta.

16-vuotias newyorkilainen Lola Tung on yksi heistä. Tung käveli ulos koulustaan perjantaiaamuna. Vuoden 2020 ajatteleminen sai hänet hymyilemään.

”Täytän 18 juuri ennen vaaleja.”

Tämäkin on uutta. Professori Robertsin mukaan edellisen sukupolven ilmastoaktivisteilta puuttui kokonaan vaalistrategia. Nyt ilmastonmuutos yritetään vihdoin nostaa kysymykseksi, jonka perusteella amerikkalaiset valitsevat, ketä äänestävät.

”Aktivistien taktiikka on hyvin kiinnostava. He ovat valinneet pääkohteensa demokraattipuoleen sisäpiiristä”, Roberts sanoo.

Viime syksynä aktivistit esimerkiksi linnoittautuivat edustajainhuoneen demokraattijohtajan Nancy Pelosin toimistoon.

”Tämä sisäpiiri on tietenkin raivoissaan.”

Luontevampi vihollinen löytyisi republikaanipuolueesta, jolla on läheiset suhteet öljy- ja kaasuteollisuuteen ja jonka johdolla Yhdysvallat on pysytellyt kansainvälisten ilmastosopimusten ulkopuolella.

Mutta aktivistit laskevat, että on tehokkaampaa radikalisoida demokraatteja. Polarisoituneessa maassa on turha yrittää saada vastapuolta puolelleen. Sen sijaan samalla puolella olevia voi liikuttaa ottamaan jyrkempiä kantoja.

”Kaikki puhuvat siitä, että tämä sukupolvi ei ole valmis kompromisseihin.”

Ylivoimainen enemmistö yhdysvaltalaisista uskoo tieteeseen ja sanoo, että ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta. Huoli sen seurauksista on kasvanut. The Washington Postin kyselyn mukaan lähes puolet yhdysvaltalaisista pitää nyt ilmastonmuutosta kriisinä. Viisi vuotta sitten näin ajatteli alle neljännes.

Tämän huolen muuttaminen vallaksi vaatii sitkeää pohjatyötä. Yhdysvaltoja muuttaneet kansanliikkeet 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeestä 2010-luvun oikeistolaiseen teekutsuliikkeeseen ovat kaikki rakentuneet vahvan ruohonjuuritason työn varaan.

”Nuoret rakentavat liikettä poikkeuksellisen vahvasti. Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, Roberts sanoo.

Kun aktivistit puhuvat toisilleen, yksi sana toistuu toistumistaan: järjestäytyminen, järjestäytyminen, järjestäytyminen.

Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että jokaista neuvotaan pyytämään mukaan kymmenen kaveria, joista jokaisen pitäisi pyytää mukaan taas seuraavat kymmenen kaveria.

Tämän pitäisi ilahduttaa Harvardin yliopiston sosiologian professoria Theda Skocpolia. Hän lyttäsi Yhdysvaltojen ilmastovaikuttajat sen jälkeen, kun Barack Obaman ajama päästökauppalainsäädäntö kaatui kongressissa vuosikymmenen alussa.

Skocpolin Naming the Problem -artikkelin kritiikki kohdistui siihen, että lainsäädännön puolustajat keskittyivät vallan ylimpiin kammareihin ja lobbaukseen sen sijaan, että olisivat hankkineet asialleen myös massojen tuen.

Miten se tuki sitten hankitaan? Sitä nuoret nyt opettelevat.

He ovat taitavia viestinnässä, miettivät strategiansa etukäteen ja ymmärtävät, ettei yksi mielenosoitus vielä muuta mitään.

Silti heillä on vastassaan samoja esteitä kuin aiemmillakin sukupolvilla. Ihmiset ovat kyllä huolissaan maailmasta, mutta usein arkihuolet menevät sen edelle.

Se näkyi perjantaina myös New Yorkissa. Suurimmat ulosmarssit nähtiin kaupungin eliittikouluista. Köyhimpien alueiden kouluissa oppilailla oli muuta mietittävää.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Ilmastokokous paljastaa railot


  YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut maailman valtiot ilmastokokoukseen maanantaina.

  Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää kokouksessa Suomen puheen.

  Suomi on ansainnut puheenvuoron, koska hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi aikoo olla hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä.

  Kokouksen odotetaan tuovan näkyviin valtioiden väliset erot ilmastopolitiikassa entistäkin selvemmin.

  Yhteensä 75 valtiota on luvannut kiristää ilmastotavoitteitaan aiemmasta. Kiina on joukossa mutta Yhdysvallat ei.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni asia Euroopassa on muuttunut vuoden 2015 jälkeen, ja siksi syyrialaiset eivät ehkä suuntaa joukoittain sodan jaloista Suomeen

    2. 2

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    3. 3

      Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki kuollakseen lähellä Itämeren rantaa 3 000 vuotta sitten?

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      ”Pitäkää tunkkinne” – Triplan pysäköinti­maksuja kauhistellaan korkeiksi, mutta ovatko ne sitä?

    6. 6

      ”Komppaan kaikkia, et ihan diippiishittii” – Somessa irvaillaan Triplan nimistölle, YIT puolustaa ”kansainvälisyyttä”

    7. 7

      Helsinkiläisen opiskelijan poikkeuksellinen tutkielma kerää hehkutusta: ”Voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”

    8. 8

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    9. 9

      Junasta noussut muukalainen ojensi Tiia Maria Saarelle yhtäkkiä rakkaudentäyteisen kirjeen: ”Kyllähän minulla kyyneleet tulivat silmiin”

    10. 10

      Sveitsiläinen lentoyhtiö keskeytti uuden Airbus-koneensa käytön, kun sen moottorit hajosivat kolmesti Ranskan yllä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    3. 3

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    4. 4

      Helsinkiläisen opiskelijan poikkeuksellinen tutkielma kerää hehkutusta: ”Voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”

    5. 5

      Lapsensa onnettomuudessa menettäneet britti­vanhemmat järkyttyivät Valkoisessa talossa: Epäilty yli­ajaja oli Trumpin kutsumana viereisessä huoneessa

    6. 6

      Junasta noussut muukalainen ojensi Tiia Maria Saarelle yhtäkkiä rakkaudentäyteisen kirjeen: ”Kyllähän minulla kyyneleet tulivat silmiin”

    7. 7

      Elisa Wirkkalan remontoimat ja sisustamat asunnot menevät kaupaksi nopeasti, ja nyt hän paljastaa vinkkinsä

      Tilaajille
    8. 8

      ”Komppaan kaikkia, et ihan diippiishittii” – Somessa irvaillaan Triplan nimistölle, YIT puolustaa ”kansainvälisyyttä”

    9. 9

      ”Pitäkää tunkkinne” – Triplan pysäköinti­maksuja kauhistellaan korkeiksi, mutta ovatko ne sitä?

    10. 10

      Kiina esitteli taistelu­helikopterin, joka muistuttaa lentävää lautasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    5. 5

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    6. 6

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää