Merenpinta nousee jo yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin ennen, mikä vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään, varoittaa IPCC

Merenpinta nousee maailmanlaajuisesti yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin viime vuosisadalla, ja nousu kiihtyy ja jatkuu vuosisatojen ajan.

Merenpinnan nousulla ja jääalueiden sulamisella on jo nyt peruuttamattomia seurauksia, joita ilmaston lämpeneminen kiihdyttää entisestään. Se vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkien maapallon ihmisten elämään, varoittaa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC keskiviikkona julkaistussa raportissaanhttps://www.ipcc.ch/srocc/chapter/summary-for-policymakers/.

Erikoisraportti keskittyy ensimmäistä kertaa meriin ja jään peittämiin alueisiin ja osoittaa, miksi niiden suojeleminen on elintärkeää ja kiireellistä.

Meret ja jäätiköt voivat joidenkin mielestä tuntua kaukaisilta. Ne vaikuttavat kuitenkin säähän ja ilmastoon, ruokaan, juomaveteen, energiaan, kauppaan, kuljetuksiin, matkailuun, terveyteen ja hyvinvointiin, kulttuuriin sekä identiteettiin, sanoi IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Leehttps://www.hs.fi/haku/?query=hoesung+lee.

Jään ja lumen hupeneminen näkyy hyvin myös Suomessa. Suomen tilanteesta kuultiin enemmän iltapäivällä Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön tilaisuudessa, josta voi katsoa nauhoitteen alta.


Osa jään peittämistä alueista voidaan vielä pelastaa, mutta kunnianhimoisilla päästöleikkauksilla ja sopeutumistoimilla on IPCC:n mukaan kiire. Jos emme toimi heti, kustannukset ja riskit kasvavat nopeasti.

Raportti on jatkoa IPCC:n kahdelle aiemmalle vuoden kuluessa julkaistulle raportille. Viime syksynä ilmastopaneeli julkaisi raportin, jonka mukaan jo kahden asteen lämpenemisellä olisi peruuttamattomia vaikutuksia ja meidän kaikkien on muutettava elämäntapaammehttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html.

Kesällä julkaistu raportti keskittyi maankäyttöönhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006198105.html ja korosti ruoantuotannon ja metsien käytön muuttamista kestävämpään suuntaan.

Vaikka kävisi niin hyvin, että kasvihuonekaasupäästöt saataisiin nopeasti vähenemään ja ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin rajaamaan alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan, merenpinta nousisi 30–60 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä.

Nykymenolla ilmasto lämpenee yli kolme astetta. Se tarkoittaa, että merenpinta voi nousta tämän vuosisadan loppuun mennessä 60–110 senttimetriä.

Muutos on hyvin nopeaa verrattuna aiempaan: koko 1900-luvun aikana merenpinta nousi keskimäärin 15 senttimetriä.

Ennustettu merenpinnan nousu vuosisadan loppuun mennessä on kymmenen senttimetriä suurempi kuin IPCC:n edellinen arvio vuodelta 2014. Syynä on Antarktiksen odotettua nopeampi sulaminen.

Vuoteen 2300 mennessä merenpinta voi nykymenolla nousta neljä metriä.

Suurin syy merenpinnan nousuun on jäätiköiden ja jään peittämien alueiden sulaminen. Noin kymmenen prosenttia maapallon pinta-alasta on jäätiköiden tai mannerjään peitossa. Jäätiköitä on napa-alueiden lisäksi muun muassa korkeissa vuoristoissa, kuten Himalajalla ja Euroopan Alpeilla.

Etenkin Grönlannin ja Antarktiksen mannerjäätiköiden sulamiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Siksi merenpinnan nousun tarkka ennustaminen on vaikeaa.

Se tiedetään, että paksun, yli viisi vuotta vanhan arktisen merijään osuus on jo vähentynyt 90 prosenttia.

Tähän mennessä maapallon ilmasto on lämmennyt keskimäärin yhden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sen seurauksena valtameret ovat lämmenneet ja happamoituneet ja tuottavat siksi aiempaa vähemmän ravintoa.

Valtameret ovat hillinneet ilmaston lämpenemistä, sillä ne ovat varastoineet yli 90 prosenttia ilmastojärjestelmän ylimääräisestä lämpöenergiasta. Kun ilmasto lämpenee, meriin sitoutuu yhä enemmän lämpöä.

Samaan aikaan valtameriin on varastoitunut 20–30 prosenttia ihmisen 1980-luvulta lähtien tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Se on johtanut merien happamoitumiseen ja hapenpuutteeseen.

Matalien rannikkoalueiden ja pienten saarivaltioiden asukkaille kysymys on kirjaimellisesti elämästä ja kuolemasta, sillä alueet uhkaavat jäädä osin tai kokonaan veden alle.

Suurin osa maailman ihmisistä, joiden kotiseutuja merenpinnan nousu uhkaa, asuu köyhissä, runsasväkisissä ja tiheään asutuissa maissa. Monin paikoin merenpinnan nousuun ei ole varauduttu mitenkään. IPCC korostaakin sopeutumisen merkitystä.

Matalilla rannikkoalueilla elää nykyisin noin 680 miljoonaa ihmistä eli noin kymmenesosa maailman väestöstä.

Pienissä saarivaltioissa elää noin 65 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi Malediivien pinta-alasta puolet on alle metrin korkeudella merenpinnasta.

Jos merenpinta nousee metrin, jopa satojen miljoonien ihmisten on jätettävä nykyinen asuinpaikkansa.

Meren lämpeneminen lisää myrskyjä, rankkasateita, tulvia ja muita ääri-ilmiöitä.

Arktisella ja boreaalisella alueella ikiroutaan on sitoutunut jopa kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin ilmakehässä on nykyisin. Ikiroudan sulaminen voi vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja ja lämmittää ilmastoa entisestään.

Arktisella alueella ilmasto lämpenee jo kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin.

Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua keskimäärin alle kahteen asteeseen, neljännes maanpintaa lähellä olevasta ikiroudasta sulaa vuoteen 2100 mennessä, IPCC varoittaa. Jos päästöt jatkavat voimakasta kasvuaan, ikiroudasta voidaan menettää 70 prosenttia.

Arktisella alueella elää neljä miljoonaa ihmistä, joista joka kymmenes kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Ikiroudan ja jään sulaminen vaikuttaa suoraan heidän elinkeinoonsa ja elinoloihinsa.

Maailman vuoristoalueilla elää nykyisin noin 670 miljoonaa ihmistä. Vuoristojen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa ihmisten elämään myös laajemmalla alueella.

Esimerkiksi Himalajalta saavat alkunsa Aasian tärkeimmät joet ja Alpeilta useat Euroopan tärkeimmistä joista, kuten Rein, Rhône ja Tonava.

Alppien jäätiköt ovat kutistuneet puoleen 1900-luvun alusta lähtien. Niiden ennustetaan katoavan lähes täysin vuosisadan loppuun mennessä.

Jään hupeneminen vaikuttaa myös vuoriston ulkopuolella laajalla alueella turismiin, vesivoimaan, vesikuljetuksiin ja maatalouteen.

Lue lisää:

Grönlannin jäätikön sulamisesta: HS vietti kaksi vuorokautta yhdessä maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaahttps://dynamic.hs.fi/2019/gronlanti/?_ga=2.119050825.1773965020.1569238274-415000404.1551249375

Pohjoisen merijään historiallisesta tutkimushankkeesta: Vuosi jään armoillahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006239284.html

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen: Pinnan allehttps://dynamic.hs.fi/2019/pinnan-alle/

Merenpinnan noususta Intian köyhällä Sundarbansin alueella: Tiikerin maa katoaahttps://dynamic.hs.fi/2019/tiikerin-maa-katoa/?_ga=2.42496357.1773965020.1569238274-415000404.1551249375

Rhônen jäätikön katoamisesta: Taistelu sulamista vastaanhttps://dynamic.hs.fi/2019/jaatikko/?_ga=2.112418372.1773965020.1569238274-415000404.1551249375

Tulviin varautumisesta Hollannin Rotterdamissa: Suojassa tulvaportin takanahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005803013.html