Ulkomaat

Merenpinta nousee jo yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin ennen, mikä vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään, varoittaa IPCC

Maailman jäätiköiden ja merien suojelu on elintärkeää ja kiireellistä.

Merenpinta nousee maailmanlaajuisesti yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin viime vuosisadalla, ja nousu kiihtyy ja jatkuu vuosisatojen ajan.

Merenpinnan nousulla ja jääalueiden sulamisella on jo nyt peruuttamattomia seurauksia, joita ilmaston lämpeneminen kiihdyttää entisestään. Se vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkien maapallon ihmisten elämään, varoittaa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC keskiviikkona julkaistussa raportissaan.

Erikoisraportti keskittyy ensimmäistä kertaa meriin ja jään peittämiin alueisiin ja osoittaa, miksi niiden suojeleminen on elintärkeää ja kiireellistä.

Meret ja jäätiköt voivat joidenkin mielestä tuntua kaukaisilta. Ne vaikuttavat kuitenkin säähän ja ilmastoon, ruokaan, juomaveteen, energiaan, kauppaan, kuljetuksiin, matkailuun, terveyteen ja hyvinvointiin, kulttuuriin sekä identiteettiin, sanoi IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee.

Jään ja lumen hupeneminen näkyy hyvin myös Suomessa. Suomen tilanteesta kuultiin enemmän iltapäivällä Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön tilaisuudessa, josta voi katsoa nauhoitteen alta.


Osa jään peittämistä alueista voidaan vielä pelastaa, mutta kunnianhimoisilla päästöleikkauksilla ja sopeutumistoimilla on IPCC:n mukaan kiire. Jos emme toimi heti, kustannukset ja riskit kasvavat nopeasti.

Raportti on jatkoa IPCC:n kahdelle aiemmalle vuoden kuluessa julkaistulle raportille. Viime syksynä ilmastopaneeli julkaisi raportin, jonka mukaan jo kahden asteen lämpenemisellä olisi peruuttamattomia vaikutuksia ja meidän kaikkien on muutettava elämäntapaamme.

Kesällä julkaistu raportti keskittyi maankäyttöön ja korosti ruoantuotannon ja metsien käytön muuttamista kestävämpään suuntaan.

Vaikka kävisi niin hyvin, että kasvihuonekaasupäästöt saataisiin nopeasti vähenemään ja ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin rajaamaan alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan, merenpinta nousisi 30–60 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä.

Nykymenolla ilmasto lämpenee yli kolme astetta. Se tarkoittaa, että merenpinta voi nousta tämän vuosisadan loppuun mennessä 60–110 senttimetriä.

Muutos on hyvin nopeaa verrattuna aiempaan: koko 1900-luvun aikana merenpinta nousi keskimäärin 15 senttimetriä.

Ennustettu merenpinnan nousu vuosisadan loppuun mennessä on kymmenen senttimetriä suurempi kuin IPCC:n edellinen arvio vuodelta 2014. Syynä on Antarktiksen odotettua nopeampi sulaminen.

Vuoteen 2300 mennessä merenpinta voi nykymenolla nousta neljä metriä.

Suurin syy merenpinnan nousuun on jäätiköiden ja jään peittämien alueiden sulaminen. Noin kymmenen prosenttia maapallon pinta-alasta on jäätiköiden tai mannerjään peitossa. Jäätiköitä on napa-alueiden lisäksi muun muassa korkeissa vuoristoissa, kuten Himalajalla ja Euroopan Alpeilla.

Etenkin Grönlannin ja Antarktiksen mannerjäätiköiden sulamiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Siksi merenpinnan nousun tarkka ennustaminen on vaikeaa.

Se tiedetään, että paksun, yli viisi vuotta vanhan arktisen merijään osuus on jo vähentynyt 90 prosenttia.

Tähän mennessä maapallon ilmasto on lämmennyt keskimäärin yhden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sen seurauksena valtameret ovat lämmenneet ja happamoituneet ja tuottavat siksi aiempaa vähemmän ravintoa.

Valtameret ovat hillinneet ilmaston lämpenemistä, sillä ne ovat varastoineet yli 90 prosenttia ilmastojärjestelmän ylimääräisestä lämpöenergiasta. Kun ilmasto lämpenee, meriin sitoutuu yhä enemmän lämpöä.

Samaan aikaan valtameriin on varastoitunut 20–30 prosenttia ihmisen 1980-luvulta lähtien tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Se on johtanut merien happamoitumiseen ja hapenpuutteeseen.


Matalien rannikkoalueiden ja pienten saarivaltioiden asukkaille kysymys on kirjaimellisesti elämästä ja kuolemasta, sillä alueet uhkaavat jäädä osin tai kokonaan veden alle.

Suurin osa maailman ihmisistä, joiden kotiseutuja merenpinnan nousu uhkaa, asuu köyhissä, runsasväkisissä ja tiheään asutuissa maissa. Monin paikoin merenpinnan nousuun ei ole varauduttu mitenkään. IPCC korostaakin sopeutumisen merkitystä.

Matalilla rannikkoalueilla elää nykyisin noin 680 miljoonaa ihmistä eli noin kymmenesosa maailman väestöstä.

Pienissä saarivaltioissa elää noin 65 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi Malediivien pinta-alasta puolet on alle metrin korkeudella merenpinnasta.

Jos merenpinta nousee metrin, jopa satojen miljoonien ihmisten on jätettävä nykyinen asuinpaikkansa.

Meren lämpeneminen lisää myrskyjä, rankkasateita, tulvia ja muita ääri-ilmiöitä.

Arktisella ja boreaalisella alueella ikiroutaan on sitoutunut jopa kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin ilmakehässä on nykyisin. Ikiroudan sulaminen voi vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja ja lämmittää ilmastoa entisestään.

Arktisella alueella ilmasto lämpenee jo kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin.

Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua keskimäärin alle kahteen asteeseen, neljännes maanpintaa lähellä olevasta ikiroudasta sulaa vuoteen 2100 mennessä, IPCC varoittaa. Jos päästöt jatkavat voimakasta kasvuaan, ikiroudasta voidaan menettää 70 prosenttia.

Arktisella alueella elää neljä miljoonaa ihmistä, joista joka kymmenes kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Ikiroudan ja jään sulaminen vaikuttaa suoraan heidän elinkeinoonsa ja elinoloihinsa.

Maailman vuoristoalueilla elää nykyisin noin 670 miljoonaa ihmistä. Vuoristojen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa ihmisten elämään myös laajemmalla alueella.

Esimerkiksi Himalajalta saavat alkunsa Aasian tärkeimmät joet ja Alpeilta useat Euroopan tärkeimmistä joista, kuten Rein, Rhône ja Tonava.

Alppien jäätiköt ovat kutistuneet puoleen 1900-luvun alusta lähtien. Niiden ennustetaan katoavan lähes täysin vuosisadan loppuun mennessä.

Jään hupeneminen vaikuttaa myös vuoriston ulkopuolella laajalla alueella turismiin, vesivoimaan, vesikuljetuksiin ja maatalouteen.

Lue lisää:

Grönlannin jäätikön sulamisesta: HS vietti kaksi vuorokautta yhdessä maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

Pohjoisen merijään historiallisesta tutkimushankkeesta: Vuosi jään armoilla

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen: Pinnan alle

Merenpinnan noususta Intian köyhällä Sundarbansin alueella: Tiikerin maa katoaa

Rhônen jäätikön katoamisesta: Taistelu sulamista vastaan

Tulviin varautumisesta Hollannin Rotterdamissa: Suojassa tulvaportin takana
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Raportti perustuu lähes 7 000 lähteeseen


 Ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen meriä ja jääalueita käsittelevän erikoisraportin tekemiseen on osallistunut kahden vuoden ajan 104 tutkijaa 36 maasta.

 Raportin lähteenä on käytetty 6 981:tä tieteellistä julkaisua.

 IPCC on YK:n alainen elin. Sen tehtävä on tarjota päättäjille tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen seurauksista ja riskeistä sekä edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillintää. IPCC:llä on 195 jäsenvaltiota.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Finnkinon toimitusjohtaja irtisanottiin kaikessa hiljaisuudessa yli kuukausi sitten

    2. 2

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    3. 3

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    4. 4

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Brexit-sopimus sisältää kolme kompromissia, joista yksi saattaa käydä Boris Johnsonille kalliiksi

    6. 6

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    7. 7

      Tuore tutkimus paljastaa: Terrafamen jätevedet ovat sittenkin turmelleet suurta järveä Sotkamossa

    8. 8

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    9. 9

      Uusnatsijärjestö Pohjoismaista vastarintaliikettä vaaditaan terroristijärjestöjen listalle Yhdysvalloissa

    10. 10

      Venäjän sotilaat muuttivat Syyrian sodan kulun ja partioivat nyt myös kurdialueella: Mitä Venäjän operaatiosta tiedetään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    3. 3

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    6. 6

      Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

    7. 7

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    8. 8

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kuinka otan itseäni niskasta kiinni ja saan enemmän aikaan? Psykologi antaa neljä neuvoa, joita voi soveltaa niin treenaamiseen kuin työtehtäviin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    9. 9

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    10. 10

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    11. Näytä lisää