Ulkomaat

Suomalaisprofessori nostaa IPCC-raportista esiin tärkeimmän kohdan: Nyt on ehdottoman varmaa, että myös Etelänapamantereen jäätikkö sulaa

Vähenevä jää ja lumi ei välttämättä tee elämistä Suomessa yhtään helpommaksi, vaan voi vaikeuttaa asioita.

rac

Merten lämpeneminen ja pinnannousu on jo havaittu tosiasia. Mutta keskiviikkona (25.9.) julkistettu erikoisraportti meristä ja jään peittämistä alueista sisältää myös uutta.

”Yksi raportin tärkeimmistä asioista on tämä: nyt on ehdottoman selvää, että myös Etelänapamantereen jäätiköt sulavat. Vielä parikymmentä vuotta sitten mietittiin, onko jäätikkö siellä pienenemässä vai kasvamassa”, poimi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma esiin kansainvälisen IPCC-raportin merkittävimmän kohdan.

Tieto Antarktiksen sulamisesta vahvistaa näkemystä siitä, että kuluvalla vuosisadalla merenpinta kohoaa enemmän kuin aikaisemmin on ennakoitu. Siksi tuoreimmassa IPCC-raportissa merenpinnan nousu vuoteen 2100 mennessä on suurempaa – 28–110 senttimetriä – kuin vanhemmissa raporteissa.

Vihma muistuttaa, että edelleen Etelänapamantereen jäätikkö sulaa vähemmän kuin nopeiten sulava jäätikkö eli Grönlannin jäätikkö. Jos Etelänapamantereen jäätikkö sulaa noin 10 Päijänteen verran vuodessa ja vuoristojäätiköt noin 14 Päijänteellistä vuodessa, Grönlannissa jäätikkö hupenee jopa 20 Päijänteen verran vuodessa.

Suurissa mannerjäätiköissä riittää jäätä pitkään, mutta pienemmät vuoristojäätiköt ovat vaarassa kadota kokonaan.

”Skandinavian ja Keski-Euroopan vuoristojäätiköiden massasta uhkaa huveta 80 prosenttia vuoteen 2100 mennessä, jos päästöjä ei pystytä vähentämään”, Vihma sanoi IPCC-rapottia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuden voit katsoa tämän jutun alussa olevalta videolta

Jään, merijään ja lumen vähenemistä on havaittu oikeastaan kaikkialla maapallolla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Etelänapamantereen ympärillä merijäävyöhykkeellä vähenemistä ei ole havaittu.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n keskiviikkona julkistama erikoisraportti meristä ja jään peittämistä alueista osoittaa, miksi niiden suojeleminen on elintärkeää ja kiireellistä. Voit lukea uutisen raportista täältä.

Suomea merenpinnan nousulta suojaa ikivanha ajanjakso eli jääkausi. Jääkauden jäljiltä Suomen maaperä kohoaa yhä, mikä tasoittaa vedenpinnan nousua Suomen rannikoilla.

”Helsingissä maankohoaminen peittää ehkä puolen merenpinnan noususta, eli voidaan ajatella että vuosisadan loppuun mennessä merenpinta kohoaa Helsingin kohdalla 30 senttiä. Mutta pohjoisempana, Vaasan korkeudella vesi ei nouse, koska siellä maankohoaminen on niin nopeaa, että alue pysyy tasapainossa”, kuvailee professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta.

Muilta vaikutuksilta Suomi ei kuitenkaan ole suojassa.

”Todennetut maailmanlaajuiset muutokset merissä sekä jää- ja lumiolosuhteissa koskevat suoraan myös Suomea. Raportti osoittaa, että meidän on sitouduttava ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Suomessa ja maailmanlaajuisesti”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Damski on Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja.

Hän korosti tiedotustilaisuuden puheenvuorossaan juuri hillintään panostamista, niin pitkälle vaikutukset luontoon ja ihmiseen ovat jo edenneet.

”Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana en voi enää antaa sellaista neuvoa, etteikö sopeutumiselle pitäisi antaa lisää arvoa”, Damski sanoi.

Suomessa ei ole jäätiköitä, mutta Suomessakin talvet ovat etenkin etelässä vähälumisempia ja jääpeitteinen aika merellä ja järvillä lyhentynyt. Keskimäärin oheneva lumipeite ei välttämättä helpota asioita, edes liikenteessä.

”Itämeren jäätalvet muuttuvat, mutta ei niistä välttämättä tulee entistä helpompia, vaan vain entistä vaikeammin ennustettavia”, pohti omassa puheenvuorossaan valtiosihteeri Mikko Koskinen liikenneministeriöstä.

Sama pätee maanteihin.

”Väylänpidossa pitää varautua lumimäärän rajuunkin vaihteluun, eikä se ole mikään pieni asia”, Koskinen sanoi.

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän sateita Suomessa. Lisäksi keskimäärin lisääntyvä sade ei välttämättä tule maahan tasaisesti, vaan samaan aikaan voivat yleistyä sekä kuivat jaksot että kovat rankkasateet.

Suomen ulkopuolelta Koskinen otti esiin ikiroudan sulamisen.

”Vanhoja maanteitä ja lentokenttiä murtuu ja romahtelee, ja uusien rakentaminen vaikeutuu. Se ei ole pieni haaste, koska vajaa viidennes maapallon pinta-alasta on routa-aluetta, ja Venäjällä ja Kanadassa jopa puolet maapinta-alasta. Ikiroudan sulaminen on aivan keskeistä maantie- ja rautatieliikenteen kannalta. Tällaiset faktat pitää ottaa vakavasti ja huolestuneina tieteen”, Koskinen sanoi.

Helsingin yliopiston professori Petteri Uotila muistutti merenpinnan nousun keskimäärin kiihtyvän. Jos aiemmin vesi kohosi keskimäärin 1–2 millimetriä vuodessa ja myöhemmin 3–4 millimetriä vuodessa, uusimmat mittaukset kertovat jopa 5 millimetrin nousuvauhdista.

”Nyt jäätiköiden sulaminen nostaa vedenpintaa enemmän kuin meriveden lämpölaajeneminen”, Uotila totesi.

Kyseessä ovat jo tapahtuneet muutokset. Tulevaisuudessa pelätään erityisesti, että lämpenevä pintavesi voimistaa meriveden kerrostuneisuutta. Voimakas lämpökerrostuneisuus estää veden sekoittumista ja siten ravinteiden pääsyä pintaveteen. Se kutistaa kalakantoja. Samoin pohjaeliöille riittää jatkossa vähemmän syötävää.

Muita vaikutuksia ovat sateiden väheneminen jo ennestään kuivalla Sahelin alueella Saharan eteläpuolella sekä talvimyrskyjen lisääntyminen Euroopassa.

Uotilan johtopäätös raportin tiedoista on tämä: ilmastonmuutoksen torjumisesta on kiistattomat edut, mutta tekemättäjättämisestä on isoja haittoja.

Tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta vertasi ilmastonmuutosta tsunamiin. Kuten sekin nähtiin ennalta, myös nyt ovat vaaranmerkit näkyvissä:

”Jotain on tehtävä ennen kuin on liian myöhäistä. Jos meri lämpenee, sitä ei voi jäähdyttää missään järkevässä ajassa. Lämpö varastoituu meriin tiukasti ja silloin elinympäristöt muuttuvat peruuttamattomasti.”

Kuivuudet ja satojen menetykset tai vesipula eivät koettele vain lämpimiä ja valmiiksi kuivia tai puolikuivia seutuja.

Arktisilla alueilla jo tapahtuneet muutokset lumipeitteessä, jääpeitteessä ja ikiroudassa ovat raportin mukaan heikentäneet ruokaturvaa, vaikuttaneet veden määrään ja laatuun sekä vaikuttaneet kielteisesti alueen asukkaiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin.

Arktisella alueella asuu pysyvästi noin neljä miljoonaa ihmistä. Heistä kymmenen prosenttia on alkuperäiskansojen edustajia. Arktinen alue voidaan rajata monin eri tavoin esimerkiksi leveyspiirien, auringon säteilyn, jään tai kasvillisuuden mukaan. Eri rajauksissa Suomi jää pääosin arktisen alueen eteläpuolelle, mutta isompi tai pienempi siivu Pohjois-Suomesta lasketaan arktiseksi alueeksi.

Maailman meret ovat lämmenneet ja happamoituneet, merien lämpöaallot ovat lisääntyneet ja happivajeet lisääntyneet. Samoja ilmiöitä on näkyvissä myös Itämeressä.

Maailmanlaajuisesti rannikoiden elinympäristöistä pahiten ovat vaarantuneet trooppiset koralliriutat, kalliorantojen kelppimetsät sekä meriruohoniityt. Mangrovemetsien alat ovat pienentyneet.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Itämereen voit lukea lisää täältä.

”Ilmastonmuutos on aikamme vakavin uhka luonnolle ja ihmiselle. Maailmalla merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Raportti antaa painavan muistutuksen siitä, miksi päästöt on nopeasti käännettävä laskuun kohti 1,5 °C tavoitetta. Nyt on aika toimia: kun vähennämme päästöjä ajoissa, jäävät ilmastonmuutoksen vaikutukset pienemmiksi”, ilmastoministeri Krista Mikkonen kommentoi IPCC-raporttia tiedotteessa.

Mikkonen näkee keskiviikkoisen raportin kirittävän myös Suomen ilmastotoimia.

”Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna”, Mikkonen toteaa.

Suomen hallituksen hiilineutraaliustavoite on nyt vuosi 2035, mistä on sovittu viiden puolueen kesken hallitusneuvotteluista. Mikkosen puolue vihreät on yksi hallituspuolueista.

Lumisten ja jäisten alueiden supistuminen ja lämpeneminen on jo ehtinyt vaikuttaa vuoristojen ja napa-alueiden lajistoon maalla ja makeissa vesissä.

”Kylmiin ja lumisiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet yhä ylemmäs, ja ne ovat korvautuneet lämpimämmiltä alueilta levittäytyneillä lajeilla. Lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen on lisännyt maastopaloja etenkin pohjoisilla alueilla. Meriveden happamoituminen yhdessä lämpöaaltojen kanssa aiheuttaa ongelmia myös rannikoiden kalkkikuorisille pohjaeläimille, jotka monilla merialueilla ovat kalojen ja lintujen tärkeää ravintoa”, ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tiedote listaa jo havaittuja muutoksia.

Tiedote summaa, että kaikkiaan maapallon eläinbiomassan arvioidaan laskevan 15 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä, minkä seurauksena myös kalansaaliit todennäköisesti pienenevät. Kalansaaliit ovat erityisesti vaarassa trooppisilla merialueilla, mutta myös Pohjois-Atlantilla. Toisaalta Jäämerellä kalansaaliit saattavat jopa parantua.

Lue lisää:

Grönlannin jäätikön sulamisesta: HS vietti kaksi vuorokautta yhdessä maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

Pohjoisen merijään historiallisesta tutkimushankkeesta: Vuosi jään armoilla

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen: Pinnan alle

Merenpinnan noususta Intian köyhällä Sundarbansin alueella: Tiikerin maa katoaa

Rhônen jäätikön katoamisesta: Taistelu sulamista vastaan

Tulviin varautumisesta Hollannin Rotterdamissa: Suojassa tulvaportin takana

Uutinen IPCC:n keskiviikkoisesta julkistuksesta: Merenpinta nousee jo yli kaksi kertaa nopeammin kuin ennen ja se vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huuhkajat otti vahvan otteen EM-paikasta: tilanne yhä 1–0, toinen puoliaika menossa – HS seuraa hetki hetkeltä EM-karsintaottelua

    2. 2

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    3. 3

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    4. 4

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    7. 7

      HS seuraa fanijuhlia: Maali villitsi Huuhkajien kannattajat, nyt mennään kisoihin!

    8. 8

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    9. 9

      Trumpin Wikileaks-yhteysmies Roger Stone tuomittiin syylliseksi seitsemään rikokseen

    10. 10

      Valkean aavikon alta löytyi jääkautinen salaisuus – maan alta erottuvat yhä mammuttien ja niitä metsästäneiden ihmisten jalanjäljet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    9. 9

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Katariina Suuri tuli nielleeksi kaksimetrisen muovikasvin: Alkoi tuntien taistelu, kun burmanpyton yritettiin pelastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää