Trump ei katunut sotilaiden vetämistä Pohjois-Syyriasta: ”Minusta tuntuu, että teemme oikein”

Turkin ja sen syyrialaisten liittolaisten keskiviikkona aloittama hyökkäyshttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006266802.html Syyrian kurdijoukkojen hallitsemille alueille on aiheuttanut välittömiä reaktioita ympäri maailman.



Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump sanoi keskiviikkona, että Yhdysvallat ei tue Turkin toimia, uutistoimisto Reuters kertoo. Trump kehotti Turkkia myös suojelemaan uskonnollisia vähemmistöjä.

”Yhdysvallat ei kannata tätä hyökkäystä ja on tehnyt selväksi Turkille, että tämä operaatio on huono ajatus”, Trump sanoi Valkoisen talon tiedotteessa.

Turkki oli suunnitellut hyökkäystä Koillis-Syyriaan jo pitkään, mutta käänteentekevä hetki oli, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump käytännössä antoi Nato-liittolaiselleen hyökkäysluvanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006264353.html.

Yhdysvallat ilmoitti maanantaina, että noin 50–100 amerikkalaissotilasta on vedetty pois Syyrian pohjoisrajalta.

Trump uhkasi samalla ”tuhota Turkin talouden”, jos se menee operaatiossaan liian pitkälle. Hän ei tarkentanut, missä hyväksyttävä raja menee.

Ainakaan Turkin hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Trump ei katunut Yhdysvaltain joukkojen vetämistä pois alueelta.

”Minusta tuntuu, että teemme oikein”, Trump sanoi myöhään keskiviikkona Suomen aikaa toimittajille.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeohttps://www.hs.fi/haku/?query=mike+pompeo puolusti keskiviikkona PBS-kanavan haastattelussa presidenttiä, mutta moni muu Trumpin vahvimmistakin tukijoista asettui presidenttiä vastaan.

”Rukoilkaa kurdiliittolaistemme puolesta. Trumpin hallinto on häpeämättömästi hylännyt heidät”, republikaanisenaattori Lindsey Grahamhttps://www.hs.fi/haku/?query=lindsey+graham kirjoitti Twitterissä keskiviikkona.

Graham sanoi Axios-uutismedian haastattelussahttps://www.axios.com/lindsey-graham-donald-trump-syria-withdrawal-e103594e-2417-4355-a5af-46a0f197e838.html, että Turkin hyökkäyksen salliminen on Trumpin presidenttikauden pahin virhe.

”Tämä on pahempaa kuin [Barackhttps://www.hs.fi/haku/?query=barack] Obamanhttps://www.hs.fi/haku/?query=obaman päätös vetää joukot Irakista, koska nyt on niin paljon tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan.”

Graham kertoi Axiokselle oksentavansa, jos hän kuulee Trumpin vielä kerran vetoavan kampanjalupaukseensa vetää Yhdysvaltain sotilaat Syyriasta.

Vaikka presidentti Trump on pitkään puhunut Yhdysvaltain joukkojen vetämisestä pois Syyriasta, maan kongressi on ollut päinvastaista mieltä. Lainsäätäjät molemmista puolueista ovat kannattaneet Yhdysvaltain läsnäoloa alueella.

Graham ja demokraattisenaatori Chris van Hollenhttps://www.hs.fi/haku/?query=chris+van+hollen julkistivat heti keskiviikkona lakialoitteen Turkkia vastaan suunnatuista pakotteista. Pakotteet kohdistuisivat Turkin johtoon, mukaan lukien presidentti Recep Tayyip Erdoğaniinhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdoganiin. Senaattorit ehdottavat myös, että Yhdysvallat lopettaa suurimman osan aseviennistään Turkkiin.

”Kun [Trumpin] hallinto kieltäytyy toimimasta Turkkia vastaan, odotan lakialoitteelle vahvaa tukea molemmista puolueista”, Graham sanoi Politicon mukaan.

Kongressi tarvitsee kahden kolmasosan enemmistön voidakseen tarvittaessa ohittaa presidentin veto-oikeuden.

Graham ennusti Turkin hyökkäyksen mahdollistavan Isisin uuden nousun. Presidentti Trump ei kuitenkaan ollut tästä huolissaan. Hänen mukaansa Yhdysvallat on huolehtinut, etteivät vaarallisimmat Isis-taistelijat pääse vapaaksi.

”Lisäksi kurdit vartioivat aluetta. Ja jos kurdit eivät vartioi, Turkki vartioi”, Trump sanoi keskiviikkona.

Hyökkäyksen jälkeen muun muassa Venäjä on ilmoittanut, että se ei aio sekaantua Turkin ja kurdien väliseen konfliktiin, kertoo venäläinen uutistoimisto Ria.

Kurdit ovat aiemmin pyytäneet Venäjältä apua.

Ria kertoo venäläispoliitikko Vladimir Džabarovin https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+dzabarovinsanoneen keskiviikkona, että Venäjän armeija on Syyriassa eri syistä. Džabarov on Venäjän parlamentin ylähuoneen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin https://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putininon puolestaan kerrottu toppuutelleen Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğaniahttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogania.

Kremlin mukaan Putin ja Erdoğan puhuivat puhelimessa keskiviikkona ja Putin kehotti Erdoğania välttämään tekoja, jotka voisivat vaurioittaa Syyrian rauhanprosessia, kertoo uutistoimisto AFP.

CNN:n mukaan Kremlin tiedotteessa painotettiin myös, että presidentit olisivat puolin ja toisin korostaneet ”Syyrian yhtenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden sekä sen suvereniteetin kunnioittamisen tärkeyttä”.

Venäjän sotilaallinen väliintulo Syyriassa alkoi vuonna 2015. Venäjän joukot ovat tukeneet Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia https://www.hs.fi/haku/?query=bashar+al-assadiakapinallisten valtaamien suurten alueiden palauttamisessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Ranska, Britannia ja Saksa ovat kutsuneet koolle YK:n turvallisuusneuvoston. AFP:n mukaan neuvosto kokoontuu torstaina.

Ranskan Eurooppa-asioista vastaavan ministerin Amélie de Montchalin https://www.hs.fi/haku/?query=amelie+de+montchalinmukaan neuvoston on tarkoitus keskustella Turkin hyökkäyksestä.

Montchalin mukaan maiden tarkoituksena on myös viimeistellä yhteinen kannanotto, joka tuomitsee hyökkäyksen. Ministerin mukaan erillistä EU-maiden yhteistä kannanottoa ei ole julkaistu, koska kaikki maat eivät ole vielä allekirjoittaneet sitä.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker https://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+junckervaati aiemmin AFP:n mukaan Turkkia keskeyttämään hyökkäyksensä kurdeja vastaan ja sanoi, että EU ei maksa mitään mahdollisen ”turvavyöhykkeen” perustamisesta.

Turkki on uhannut laskea liikkeelle lisää pakolaisia Eurooppaan, ellei sille anneta apua Syyriaan perustettavan turvavyöhykkeen luomiseenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006231532.html.

Avustusjärjestö Punaisen Ristin mukaan valtioiden tulisi nyt hakea takaisin Syyrian Isis-leireillä olevat kansalaisensa.

Leireillä on järjestön mukaan noin 100 000 ihmistä, joista noin 68 000 on al-Holin telttaleirillä.

Kurdien ylläpitämällä leirin suljetulla osalla on myös kymmeniä suomalaisia naisia ja lapsia.

Väkivaltaisuudet ja levottomuudet ovat olleet kasvussa täyteen ahdetussa leirissä, jonne on koottu jihadistijärjestö Isisin taistelijoiden perheitä.

Kurdihallinto on aiemmin toivonut, että eri maat hakisivat kansalaisensa pois leiriltä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg https://www.hs.fi/haku/?query=jens+stoltenbergsanoi keskiviikkona toivovansa, että kaikki Turkin toimet Syyriassa ovat tarkkaan harkittuja, Reuters kertoo.

Stoltenbergin mukaan Turkilla oli ”perusteltuja huolia turvallisuudesta” ja maa oli tiedottanut Natoa hyökkäyksestään jo aiemmin keskiviikkona.

”Luotan siihen, että Turkki toimii maltilla ja takaa, että kaikki sen mahdolliset toimet Pohjois-Syyriassa ovat rajattuja ja harkittuja”, Stoltenberg sanoi.

”On tärkeää välttää toimia, jotka voivat johtaa alueen horjumiseen sekä lisätä jännitteitä ja ihmisten kärsimystä.”

Stoltenberg kertoi myös keskustelevansa asiasta Erdoğanin kanssa perjantaina, AFP kertoo.

Myös useat arabimaat ovat tuominneet Turkin toimet Syyriassa.

Egyptin ulkoministeriön mukaan isku on ”häikäilemätön hyökkäys veljellisen arabivaltion itsemääräämisoikeuteen, jota on mahdotonta hyväksyä”, kertoo AFP.

Ministeriö kehotti tiedotteessaan Arabiliittoa järjestämään hyökkäystä käsittelevän hätäkokouksen. Egypti vetosi myös kansainväliseen yhteisöön, jolta se pyysi toimia ”erittäin vaarallista kehitystä” vastaan.

Saudi-Arabian mukaan hyökkäys uhkaa paikallista rauhaa ja turvallisuutta, Reuters kertoo maan ulkoministeriön edustajan sanoneen.

Irakin presidentti Bahram Salihhttps://www.hs.fi/haku/?query=bahram+salih tuomitsi Turkin iskut Pohjois-Syyriaan Twitterissä. Hänen mukaansa iskut aiheuttavat humanitaarista kärsimystä ja voimauttavat terroristijärjestöjä.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto https://www.hs.fi/haku/?query=pekka+haavisto(vihr) pitää hyökkäystähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006266802.html huolestuttavana.

Haavisto arvioi HS:lle, että Pohjois- ja Koillis-Syyrian alueen humanitaarinen tilanne voi kehittyä hyvin huonoksi hyökkäyksen seurauksena. Lisäksi humanitaarisen avun pääsy alueelle voi olla rajoitettua, Haavisto sanoo.

”Tämä näyttäisi eskaloivan Syyrian kriisiä. Huoli on ennen kaikkea siitä, että ollaan liikkeellä alueella, jossa asuu paljon siviiliväestöä, ja tämä voi helposti johtaa siihen, että siviilit joutuvat pakenemaan näiden sotilastoimien alta.”

Lue lisää: Ulkoministeri Haavisto Turkin hyökkäyksestä Syyriaan: Voi aiheuttaa lisää pakolaisuuttahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006267326.html

Myös Suomen pääministeri Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne (sd) tuomitsi keskiviikkoiltana Turkin hyökkäyksen. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomi tukee Junckerin vaatimusta Turkin toimien keskeyttämisestä.

”Turkin toimet pahentavat Syyrian jo valmiiksi monimutkaista kriisiä. Olemme erittäin huolissamme toimien vaikutuksista Syyrian humanitaariseen tilanteeseen. Sotatoimet alueella saattavat johtaa uusien pakolaisten lähtöön alueelta. Tähän on tärkeää varautua myös EU-tasolla”, pääministeri Rinne sanoo tiedotteen mukaan.

EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina Luxemburgissa ulkoasiainneuvoston kokoukseen.

Valtioneuvoston mukaan Suomi aikoo nostaa siellä esille Turkin hyökkäyksen, sen vaikutuksen pakolaisuuteen ja Syyrian humanitaariset tarpeet.

”Valtioneuvosto ei tule myöskään myöntämään uusia asevientilupia Turkkiin tai muihin sotaa käyviin maihin”, Rinne sanoo.

Oikaisu 9.10.2019 klo 19:17: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei sanonut, että hän takaisi Turkin toimien olevan rajattuja ja harkittuja, vaan että hän luottaa siihen, että Turkin toimet ovat rajattuja ja harkittuja.