Ulkomaat

Ruotsalaisprofessori kuunteli lähes tuhatta asukasta ongelmallisiksi listatuissa lähiöissä – ”Skarpatkaa nyt” -asenne oli suurin yllätys

Laajaan haastattelu- ja kyselyaineistoon perustuva lähiökirja julkaistiin Ruotsissa keskiviikkona.

Tiettyjen naapureiden pitäisi ”skarpata”: pitää parempi huoli lapsistaan ja yhteisen asuinympäristön siisteydestä ja yrittää löytää töitä.

Tämä oli yksi yleisimmistä vastauksista, kun Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Peter Esaiasson haastatteli kasvotusten lähes tuhatta asukasta Hjällbon ja Bergsjönin lähiöissä Göteborgissa.

”Suurin yllätys oli, että tämä ’skarpatkaa nyt’ -asenne oli niin vahva ja että niin moni oli ärsyyntynyt naapureidensa käytöksestä”, Esaiasson sanoo HS:lle.

Haastatteluihin pohjautuen julkaistiin keskiviikkona Ruotsissa kirja nimeltä Förorten – ett samhällsvetenskaplig reportage (Lähiö – yhteiskuntatieteellinen reportaasi).

Kirja on uusin lisä Ruotsissa käytävään keskusteluun maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmista ja niiden ratkaisuista.

Tutkimusta varten tehtiin myös nettikysely. Siihen vastasi noin 2 500 Hjällbon ja Bergsjönin asukasta neljällä eri kielellä: ruotsiksi, arabiaksi, somaliksi ja englanniksi.

Lähes kaikki lähiöissä pidempään asuneet olivat sitä mieltä, että kehitys menee huonompaan suuntaan. Yksi kysymys oli, millä toimilla lähiöiden elämää pitäisi parantaa.

”Kolme eniten priorisoitua asiaa olivat rikollisuuden vähentäminen, vanhempien vastuu lapsistaan ja katujen siistiminen roskista”, Esaiasson sanoo.

Ruotsalaislähiöiden jengirikollisuuden tekijöistä moni on teini-ikäisiä. ”Missä ovat vanhemmat? Se kommentti toistui.”

Roskaongelma voi kuulostaa pikkuasialta. Professorin mukaan se on kuitenkin esimerkki häiriöstä, joka voisi korjaantua, jos yhteisöllisyys vahvistuisi.

Usein kyse oli siitä, että pieni vähemmistö asukkaista jätti roskansa kadulle tai säiliön ulkopuolelle välittämättä naapureiden viihtyvyydestä.

Oma vastuu painottui myös kysymyksessä, jossa kysyttiin, onko lähiön nuorten tilanteen parantaminen enemmän yhteiskunnan vai perheiden vastuulla.

Noin puolet valitsi vaihtoehdon, jossa vastuuta oli molemmilla yhtä paljon. Muiden vastaajien keskuudessa oli suositumpaa painottaa perhettä kuin yhteiskuntaa.

Toki myös toiveita valtion suuntaan esitettiin paljon. Rikollisuuden vähentämiseksi toivottiin poliisin läsnäolon lisäämistä. ”Kovempien otteiden kannattajia ei ollut vaikea löytää”, Esaiasson kirjoittaa.

Luottamus poliisiin on lähiöissä hänen mukaansa parempaa kuin yleisesti luullaan.

Muita yleisiä toiveita olivat aktiviteettien järjestäminen nuorille, uudet työpaikat, paremmat koulut ja sellainen politiikka, joka houkuttelisi alueille myös syntyperäisiä ruotsalaisia.

Tähän liittyi toive medialle: lähiöelämästä voisi kertoa useammin myös jotakin hyvää, jotta joku haluaisi sinne muuttaa. Noin kolmasosa vastaajista koki, että heitä syrjitään etnisyyden tai uskonnon perusteella.

 

”Moni sanoi, että onpa mukava tavata ruotsalainen.”

Kirjan lopusta voi lukea asukkaiden vastauksia kysymykseen tärkeimmistä muutostarpeista. Tässä kolme melko edustavaa esimerkkiä:

”Asettakaa kameroita turvallisuuden vuoksi! Ottakaa sisään enemmän ruotsalaisia niin, että suhde on 50/50 eikä 90/10 niin kuin nykyään.”

”Enemmän aktiviteettejä, jotka kokoavat yhteen ihmisiä eri taustoista.”

”Nuoret tarvitsevat parempia esikuvia jengijohtajien ja räppäreiden sijaan. Viiteryhmän pitää laajeta. Miten nuori voisi pyrkiä korkeaa koulutusta vaativaan ammattiin, jos kaikki ympärillä tekevät yövuoroa Volvolla?”


Esaiassonin mielestä yksi tärkeimmistä toimista liittyy asuntopolitiikkaan. ”Täytyy yksinkertaisesti pitää huoli siitä, että yhdelle alueelle ei keskity asumaan liian montaa huonosti käyttäytyvää ihmistä.”

Hänestä olisi syytä myös miettiä, kuinka paljon yhdellä alueella voi asua ihmisiä, jotka eivät puhu ruotsia.

”Lisäraha kouluille ei auta, jos koulussa ei ole tarpeeksi ruotsia kotikielenään puhuvia lapsia, jotka voivat tukea vähemmän osaavia kavereita.”

Tutkimuksen lähiöissä Esaiasson päätyi arvioimaan, että noin viidesosa asukkaista ei juurikaan osaa ruotsia.

Professorin mielestä kirja tarvittiin, koska se antaa ongelmallisiksi leimattujen lähiöiden asukkaille äänen edustavalla tavalla. Liian usein poliittiset kilpakumppanit väittelevät lähiöistä keskenään asukkaiden päiden yli.

Oville koputteleva tutkija sai hyvän vastaanoton, eikä kokenut uhkaavia tilanteita lukuun ottamatta yhtä kertaa, kun miesporukka kyseli, onko hän poliisi.

”Moni sanoi, että onpa mukava tavata ruotsalainen.”

Tämä oli myös yksi tutkimuksen tuloksista: kyseisissä lähiöissä juuri kellään ei ollut juuriltaan ruotsalaisia ystävinä. Esaiasson kirjoittaa olleensa monen olohuoneessa ensimmäinen sellainen ihminen.

Hjällbo ja Bergsjön ovat Ruotsin poliisin listalla alueista, joissa rikollinen toiminta vaikuttaa paikallisten elämään ja joissa poliisin on tavallista vaikeampi toimia. Molemmilla alueilla noin yhdeksän kymmenestä asukkaasta on syntynyt ulkomailla tai omaa kaksi ulkomailla syntynyttä vanhempaa.

Myös työttömyysluvut ovat huomattavasti muuta kaupunkia korkeammat, kuten usein poliisin listaamilla alueilla.

Esaiassonin mukaan jako ”ulkomailla syntyneisiin” ja ”syntyperäisiin ruotsalaisiin” on kuitenkin liian ylimalkaista. Ruotsalaisista ja maahanmuuttajista puhuvat ne, jotka eivät asu lähiössä. Siellä todellisuus on kirjavampi.

”On kyse etnisistä ryhmistä kuten arabeista, puolalaisista, assyrialaisista, syyrialaisista, kurdeista, iranilaisista, somaleista, turkkilaisista, suomalaisista (ei niin monia enää), serbeistä, kroaateista, bosnialaisista, eritrealaisista, albaaneista, romaneista, eteläamerikkalaisista, palestiinalaisista”, Esaiasson kirjoittaa.

Tutkimuksen lähiöissä neljä kymmenestä asukkaasta sanoi viihtyvänsä alueilla erittäin hyvin ja toiset neljä melko hyvin. Luvut ovat Ruotsin keskiarvoa matalampia, mutta silti hyviä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä Hjällbossa ja Bergsjönissä asumisessa on parasta.

Vastaukset olivat lyhyempiä kuin vastaukset kysymykseen parannusehdotuksista. Tässä yksi esimerkki arabitaustaiselta naiselta:

”Kaikki juttelevat ja tuntevat toisensa. Työ ja ratikka ovat lähellä. Minun tyttäreni on turvassa, kun hän kulkee kotiin metsän läpi. Koulu? Se on hyvä ja siitä voidaan tehdä parempi.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen somessa: ”En usko siihen huuhaahan” – Sen jälkeen alkoi palautevyöry

    2. 2

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamujuominen erityisen suomalainen ilmiö?

    3. 3

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    4. 4

      Jopa miljoonan suomalaisen kehossa jyllää esidiabetes, eivätkä he tiedä sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemusterapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    6. 6

      Voi olla, että korot eivät nouse vuosi­kausiin – Mitä se tarkoittaa koti­talouksien kannalta?

      Tilaajille
    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Kuollut isä juoksi kodin ohi keltaisissa shortseissa – Terveetkin ihmiset näkevät harhoja, ja tutkijan mukaan niihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    9. 9

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    10. 10

      Pikaluistelija Mika Poutala sai joukkuetovereiden kuupan kiehumaan: päävalmentaja nimesi hänet ”löylyttäjäksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    6. 6

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    7. 7

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    8. 8

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    9. 9

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    10. 10

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää