Ulkomaat

Ruotsalaisprofessori kuunteli lähes tuhatta asukasta ongelmallisiksi listatuissa lähiöissä – ”Skarpatkaa nyt” -asenne oli suurin yllätys

Laajaan haastattelu- ja kyselyaineistoon perustuva lähiökirja julkaistiin Ruotsissa keskiviikkona.

Tiettyjen naapureiden pitäisi ”skarpata”: pitää parempi huoli lapsistaan ja yhteisen asuinympäristön siisteydestä ja yrittää löytää töitä.

Tämä oli yksi yleisimmistä vastauksista, kun Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Peter Esaiasson haastatteli kasvotusten lähes tuhatta asukasta Hjällbon ja Bergsjönin lähiöissä Göteborgissa.

”Suurin yllätys oli, että tämä ’skarpatkaa nyt’ -asenne oli niin vahva ja että niin moni oli ärsyyntynyt naapureidensa käytöksestä”, Esaiasson sanoo HS:lle.

Haastatteluihin pohjautuen julkaistiin keskiviikkona Ruotsissa kirja nimeltä Förorten – ett samhällsvetenskaplig reportage (Lähiö – yhteiskuntatieteellinen reportaasi).

Kirja on uusin lisä Ruotsissa käytävään keskusteluun maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmista ja niiden ratkaisuista.

Tutkimusta varten tehtiin myös nettikysely. Siihen vastasi noin 2 500 Hjällbon ja Bergsjönin asukasta neljällä eri kielellä: ruotsiksi, arabiaksi, somaliksi ja englanniksi.

Lähes kaikki lähiöissä pidempään asuneet olivat sitä mieltä, että kehitys menee huonompaan suuntaan. Yksi kysymys oli, millä toimilla lähiöiden elämää pitäisi parantaa.

”Kolme eniten priorisoitua asiaa olivat rikollisuuden vähentäminen, vanhempien vastuu lapsistaan ja katujen siistiminen roskista”, Esaiasson sanoo.

Ruotsalaislähiöiden jengirikollisuuden tekijöistä moni on teini-ikäisiä. ”Missä ovat vanhemmat? Se kommentti toistui.”

Roskaongelma voi kuulostaa pikkuasialta. Professorin mukaan se on kuitenkin esimerkki häiriöstä, joka voisi korjaantua, jos yhteisöllisyys vahvistuisi.

Usein kyse oli siitä, että pieni vähemmistö asukkaista jätti roskansa kadulle tai säiliön ulkopuolelle välittämättä naapureiden viihtyvyydestä.

Oma vastuu painottui myös kysymyksessä, jossa kysyttiin, onko lähiön nuorten tilanteen parantaminen enemmän yhteiskunnan vai perheiden vastuulla.

Noin puolet valitsi vaihtoehdon, jossa vastuuta oli molemmilla yhtä paljon. Muiden vastaajien keskuudessa oli suositumpaa painottaa perhettä kuin yhteiskuntaa.

Toki myös toiveita valtion suuntaan esitettiin paljon. Rikollisuuden vähentämiseksi toivottiin poliisin läsnäolon lisäämistä. ”Kovempien otteiden kannattajia ei ollut vaikea löytää”, Esaiasson kirjoittaa.

Luottamus poliisiin on lähiöissä hänen mukaansa parempaa kuin yleisesti luullaan.

Muita yleisiä toiveita olivat aktiviteettien järjestäminen nuorille, uudet työpaikat, paremmat koulut ja sellainen politiikka, joka houkuttelisi alueille myös syntyperäisiä ruotsalaisia.

Tähän liittyi toive medialle: lähiöelämästä voisi kertoa useammin myös jotakin hyvää, jotta joku haluaisi sinne muuttaa. Noin kolmasosa vastaajista koki, että heitä syrjitään etnisyyden tai uskonnon perusteella.

 

”Moni sanoi, että onpa mukava tavata ruotsalainen.”

Kirjan lopusta voi lukea asukkaiden vastauksia kysymykseen tärkeimmistä muutostarpeista. Tässä kolme melko edustavaa esimerkkiä:

”Asettakaa kameroita turvallisuuden vuoksi! Ottakaa sisään enemmän ruotsalaisia niin, että suhde on 50/50 eikä 90/10 niin kuin nykyään.”

”Enemmän aktiviteettejä, jotka kokoavat yhteen ihmisiä eri taustoista.”

”Nuoret tarvitsevat parempia esikuvia jengijohtajien ja räppäreiden sijaan. Viiteryhmän pitää laajeta. Miten nuori voisi pyrkiä korkeaa koulutusta vaativaan ammattiin, jos kaikki ympärillä tekevät yövuoroa Volvolla?”


Esaiassonin mielestä yksi tärkeimmistä toimista liittyy asuntopolitiikkaan. ”Täytyy yksinkertaisesti pitää huoli siitä, että yhdelle alueelle ei keskity asumaan liian montaa huonosti käyttäytyvää ihmistä.”

Hänestä olisi syytä myös miettiä, kuinka paljon yhdellä alueella voi asua ihmisiä, jotka eivät puhu ruotsia.

”Lisäraha kouluille ei auta, jos koulussa ei ole tarpeeksi ruotsia kotikielenään puhuvia lapsia, jotka voivat tukea vähemmän osaavia kavereita.”

Tutkimuksen lähiöissä Esaiasson päätyi arvioimaan, että noin viidesosa asukkaista ei juurikaan osaa ruotsia.

Professorin mielestä kirja tarvittiin, koska se antaa ongelmallisiksi leimattujen lähiöiden asukkaille äänen edustavalla tavalla. Liian usein poliittiset kilpakumppanit väittelevät lähiöistä keskenään asukkaiden päiden yli.

Oville koputteleva tutkija sai hyvän vastaanoton, eikä kokenut uhkaavia tilanteita lukuun ottamatta yhtä kertaa, kun miesporukka kyseli, onko hän poliisi.

”Moni sanoi, että onpa mukava tavata ruotsalainen.”

Tämä oli myös yksi tutkimuksen tuloksista: kyseisissä lähiöissä juuri kellään ei ollut juuriltaan ruotsalaisia ystävinä. Esaiasson kirjoittaa olleensa monen olohuoneessa ensimmäinen sellainen ihminen.

Hjällbo ja Bergsjön ovat Ruotsin poliisin listalla alueista, joissa rikollinen toiminta vaikuttaa paikallisten elämään ja joissa poliisin on tavallista vaikeampi toimia. Molemmilla alueilla noin yhdeksän kymmenestä asukkaasta on syntynyt ulkomailla tai omaa kaksi ulkomailla syntynyttä vanhempaa.

Myös työttömyysluvut ovat huomattavasti muuta kaupunkia korkeammat, kuten usein poliisin listaamilla alueilla.

Esaiassonin mukaan jako ”ulkomailla syntyneisiin” ja ”syntyperäisiin ruotsalaisiin” on kuitenkin liian ylimalkaista. Ruotsalaisista ja maahanmuuttajista puhuvat ne, jotka eivät asu lähiössä. Siellä todellisuus on kirjavampi.

”On kyse etnisistä ryhmistä kuten arabeista, puolalaisista, assyrialaisista, syyrialaisista, kurdeista, iranilaisista, somaleista, turkkilaisista, suomalaisista (ei niin monia enää), serbeistä, kroaateista, bosnialaisista, eritrealaisista, albaaneista, romaneista, eteläamerikkalaisista, palestiinalaisista”, Esaiasson kirjoittaa.

Tutkimuksen lähiöissä neljä kymmenestä asukkaasta sanoi viihtyvänsä alueilla erittäin hyvin ja toiset neljä melko hyvin. Luvut ovat Ruotsin keskiarvoa matalampia, mutta silti hyviä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä Hjällbossa ja Bergsjönissä asumisessa on parasta.

Vastaukset olivat lyhyempiä kuin vastaukset kysymykseen parannusehdotuksista. Tässä yksi esimerkki arabitaustaiselta naiselta:

”Kaikki juttelevat ja tuntevat toisensa. Työ ja ratikka ovat lähellä. Minun tyttäreni on turvassa, kun hän kulkee kotiin metsän läpi. Koulu? Se on hyvä ja siitä voidaan tehdä parempi.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Arvostettu historioitsija tunnusti nuoren avovaimonsa surman Pietarissa – Nyt miehestä on paljastumassa väki­valtainen puoli, jota ovat peitelleet sekä yliopisto että poliisi

    2. 2

      Vuonna 1879 valmistunut Aleksanterin teatteri rapistui remontti­kuntoon, mutta korjaajaa ei löydy

    3. 3

      HS-analyysi: Lakko juuri joulu­sesongin alla avaa Postin kilpailijoille mahdollisuuden vallata markkinoita

    4. 4

      Ruotsissa räjähtelee viikoittain, Suomessa ammattirikolliset vaihtoivat pommit kyniin 20 vuotta sitten – Viranomaiset valittavat rikollisten kanteluista, vaikka ne suojaavat heitä väkivallalta

    5. 5

      Sdp:n valtuustoryhmä erotti Abdirahim ”Husu” Husseinin määrä­ajaksi

    6. 6

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    7. 7

      Äidin sota-ajan kirje sysäsi Antti Matilaisen tutkimusretkelle: Historiallisen Helsingin ytimestä löytyi unohdettu pakopaikka

    8. 8

      Populistien pelättiin sotkevan Euroopan unionin, mutta lopulta jäsenmaat tekivät sen itse

    9. 9

      Häpeän kielitaitoani ja toistaiseksi olen onnistunut välttämään yliopistolla kurssit, jotka pidetään englanniksi

    10. 10

      Saksalais­parlamentaarikko unohti reppunsa junaan Suomessa, seurasi tapahtumasarja jonka jälkeen ylistykselle ei tullut loppua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    3. 3

      Posti pyrkii saamaan joulukortit ja -paketit perille, vaikka lakko kestäisi neljä viikkoa – HS kokosi vastauksia lakkoon liittyviin keskeisiin kysymyksiin

    4. 4

      Saksalais­parlamentaarikko unohti reppunsa junaan Suomessa, seurasi tapahtumasarja jonka jälkeen ylistykselle ei tullut loppua

    5. 5

      Yöllä aitaan leikattu reikä kuumentaa Postin lakkoa: Merimiesunionin puheenjohtaja uhkailee jo kauppamerenkulun pysäyttämisellä

    6. 6

      Tämä on ollut JVG:n vuosikymmen, mutta nyt Ville Galle sanoo, että se on ohi: ”Lätkäräppi on kuollut”

      Tilaajille
    7. 7

      Sdp:n valtuustoryhmä erotti Abdirahim ”Husu” Husseinin määrä­ajaksi

    8. 8

      Arvostettu historioitsija tunnusti nuoren avovaimonsa surman Pietarissa – Nyt miehestä on paljastumassa väki­valtainen puoli, jota ovat peitelleet sekä yliopisto että poliisi

    9. 9

      Mitkä Helsingin seudun kauppakeskuksista menestyvät, mitkä kuihtuvat? Asiantuntijat kertovat

      Tilaajille
    10. 10

      Tuntuvatko lento­kentän hinnat rahastukselta? Jopa Reissumies kulkee läpivalaisun kautta, kertoo Finavia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Nykyihmiset eivät jaksa odottaa tai käyttävät systeemiä siekailematta hyväkseen, ja se tukkii sairaaloiden päivystykset, sanoo lääkäri Anna Rajala

      Tilaajille
    3. 3

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    4. 4

      Viola Wallenius, 24, haaveili perhe-elämästä ja urasta Suomessa, mutta päätyi kahdeksanlapsisen perheen äidiksi Keniaan – Keskellä yötä minibussissa hänen käsiinsä syntyi uusi ihminen

      Tilaajille
    5. 5

      Illalla nukuttaa, mutta aamuyöllä alkaa valvominen – Liian varhainen heräily on monen vaiva, ja unitutkija kertoo, mistä siinä on kyse

      Tilaajille
    6. 6

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Monen kehossa jyllää näkymätön, pitkä­aikainen tulehdus, joka voi aiheuttaa ikäviä vaivoja – Nämä yhdeksän asiaa on hyvä tietää lievästä tulehduksesta

      Tilaajille
    9. 9

      Seksin puute ja pyykkivuoret eivät riko liittoja, vaan syy on paljon kipeämpi, sanoo terapeutti Maaret Kallio – ja hänellä on ratkaisu

      Tilaajille
    10. 10

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää