Asiantuntija arvioi: Venäjä tekee nyt taustalla kaikkensa, jotta Turkille löytyisi kasvoja suojeleva ulospääsy Syyrian konfliktista

Puhelinlinjat käyvät nyt kuumana Turkin, Venäjän ja Syyrian välillä, kun maat etsivät ratkaisua pattitilanteeseen.

Pohjois-Syyrian kurdialueille viime viikolla hyökännyttä Turkkia ovat vastassa Venäjän tukemat Bashar al-Assadinhttps://www.hs.fi/haku/?query=bashar+al-assadin joukot, jotka ryhtyivät sunnuntaina kurdien liittolaisiksi.

Kumpikaan konfliktin osapuoli ei ole hetkeen hievahtanut, ja Venäjä esittää tilanteessa sovittelijan roolia. Venäjä on ilmoittanut huolehtivansa, etteivät Turkin ja Syyrian joukot ajaudu yhteenottoihin.

Mutta onnistuuko pyrkimys – vai voiko tilanteesta vielä kehkeytyä kahden valtion eli Turkin ja Syyrian välinen sota?



Tuskinpa, sanoo Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokalliohttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä.

Syyrian armeija on käynyt lähes kahdeksan vuotta vaikeaa sotaa, ja joukkojen toimintakyky on heikentynyt huomattavasti.

”Ulkopuolisesta avusta äärimmäisen riippuvainen Syyria ei pysty suoraan haastamaan Turkin aseellista voimaa”, Patokallio arvioi.

”Ei ole kapasiteettia eikä varmasti myöskään intoa.”

Turkin hyökkäystä puolestaan hillitsee Venäjän läsnäolo.

Venäjän puolustusministeriö on kertonut sen sotilaspoliisien partioivan Turkin ja Syyrian joukkojen välissä.

Tiistaina verkossa levisi myös videoita venäläisistä sotilaista yhdysvaltalaisten hylkäämissä tukikohdissa Pohjois-Syyriassa. Videoillahttps://www.youtube.com/watch?v=X5dyWr7NAhY&feature=yout+u.be sotilaat naureskelivat jääkaappeihin jääneille limsapulloille ja aterioille, jotka olivat jääneet kesken äkillisesti häipyneiltä amerikkalaissotilailta.

Patokallion mukaan Turkki ei välttämättä uskalla käyttää tykistöä tai ilmaiskuja Syyrian joukkoja vastaan venäläisten takia.

”Se on vaikeampaa, kun on mahdollisuus, että tulee vahingossa venäläisuhreja.”

Lue myös HS-analyysi: Trumpin päätös hylätä kurdit aiheutti myhäilyä Moskovassa, jossa voittoja lasketaan tulleen kolmehttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006274323.html

Vaikka valtioiden välistä sotaa ei mikään osapuoli halua, väkivaltaisia yhteenottoja tuskin pystytään välttämään.

”Tosiasiahan on, että hyökkäyksen myötä Turkin joukkoja on Syyrian maaperällä ilman Syyrian valtion kutsua”, Patokallio huomauttaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan vakuutti keskiviikkonahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006273648.html, että hän aikoo jatkaa hyökkäystään.

”Turkki ei tule koskaan julistamaan tulitaukoa”, Erdoğan vannoi ja osoitti sanansa etenkin Yhdysvalloille, joka oli ilmoittanut asettavansa Turkille pakotteita konfliktin takia.

Patokallion mukaan yhteenotot jäisivät kuitenkin rajallisiksi.

”Silti voi totta kai tulla sekä tietoisia että tahattomia välikohtauksia ja kuolonuhreja.”



Patokallio uskoo, että Venäjä tekee nyt taustalla kaikkensa löytääkseen jonkinlaisen ratkaisun kriisiin.

Presidentti Vladimir Putinillahttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinilla on nimittäin keskusteluyhteys kaikkien konfliktin osapuolten kanssa.

Katseet kääntyvätkin nyt Turkkiin: puskeeko se armeijaansa eteenpäin vai löytääkö se kasvoja suojelevan ulospääsyn esimerkiksi juuri Venäjän avulla?

Käytännössä kasvoja suojeleva ratkaisu Turkille voisi olla jonkinlainen kompromissi turvavyöhykkeestä.

Turkin alkuperäisenä tavoitteena on ollut vallata Syyrian puolelta 480 kilometriä pitkä ja noin 30 kilometrin päähän rajasta yltävä ”turvavyöhyke”, jolta kurdijoukot on siivottu pois.

Turkki pitää Syyrian kurdijoukkoja uhkana, sillä niiden ytimessä toimii asejoukkoja, jotka ovat kytköksissä Kurdistanin työväenpuolueeseen eli PKK:hon. Turkki pitää PKK:ta terroristijärjestönä, samoin kuin länsimaat Yhdysvallat ja EU mukaan lukien.

Poliittinen ulospääsy Turkille voisi olla, jos se voisi luoda esimerkiksi osittaisen rajavyöhykkeen.

Käytännössä rajalta vedettäisiin silloin kurdien SDF-joukot pois ja tilalle tulisi venäläisiä ja syyrialaisia sotilaita.



Voi kuitenkin olla, että vaikka teknisesti idea olisi toteutettavissa, se ei riitä Turkille.

”Antaako tekninen ratkaisu riittävästi poliittista suojaa, että Turkki voi sanoa, että operaatio onnistui?” Patokallio kysyy.

”Tällä hetkellä ei näytä siltä, että Turkilla on riittävän paljon kotiinvietävää tässä asiassa.”

Jos Turkki ei löydä sopivaa kompromissia, sillä on Patokallion mukaan kykyä ja voimaa edetä Syyriassa.

Venäjällä on jopa spekuloitu, laukaisisiko Turkin ja Syyrian yhteenotto Naton perussopimuksen viidennen artiklan eli yhteisen puolustusvelvoitteen. Jos laukaisisi, Natosta tulisi Syyriassa osapuoli, joka joutuisi sotimaan Syyriaa ja sitä tukevaa Venäjää vastaan Turkin rinnalla.

Patokallio ei pidä todennäköisenä, että Nato-maat ottaisivat Turkilta innoissaan kutsua vastaan. Turkki tuskin itsekään edes tekisi aloitetta.

”Siitä ei tulisi kenellekään mieluisaa tulosta, vaan se johtaisi vain entistä syvempään poliittiseen kriisiin.”