Ulkomaat    |   HS Barcelonassa

Yli puoli miljoonaa osallistui ”vapausmarssille” Barcelonassa, satoja loukkaantunut

Yleislakko ja satojentuhansien mielenosoitus pysäyttivät Barcelonan. Väkivaltaisuudet yltyivät yön aikana.

Barcelona

Katalonian suuren protestiviikon huipennus ja yleislakkopäivä pääkaupunki Barcelonassa päättyi perjantain ja lauantain välisenä yönä kaoottisiin protesteihin ympäri Barcelonan keskustaa. Väkivaltaisuudet pahentuivat Espanjan Barcelonassa poliisin ja mielenosoittajien välillä lauantain vastaisena yönä.

Separatistit ovat heitelleet poliisia polttopulloilla kivillä ja ilotulitteilla, ja nämä ovat vastanneet kumiluodeilla ja kyynelkaasulla.

Uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajien mukaan tilanne kiristyi, kun nuorten mielenosoittajien ryhmiä kokoontui mellakoimaan poliisiaseman läheisyyteen. Yhteenotot kiihtyivät myös Plaza de Catalunyan lähellä La Ramblan kävelykadulla, jossa poliisi yritti hajottaa satojen mielenosoittajien joukkoa vesitykillä. Poliisi on varoittanut englannin kielisessä tviitissä ihmisiä lähestymästä kaupungin keskustaa.

Suurin osa mielenosoittajista on AFP:n kirjeenvaihtajien mukaan kuitenkin marssinut rauhassa.

Perjantai-illan mielenosoitukset olivat tunnelmaltaan huomattavasti tämän viikon aikaisempia protesteja aggressiivisempia jo alkuillasta. Koolla oli myös huomattavasti enemmän ihmisiä.

Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli yli puoli miljoonaa.

Määrä voi olla myös huomattavasti tätä suurempi. Satojen kerrottiin loukkaantuneen mellakoissa.


Barcelona on helppo saada sekaisin: yhdellä laidalla meri, toisella vuoret. Kaupunkiin liikennettä syöttävät isot moottoritiet ja pääväylät voi sulkea valtavilla kymmenien tuhansien ihmisten marsseilla niin kuin nyt.

Perjantain aikana Barcelonan saapui viisi suurta mielenosoituskulkuetta, jotka olivat lähteneet liikkeelle kolmea päivää aiemmin Taragonasta, Gironasta, Lleidasta, Bergasta ja Tarragasta. Ja kun yleislakon vuoksi joukkoliikenne ei kulkenut ja monen yritykset ja kaupat olivat kiinni, kaupunki oli poikkeustilassa.

Iltakuudelta perjantaina alkoi rytistä. Espanjan valtiollinen poliisi ja nuoret huppupäiset mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin päämajalla. Valtion poliisi on itsenäisyysmielisille katalonialaisille punainen vaate, koska sillä mielletään olevan väkivaltaisemmat otteet kuin Katalonian omalla poliisilla Mossoksella.



Päivällä Barcelonan sydämessä kauppakatu Ramblaa pitkin vyöryi limittäin ja lomittain matkalaukkuja vetäviä turisteja ja Katalonian lippuihin kietoutuneita mielenosoittajia.

Ramblan pienet lehtikioskit olivat kiinni, samoin osa kaupoista veti oven eteen metalliverhot, kun ohi marssi vähän ärhäkämpi mielenosoittajajoukko. Muotokuvamaalarien pikkujakkaroille istahti kuitenkin pilapiirroksen itsestään matkamuistoksi haluavia ihan tavalliseen tahtiin, ja myös Tijani Makrini piti vaatekauppansa auki.

Makrinista on selvää, että näissä mielen­osoituksissa tavoitteena on ihan muu kuin häiritä kaupungille elin­tärkeiden turistien loman­viettoa. ”Ymmärrän, miksi ihmiset ovat liikkeellä.”

Barcelonan poikkeustila alkoi maanantaina, kun yhdeksän Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajaa sai 9–13 vuoden vankilatuomiot kaksi vuotta sitten lokakuussa laittomasti järjestetystä kansanäänestyksestä Katalonian itsenäistymiseksi.

Vaikea sanoa, onko tämä viikko yhden aikakauden päätös vai jonkin uuden ajan alku, sanoo Marta Rabinad Barcelonan satamatyöläisten neonkeltainen liivi päällään.

Koko satama oli lakossa ja Rabinad osoittamassa satamatyöläisten kanssa mieltään Barcelonan vallan ytimessä, Sant Jaumen aukiolla. Aukion toisella laidalla on Barcelonan kaupungintalo ja toisella Katalonian hallitusrakennus.


Sisään hallitusrakennukseen astelee vieras Madridista, keskusta-oikeistolaisen kansanpuolueen PP:n poliitikko Cayetana Álvarez de Toledo salamavalojen välkkyessä.

Rabinad tuhahtaa. Tarvitseeko kaikkien tulla tänne hakemaan irtopisteitä ensi kuun vaaleja varten, hän sanoo.

Katalonian ja Espanjan suhde on räjähdysherkkä. Välien hoitaminen ei juuri nyt ole kovin helppoa, sillä Espanjassa ei taaskaan ole hallitusta. Edessä ovat neljännet vaalit neljän vuoden sisään.

Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajien vankilatuomiot saivat odotetusti liikkeelle mielenosoittajat. Illaksi kaupunki todella täyttyi. Vaikka liikkeellä on perheitä ja moni korostaa rauhallisuuden tärkeyttä, turhautuneisuus purkautuu kaduilla myös uudenlaisena aggressiivisuutena.

Satamatyöläisten liiton jäsenet saavat olla vapaasti mitä mieltä haluavat Katalonian itsenäisyydestä, mutta työntekijät päättivät yksimielisesti lakkoilla perjantaina, Rabinad sanoo.

Rabinad on Katalonian itsenäisyyden kannattaja. Mutta ennen kaikkea nyt ollaan liikkeellä siksi, että ihmisillä täytyy demokratiassa olla mahdollisuus äänestää itse­näistymi­sestä, Rabinad sanoo.

”Kansanäänestys ei voi lähtökohtaisesti olla laitonta, kuten nyt. Voin hyvin hyväksyä sen tosiasian, että enemmistö äänestää itsenäistymistä vastaan, mutta en sitä, että kansanäänestystä ei voi missään oloissa järjestää.”

Se, että etenkin Barcelonassa on ollut levotonta koko viikon, ei ole Rabinadista mikään ihme. ”Ihmisten oikeustajuun ei mene se, että poliitikot saavat 13 vuoden vankeustuomioita siitä, että ovat poliitikkoja. He tekivät niin kuin miljoonat katalonialaiset halusivat heidän tekevän.”


Espanja on erikoinen kulma Eurooppaa.

Espanja on maa, joka ei voi kehuskella kovin pitkillä demokratian jaksoilla mutta kylläkin sillä, että maan rajat ovat pysyneet lähes muuttumattomina viisi vuosisataa.

Rajojensa sisällä Espanja on hyvin moninainen maa, jonka eri alueilla ja kansoilla kuten katalaaneilla ja baskeilla on eurooppalaisittain huomattavan laaja itsemääräämisoikeus.

Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin kiteytyvät kuitenkin samaan aikaan kaikki eurooppalaisen poliittisen kentän nykyiset ilmiöt.


Globalisaation ja digitalisaation työmarkkinoille tuomat mullistukset ovat pitkin 2000-lukua nostattaneet joka puolella Eurooppaa uudenlaisen epävarmuuden aallon. Moni etsii turvaa kansallisesta identiteetistä ja nationalismista. Tästä on kyse myös brexitissä, Skotlannin itsenäistymistoiveissa, Quebecin pyrkimyksissä irti Kanadasta. Flanderissa, Padaniassa, Etelä-Tirolissa.

Populismin vahva nousu ruokkii utopioita itsenäisyydestä. Samaan aikaan kansallisiltiot ovat koko ajan entistä riippuvaisempia toisistaan, oli kyse taloudesta tai turvallisuudesta.

Demokratia on kriisissä, Mūria Toneu Llobet sanoo.

Toneu Llobet istuu opiskelukaveriensa Judith Gonzáles Vilan ja Júlia Olivares Munmanyn kanssa Barcelonan yliopiston edessä ja odottaa mielenosoituksen alkua.

Kolmikko on Katalonian itsenäisyyden kannattajia ja hyvin perillä siitä, miten tapaus Kataloniaa voi tarkastella. Se on hyvä esimerkki siitä, miten eri kulmista perustuslain ongelmia ja oikeusvaltion periaatteita voi lähestyä.

Espanjan perustuslaki ei miljoonien katalonialaisten mielestä vastaa heidän käsitystään suorasta demokratiasta ja poliittisesta osallistumisesta, opiskelijat juttelevat.

Kolmikko pitää itsenäistymisliikkeen eräänlaisen uuden radikalisoitumisen taitekohtana finanssikriisiä ja vuotta 2008. Tämän kehitysvaiheen yksi kääntöpiste nähtiin ensin lokakuun 2017 kansanäänestyksessä ja nyt maanantaina poliitikkojen todella kohtuuttomissa tuomioissa, he sanovat.

Uutta on Barcelonan yössä nähty väkivalta – jos se nyt on väkivaltaa, Toneu Llobet sanoo.

”Olen väkivaltaa vastaan, mutta on toinen kysymys, onko roskapönttöjen polttaminen keskellä katua väkivaltaa. Ensi viikolla paikalla on uudet pöntöt.”


Ihmiset ovat liikkeellä puolustamassa perusoikeuksiaan, Toneu Llobet sanoo. ”Meillä täytyy olla oikeus järjestää asioistamme kansanäänestyksiä. Ilmeisin esimerkki on brexit-äänestys. Kyse on demokratian perusoikeuksista. Jos perustuslaki on tätä vastaan, sitä täytyy muuttaa.”

Juuri nyt mielenosoittajien otteita enemmän opiskelijoita mietityttää poliisin voimankäyttö, Gonzáles Vila sanoo. Katalonian poliisin on tietenkin näytettävä, ettei mitään laitonta suvaita. Barcelonassa ei kuitenkaan ole aiemmin nähty sitä, että mellakkapoliisi ampuu mielenosoittajia isoilla kumipalloaseillaan. Alkuviikosta nuori mies menetti luodista silmänsä.

”Olen 21-vuotias. Ei minun kuuluisi joutua selvittämään, miten minkäkin tyyppinen poliisin käyttämä luoti voi kimmota mistäkin tai mikä on paras tapa suojautua vesitykiltä. Haluan vain käyttää oikeuttani osoittaa mieltä”, Olivares Munmany sanoo.

Katalonian ja Espanjan konflikti – ja myös Katalonian sisällä itsenäisyyden kannattajien ja sen vastustajien suhde – on myös esimerkki enemmistön ja vähemmistöjen välisen suhteen hankauksesta. Miten moniarvoinen ja monietninen valtio toimii ja miten erikieliset ja identiteetiltään erilaiset ihmiset löytävät tapansa vaikuttaa demokratian instituutioissa?

Jos Katalonia eroaa Espanjasta, mitä jää jäljelle? Vaikka Gonzáles Vila kannattaa itsenäisyyttä, hän haluaa myös sitä, että itsenäinen Katalonia totta kai olisi myös Euroopan unionin jäsen ja säilyttäisi tiiviit suhteet Espanjaan.

Se ei ole mikään itsestäänselvyys. EU:n ja kansainvälisen yhteisön reaktiot Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin ovat olleet etäisiä. Muut maat ovat Espanjan valtiomallille hyvin lojaaleja.

”Brexit-äänestys todella antoi vauhtia itsenäistymisliikkeelle. Ja jos Skotlanti voisi itsenäistyä, miksei Katalonia”, Mūria Toneu Llobet kysyy, vaikka tietää toki, miksi Katalonian ja Skotlannin vertailu on kovin vaikeaa.

Sen, mistä irrottaudutaan, olisi myös oltava valmis prosessiin.

Katalonian separatistit ovat myös siitä kiinnostavassa tilanteessa, ettei heillä ole Kataloniassa enemmistöä puolellaan. Myös joulukuun 2017 aluevaaleissa itsenäisyyttä vaativat saivat vähemmän ääniä kuin sitä vastaan olevat puolueet.

Espanjan korkein oikeus niittasi nyt Katalonian mahdollisuudet itsenäistyä, jos ja kun kansanäänestyksen järjestäminen itsenäistymisestä on kiellettyä.

”Totta kai äänestin kaksi vuotta sitten”, Marta Rabinad sanoo.

”Äänestys oli hyvin erikoinen. Poliisi yritti estää monissa paikoissa äänestämisen. Itsekin pelkäsin mennä äänestämään.”

Laittomaksi jo ennalta todettuun kansanäänestykseen osallistuivat lähinnä vain itsenäisyyttä haluavat. Siksi tulos, jossa 91 prosenttia kannatti itsenäisyyttä, on lähinnä kiinnostava yksityiskohta.

Tosiasiassa Katalonia on jakautunut kahtia, eikä itsenäisyysmielisillä ole koskaan ollut enemmistön tukea.

Illan ja yön tuntien yhteenotot ja väkivaltaisuudet ovat järkyttäneet monet katalonialaiset. Protestoijien joukossa on anarkisteja myös muualta Euroopasta kuten Saksasta, Ranskan ja Italiasta.

Oma lukunsa ovat barcelonalaiset Espanjan yhtenäisyyttä ajavat uusnatsit, jotka ovat hyökkäilleet Katalonian itsenäisyysaktiviestin kimppuun yön protesteissa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    2. 2

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    3. 3

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    4. 4

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    7. 7

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    8. 8

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    9. 9

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    10. 10

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    10. 10

      Markku Laurila vaihtoi diesel-Volvon ladattavaan hybridiin: nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää