Onko Putinista Syyrian vaikean tilanteen purkajaksi? ”Venäjä haluaa ulos konfliktista mahdollisimman hyvillä pisteillä”, arvioi tutkija

Venäjän presidentti Vladimir Putinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan tapaavat toisensa tiistaina Sotšissa. Presidenttien tapaamisesta odotetaan alkua Syyrian vaikean ja monimutkaisen sodan purkamiselle.

Konflikti eskaloitui uuteen suuntaan, kun Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Pohjois-Syyriasta ja Turkki hyökkäsi kurdien hallitsemille alueille ajaakseen kurdijoukot pois rajalta.

Venäjä riensi täyttämään Yhdysvaltojen jättämän aukon, ja pyrkii nyt näyttäytymään rauhantekijänä alueella. Venäjä onkin avainasemassa neuvotteluissa, sillä se on onnistunut säilyttämään toimivat välit moniin alueen eri toimijoihin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alarantahttps://www.hs.fi/haku/?query=toni+alaranta.

”Venäjä ja Turkki tarvitsevat toisiaan, mutta kyllä Venäjä enemmän määrittelee, mitä Syyriassa tehdään, kuin toisinpäin”, Alaranta sanoo.

Yhdysvaltojen vetäytyminen Syyriasta merkitseekin, että Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadiahttps://www.hs.fi/haku/?query=bashar+al-assadia tukevilla Venäjällä ja Iranilla on entistä enemmän sananvaltaa alueen kehitykseen.

Tilanne Koillis-Syyriassa on erittäin riskialtis. Turkin apuna on Syyrian hallitusta vastustavia islamistikapinallisia ja jihadistiryhmiä. Kurdijoukot taas pyysivät Syyrian armeijalta apua, mihin Syyrian armeija suostui.

Turkin ja Syyrian joukkojen välissä on Venäjän sotilaita, jotka pitävät joukkoja erillään toisistaan.

Tilannetta ei helpota se, että Turkki on Nato-maa. Tällä hetkellä Naton sotkeminen konfliktiin ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä.

Raja-alueella vallitsee viiden päivän tulitaukosopimus, jonka aikana kurdeilla tulisi olla mahdollisuus evakuoitua rajalta. Uutistoimistojen mukaan kurdijoukot ovat viikonloppuna alkaneet vetäytyä Ras al-Ainin kylästä Turkin rajalta.

Kurdijoukkojen tiedottajan mukaan Turkin joukot eivät kuitenkaan ole antaneet kurdien vetäytyä turvallisesti. Tulitaukosopimustakin on rikottu puolin ja toisin.

Turkki on pyytänyt Yhdysvaltoja hoputtamaan entisiä kurdiliittolaisiaan pois rajavyöhykkeeltä. Erdoğan on uhannut ”murskata kurditaistelijoiden päät”, jos heitä löytyy raja-alueilta 120 tunnin tulitauon päätyttyä tiistaina.

Ihmisoikeus­järjestöjen mukaan Turkki ja sen tukemat joukot ovat syyllistyneet sotarikoksiin Pohjois-Syyrian hyökkäyksessä.

Venäjän intressissä on synnyttää sopimus, joka estäisi tilanteen kärjistymisen Syyrian ja Turkin väliseksi sotilaalliseksi yhteenotoksi. Palkinnoksi Venäjä saa enemmän vaikutusvaltaa Lähi-idässä.

Venäjä suhtautuu ymmärtäväisesti Turkin huoleen kurdijoukoista sen rajalla, Alaranta sanoo. Neuvotteluiden odotetaankin johtavan Turkin toivoman turvavyöhykkeen syntymiseen.

Venäjä ei ole kuitenkaan suostumassa turkkilaismiehitykseen turvavyöhykkeellä tai Turkin ajatukseen väestönsiirrosta, eli syyrialaispakolaisten siirtämisestä kurdien alueille, Alaranta arvioi.

”Venäjä luultavasti asettaa jonkin aikarajan, jonka sisällä Turkki voi poistua Syyriasta menettämättä kasvojaan. Turkki voi siten osoittaa kansalaisilleen, että operaatio onnistui ja PKK:n [Kurdistanin työväenpuolueen] uhka on poissa”, Alaranta sanoo.

Turkki voisi suostua siihen, että Syyria ottaa kurdien hallitsemat alueet sotilaallisesti haltuunsa Venäjän avustuksella. Turkki on tukenut al-Assadia vastustavia joukkoja Syyriassa, mutta Syyrian hallitusten joukkojen läsnäolo sen rajalla ei sitä haittaa.

Vastineeksi Venäjä ja Syyria voisivat odottaa Turkkia hillitsemään tukemiaan islamistijoukkoja Idlibissä.



Kurdien ja muiden alueella asuvien kansanryhmien tulevaisuus on hämärän peitossa.

”Venäjä ei välitä kurdeista sen enempää kuin yhdysvaltalaisetkaan. Kuten monta kertaa aiemminkin, venäläiset, länsimaat ja alueelliset toimijat ovat käyttäneet kurdeja omien intressien ajamiseen.”

Venäjä haluaa kuitenkin ulos konfliktista mahdollisimman hyvillä pisteillä, Alaranta arvioi. Siksi se saattaa painostaa Syyrian hallintoa antamaan pieniä myönnytyksiä kurdeille.

Alaranta arvelee, että Putin ottaa tiistain tapaamisessa esille myös Luoteis-Syyriassa sijaitsevan Idlibin maakunnan tilanteen.

Idlib on viimeinen alue Syyriassa, joka on Syyrian hallitusta vastustavien joukkojen hallinnassa. Joukot ovat kovan linjan islamisteja ja radikaaleja jihadisteja sekä Syyriasta että ulkomailta.

”Turkillakaan ei ole kontrollia näihin ryhmiin, vaikka se niitä aseistaa ja tukee.”

Heidän kohtalonsa on Syyrian konfliktin vaikeimpia kysymyksiä, Alaranta sanoo.

”Osa kapinallisista on valmiita neuvottelemaan, mutta sitten on jihadisteja, joiden kanssa Venäjä ja Syyria eivät suostu neuvottelemaan. Se on se vaikein kysymys, että taistellaanko siellä sitten viimeiseen mieheen ja aiheutetaan mahdollisimman paljon tuhoa, vai lähdetäänkö sieltä johonkin?”

Joka tapauksessa Venäjän ja Turkin presidenttien tapaaminen tiistaina tarjoaa jo näkymiä Syyrian konfliktin loppuvaiheille, Alaranta sanoo.

”Odotan, että he pyrkivät jo isommalla mittakaavalla tätä konfliktia purkamaan. Aika näyttäisi olevan kypsä näille ratkaisuille.”