Chilen levottomuuksissa radikaali­siipi tekee tuhopolttoja ja ryöstelee eivätkä sotilaat kaihda voimaa: Tutkija sanoo, että se kuuluu maan mielenosoitus­kulttuuriin

Chile on sodassa, julisti presidentti Sebastián Piñerahttps://www.hs.fi/haku/?query=sebastian+pinera viikonvaihteessa, kun mielenosoitukset elämän kallistumista ja eriarvoistumista vastaan olivat kärjistyneet maan pahimmiksi levottomuuksiksi vuosikymmeniin.

”Olemme sodassa voimakasta vihollista vastaan, joka on valmis käyttämään rajatonta väkivaltaa”, Piñera sanoi sunnuntai-iltana paikallista aikaa eli varhain maanantaina Suomen aikaa.



Jopa kenraali Javier Iturriagahttps://www.hs.fi/haku/?query=javier+iturriaga, jonka Piñera nimesi johtamaan hätätilatoimia, yritti maanantaina pehmennellä presidentin dramaattista lausuntoa.

”En ole sodassa kenenkään kanssa”, Iturriaga kommentoi La Tercera -sanomalehden mukaanhttps://www.latercera.com/nacional/noticia/la-verdad-no-estoy-guerra-nadie-general-iturriaga-se-desmarca-dichos-del-presidente-pinera/870824/.

Vihollisella Piñera tarkoitti mielenosoittajien radikaalisiipeä, joka on muun muassa tehnyt tuhopolttoja ja ryöstöjä. Toisaalta turvallisuusjoukkoja on arvosteltuhttps://www.t13.cl/noticia/nacional/indh-anuncia-querellas-violencia-policial-y-denuncia-caso-desnudamientos kovista otteistahttps://www.eldesconcierto.cl/2019/10/18/pediran-explicaciones-a-chadwick-y-director-general-de-carabineros-por-violencia-policial/ myös rauhanomaisempia mielenosoittajia vastaan. Chileläinen ihmisoikeusjärjestö INDH kertoi Teletrece-uutisohjelman mukaan, että poliisi on syystä tai toisesta muun muassa riisunut vaatteet yhdeksältä ihmiseltä.

Suuri osa mielenosoittajista on tyytynyt kalistelemaan kattiloita, mikä on tyypillinen protestiele Latinalaisessa Amerikassa.

Eräät kasvot mielenosoituksille on antanut pyörätuolissa istuva 93-vuotias nainen, joka Teletrecen jakamalla videollahttps://www.instagram.com/p/B32wZ4MgYpc/ paukuttaa raastinrautaa puukapulalla ja saa ihastuneita halauksia muilta mielenosoittajilta.
Viime päivien vandalismi ei ole erityisen yllättävää, sillä se miltei kuuluu Chilen mielenosoitusperinteeseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Wigellhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikael+wigell, joka on perehtynyt Latinalaisen Amerikan maihin. Hän kertoo, että Chilen vasemmistossa on kovan linjan siipi, joka lähtee herkästi kaduille, ja mielenosoitusten yltymistä on voinut odottaa siitä lähtien, kun oikeistolainen Piñera aloitti presidenttinä viime vuoden maaliskuussa.

Wigellin mukaan Chilen turvallisuusjoukot puolestaan käyttävät herkästi liiallista voimaa, minkä juuret voi hänen mielestään johtaa kenraali Augusto Pinochetinhttps://www.hs.fi/haku/?query=augusto+pinochetin diktatuuriin vuosina 1973–1990.

”Tämä polarisaatio tekee tilanteista räjähdysherkkiä.”

Santiagon pääkaupunkialueelle ja yhdeksälle muulle Chilen 16 hallintoalueesta oli sunnuntaina julistettu hätätila. Santiagoon ja kolmelle muulle alueelle oli määrätty myöhäisiltaa ja yötä koskeva ulkonaliikkumiskielto. Koulut pysyivät kiinni useilla alueilla maanantaina.

Kolmen kiivaan protestipäivän päätteeksi turvallisuusjoukot olivat ottaneet kiinni 1 462 ihmistä, joista 614 Santiagossa, kertoi uutistoimisto AFP.

Ainakin 16 bussia oli poltettu, lähes jokaiselle Santiagon 164 metroasemasta oli hyökätty tuhoamistarkoituksessa, ja kymmeniä kauppoja oli ryöstelty, kertoivat viranomaiset AFP:n mukaan.

Tuhopolttojen seurauksena Santiagon alueella kuoli sunnuntaina ainakin seitsemän ihmistä, viisi tekstiilitehtaassa ja kaksi supermarketissa. Viranomaisten mukaan kuolonuhreja on kertynyt yhteensä 11.

Santiagossa on poltettu myös muun muassa energiayhtiön pääkonttori ja pankki.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia ja videoitahttps://www.instagram.com/p/B32HmHeizV3/ busseista, jotka on hylätty kadunvarteen ovet auki – väitetysti ikään kuin tarjolle poltettavaksi.
Mielenosoittajat ovat väittäneet myös turvallisuusjoukkojen sytyttäneen tulipaloja. Sanomalehti El Ciudadano uutisoihttps://www.elciudadano.com/chile/video-confirma-que-incendio-de-supermercado-en-san-antonio-fue-causado-por-carabineros/10/20/ sosiaalisessa mediassa levinneen videonhttps://twitter.com/hernan_sr/status/1185759510369067008 perusteella, että supermarketin tulipalo San Antonion kaupungissa sai alkunsa poliisin ampumasta kyynelkaasupanoksesta.

Sotilaat ovat partioineet Santiagon kaduilla panssaroiduilla ajoneuvoilla, ja heidän aggressiivisuutensa on suututtanut chileläisiä.

Radio Villa Francia esimerkiksi jakoi Instagramissahttps://www.instagram.com/radiovillafrancia/ videon, jossa turvallisuusjoukot hakkasivat pampuilla ilmiselvästi alakouluikäistä lasta, mutta Instagram ilmeisesti sensuroi sen. Pöyristystä on herättänyt myös sosiaalisessa mediassa levinnyt videohttps://www.instagram.com/p/B32g7FnFWnu/, jolla mellakkapoliisit näyttävät nuuskaavan huumeita kadulla kesken operaationsa.
”Sotilaiden lähettäminen kaduille ei ratkaise tätä kriisiä”, Valparaíson vasemmistolainen pormestari Jorge Sharphttps://www.hs.fi/haku/?query=jorge+sharp kommentoihttp://www.mercuriovalpo.cl/impresa/2019/10/21/papel/ Chilen vanhimmalle sanomalehdelle El Mercurio de Valparaísolle, jonka toimitus kärsi pahat vahingot tuhopolton takia.

”Ihmiset kokevat paljon vihaa, pahaa oloa ja suuttumusta. – – Käsillä oleva hetki vaatii suuremman roolin myöntämistä ihmisille, jotka haluavat muutosta.”

Mielenosoitusten takana on päätös korottaa matkalippujen hintoja jo toistamiseen tänä vuonna muun muassa Santiagon metrossa, joka on Etelä-Amerikan metroista laajin ja nykyaikaisin mutta myös kalleimpia. Yhden metromatkan hinta ruuhka-aikana nousi pari viikkoa sitten 800 pesosta (1,01 eurosta) 830 pesoon (1,04 euroon). Korotus ei ollut suhteellisesti valtava, mutta monelle se edusti kortta, joka katkaisi kamelin selän.

Chilen bruttokansantuote henkeä kohti on Etelä-Amerikan suurin, mutta silti vähimmäispalkka siellä on vain 301 000 pesoa eli eli noin 380 euroa kuukaudessa. Santiagossa tyypillisiin työmatkoihin eli edestakaiseen metromatkaan ruuhka-aikoihin runsaana 20 päivänä kuukaudessa kuluu noin 45 euroa.

Vertailun vuoksi: Suomen pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä kahden vyöhykkeen kausilippu 30 päivälle maksaa 59,70 euroa, vain noin kolmanneksen enemmän kuin Santiagon tyypilliset työmatkakustannukset, vaikka palkkataso on moninkertainen.

Chileläisten suuttumus ei koske pelkkiä julkisen liikenteen hintoja. Muun muassa koulutus, sähkö ja terveydenhuolto ovat kallistuneet, vaikka esimerkiksi terveydenhuollon tola on vain huonontunut. Myös eläkkeet ovat pieniä.

”Tyytymättömyys on kuplinut jo pidempään varsinkin Santiagossa. Eriarvoisuutta on aika paljon. Elämä on kallistunut, eivätkä palkat ole seuranneet perässä”, Wigell sanoo.

Tunnetta eriarvoisuuden kasvusta ja eliitin erioikeuksista lisäsi aiemmin tänä vuonna paljastushttps://www.cnnchile.com/pais/casa-pinera-caburgua-3-anos-cotizaciones_20190528/, että presidentti Piñera on jättänyt maksamatta kiinteistöverot maaseutuasuntonsa 20 hehtaarin tontista 30 vuoden ajalta, eikä verottaja pysty perimään saataviaan takautuvasti kuin kolmen vuoden ajalta.

Poliittista oikeistoa edustava Piñera, 69, on taustaltaan liikemies ja miljardööri. Hän on vuorotellut presidenttinä vasemmistolaisen Michelle Bachelet’nhttps://www.hs.fi/haku/?query=michelle+bachelet%E2%80%99n kanssa, edellisen kerran vuosina 2010–2014 eli Bacheletin kahden kauden välissä. Bachelet ei voinut enää hakea jatkokautta viime vaaleissa.

Protestit alkoivat opiskelijoiden kehotuksella matkustaa pummilla ja kasvoivat suurmielenosoituksiksi vasta viime perjantaina. Piñera taipui lauantaina perumaan matkalippujen hinnankorotuksen, mutta se ei ole hillinnyt protesteja.

”Nykyinen hallitus ei ole ehkä ollut korvat tarpeeksi höröllä. Se olisi ehkä voinut ehkäistä mielenosoituksia toimimalla aiemmassa vaiheessa. Luulen, että Bachelet’n hallitus olisi kuunnellut tuntemuksia tarkemmin”, Wigell sanoo.

Hän huomauttaa, että Chilen mielenosoittajien huolenaiheet ovat samankaltaisia kuin Ranskan niin sanotuilla keltaliiveillä, jotka innostivat liikkeelle valtavat kansanjoukot, mutta ajan mittaan protestiliike väsähti.

Wigell uskoo, että presidentti Piñera yrittää tarjota lisää myönnytyksiä, jotka hajottaisivat mielenosoitusrintaman kahtia, pehmeään ja kovaan siipeen.

”Jos kadulle jäävät vain hardlinerit, jotka hajottavat paikkoja, se vie heiltä legitimiteetin.”