Ulkomaat

Kenraali ravisti jumalhahmon kättä ja Japani muuttui – tiistaina vietetään uuden keisarin kruunajaisia

Japanin keisariin ei enää suhtauduta jumalhahmona, mutta keisariperheellä on yhä erityinen rooli Japanin kulttuurissa ja politiikassa. HS näyttää keisarin kruunajaiset suorana aikaisin tiistaiaamuna.

Tokio

Torstaiaamuna 27. syyskuuta vuonna 1945 yhdysvaltalainen kenraali Douglas MacArthur tarttui molemmin käsin Japanin keisarin Hirohiton käteen Yhdysvaltain lähetystörakennuksessa Tokiossa.

Kättely oli moukkamainen virhe, sillä jumalhahmona palvottua keisaria ei olisi saanut tavallinen kuolevainen edes koskea. Silminnäkijöiden mukaan Hirohiton käsi vapisi mutta hän antoi päätä pidemmän Arthurin ravistella itseään.

Tuosta hetkestä käynnistyi modernin Japanin uusi aikakausi, joka määrittelee maan suuntaa vielä nykyäänkin.

Natsi-Saksan kanssa liittoutunut Japani oli hävinnyt sodan, ja jumalkeisari joutui Yhdysvaltain painostuksesta luopumaan maallisesta vallasta. Japanin tuhansia vuosia vanhaa keisari-instituutiota ei kuitenkaan tuhottu.

Keisarisuku sai siis jatkaa, mutta Yhdysvaltain sanelemassa uudessa perustuslaissa keisarin rooli rajattiin pelkäksi kansakunnan yhtenäisyyden symboliksi.

Japanin omalaatuiseen keisaritarinaan kirjoitetaan jälleen uutta lukua tiistaina Tokiossa, jonne yli 180 valtion edustajat ovat kokoontuneet seuraamaan edesmenneen keisari Hirohiton pojanpojan Naruhiton kruunajaisia.

Nyt eletään jälleen uutta, aivan erilaista aikakautta, joka näkyy muun muassa keisariperheen uudenlaisena avoimuutena ja lisääntyneenä vuorovaikutuksena kansalaisten kanssa.


Naruhito nousi keisariksi jo viime keväänä, kun hänen isänsä Akihito päätti siirtyä eläkkeelle ikäänsä ja terveyteensä vedoten. Tiistaina Tokiossa nähdään harvinainen seremonia, jossa Naruhito kruunataan virallisesti keisariksi perinteisessä šintolaisessa rituaalissa. Viimeksi sellainen on nähty marraskuussa 1990.

Muinaisen šintolaisen tarinan mukaan keisariperhe periytyy suoraan auringon jumalattaresta Amaterasusta. Uskonto, politiikka ja moderni maailma kietoutuvatkin Japanin keisarin kruunajaisissa yhteen kiintoisalla tavalla.

Silminnäkijöinä seremoniassa on useita länsimaisia kuninkaallisia, kuten Britannian prinssi Charles, sekä esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kutsuvieraita on yhteensä yli kaksituhatta.

Niinistö saapui jo maanantaina Japaniin rouva Jenni Haukion seurassa. Maanantaina Niinistö tapasi pääministeri Shinzō Aben, kun taas Haukio vieraili tänä vuonna avatussa japanilaisessa Muumilaakso-teemapuistossa Hannossa lähellä Tokiota.


Lähestyvä keisariseremonia ei vielä maanantaina juuri näkynyt pilvisen harmaan Tokion katukuvassa. Yksi syy voi olla se, että tiistaille suunniteltua keisarin juhlaparaatia päätettiin lykätä marraskuulle, koska Japaniin iski viikko sitten pahin taifuuni vuosikymmeniin.

Hagiris-taifuuni tappoi 80 ihmistä, ja raivaustyöt pahimmilla tuhoalueilla ovat yhä käynnissä

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat käytännössä saneli Japanille uuden perustuslain, jossa keisarilta vietiin poliittinen valta. Minkä vuoksi keisaria sitten tarvitaan yhä?

”Keisarilla ei ole poliittista valtaa, mutta siitä huolimatta hänellä on yhä paljon vaikutusvaltaa”, sanoo keisari-instituuttiin perehtynyt Open Universityn professori Takeshi Hara.

Hänen mukaansa esimerkiksi vuoden 2011 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen keisari Akihiton myötätuntoisuudella oli suuri vaikutus siihen, että japanilaiset toipuivat katastrofista.


Haran mukaan keisarin imago muuttuu aikakausien mukana mutta japanilaiset suhtautuvat keisariperheisiinsä silti vakavammin kuin eurooppalaiset kuninkaallisiinsa.

”Japanilaiset pitävät keisaria ja keisariperhettä aina hyvin erityisinä olentoina.”

Keisarien valtakaudet auttavat japanilaisia jopa hahmottamaan ajan kulumista. Kun keisari vaihtuu, vanha aikakausi päättyy ja uusi alkaa. Tällä voi olla jopa psykologista merkitystä, sanoo Japanin keisareihin perehtynyt Oulun yliopiston historian emeritusprofessori Olavi K. Fält.

”Japanilaiset ymmärtävät ajan kulun keisarien valtakausina. Jos vaikka on kokenut eläneensä huonoja aikoja, uudesta keisarista alkaneelle uudelle aikakaudelle voi asettaa toiveita, että ajat muuttuisivat paremmiksi.”

Fältin mukaan keisarilla on Japanissa yhä rooli myös eräänlaisena šintolaisuuden ylipappina, joka muun muassa suorittaa satoon liittyviä rituaaleja.

Poliitikot päättivät viime keväänä, että Naruhiton valtaannoususta alkanut uusi aikakausi on nimeltään reiwa. Virallisesti se on käännetty ”kauniiksi harmoniaksi”, mutta reiwan voi kääntää myös ”järjestykseksi ja harmoniaksi”, Fält kertoo.

Erikoista on myös se, että reiwa on otettu muinaisesta japanilaisesta runoudesta, kun aiemmin keisarikauden nimitykset lainattiin kiinalaisesta traditiosta.


Millaisia odotuksia japanilaisilla sitten on uuden keisarin tuomalle uudelle aikakaudelle?

Siitä asti, kun kenraali MacArthur puristi keisari Hirohiton kättä, japanilaiset ovat joutuneet jatkuvasti pohtimaan historiaansa ja identiteettiään. Samaan aikaan kun nationalistiset liikkeet ovat viime vuosina nostaneet päätään useissa maissa, myös Japanissa on alettu kyseenalaistaa yhä äänekkäämmin niitä myönnytyksiä, joihin taivuttiin hävityn sodan jälkeen.

”Oikeistolaiset ihailevat sotaa edeltäviä keisareita, joilla oli entisen Japanin keisarikunnan perustuslain takaama karismaattinen auktoriteetti. Oikeistolaisten mielestä Yhdysvallat pakotti sodan hävinneen Japanin uudistamaan perustuslain, mutta nyt vanha pitäisi heidän mukaansa palauttaa, koska se merkitsee heidän mielestään aitoa itsenäisyyttä”, professori Hara sanoo.

Keisari Naruhito on kuitenkin sanonut kunnioittavansa sodan jälkeen tehtyä perustuslakia, joka keisarivallan rajoittamisen lisäksi rajoittaa Japanin asevoimien kehittämistä.

Keisariuteen liittyy myös symbolista valtaa.

”Keisarin asema yhtenäisyyden symbolina voi itsessään antaa äärioikeistolle eväitä rakentaa keisarin ympärille omaa agendaansa”, professori Fält sanoo.

”Vaikka keisarilla ei ole poliittista valtaa, keisariin on aina liittynyt hiljaista valtaa, jota erilaiset ryhmät ovat eri tilanteissa pyrkineet hyödyntämään.”

 


HS näyttää Naruhiton kruunajaiset suorana aikaisin aamulla tiistaina. Kruunajaisten kulkua Tokiossa seuraa HS:n toimittaja Jukka Huusko. Varsinainen seremonia alkaa noin kello 7 ja kestää puoli tuntia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    2. 2

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    3. 3

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    4. 4

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    7. 7

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    8. 8

      Turkin karkottama Isis-vaimo saapui Saksaan ja otettiin kiinni heti lento­kentällä

    9. 9

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    10. 10

      Lontoolaisessa luksus­hotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    6. 6

      Anna Rahikaisen lapsuudessa sattui traaginen onnettomuus, ja nyt hän kammoaa vanhoja autoja – HS:n lukijat kertovat peloista, jotka ovat periytyneet lapsuudesta

      Tilaajille
    7. 7

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    8. 8

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    9. 9

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    10. 10

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    10. 10

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää