Ulkomaat

Kenraali ravisti jumalhahmon kättä ja Japani muuttui – tiistaina vietetään uuden keisarin kruunajaisia

Japanin keisariin ei enää suhtauduta jumalhahmona, mutta keisariperheellä on yhä erityinen rooli Japanin kulttuurissa ja politiikassa. HS näyttää keisarin kruunajaiset suorana aikaisin tiistaiaamuna.

Tokio

Torstaiaamuna 27. syyskuuta vuonna 1945 yhdysvaltalainen kenraali Douglas MacArthur tarttui molemmin käsin Japanin keisarin Hirohiton käteen Yhdysvaltain lähetystörakennuksessa Tokiossa.

Kättely oli moukkamainen virhe, sillä jumalhahmona palvottua keisaria ei olisi saanut tavallinen kuolevainen edes koskea. Silminnäkijöiden mukaan Hirohiton käsi vapisi mutta hän antoi päätä pidemmän Arthurin ravistella itseään.

Tuosta hetkestä käynnistyi modernin Japanin uusi aikakausi, joka määrittelee maan suuntaa vielä nykyäänkin.

Natsi-Saksan kanssa liittoutunut Japani oli hävinnyt sodan, ja jumalkeisari joutui Yhdysvaltain painostuksesta luopumaan maallisesta vallasta. Japanin tuhansia vuosia vanhaa keisari-instituutiota ei kuitenkaan tuhottu.

Keisarisuku sai siis jatkaa, mutta Yhdysvaltain sanelemassa uudessa perustuslaissa keisarin rooli rajattiin pelkäksi kansakunnan yhtenäisyyden symboliksi.

Japanin omalaatuiseen keisaritarinaan kirjoitetaan jälleen uutta lukua tiistaina Tokiossa, jonne yli 180 valtion edustajat ovat kokoontuneet seuraamaan edesmenneen keisari Hirohiton pojanpojan Naruhiton kruunajaisia.

Nyt eletään jälleen uutta, aivan erilaista aikakautta, joka näkyy muun muassa keisariperheen uudenlaisena avoimuutena ja lisääntyneenä vuorovaikutuksena kansalaisten kanssa.


Naruhito nousi keisariksi jo viime keväänä, kun hänen isänsä Akihito päätti siirtyä eläkkeelle ikäänsä ja terveyteensä vedoten. Tiistaina Tokiossa nähdään harvinainen seremonia, jossa Naruhito kruunataan virallisesti keisariksi perinteisessä šintolaisessa rituaalissa. Viimeksi sellainen on nähty marraskuussa 1990.

Muinaisen šintolaisen tarinan mukaan keisariperhe periytyy suoraan auringon jumalattaresta Amaterasusta. Uskonto, politiikka ja moderni maailma kietoutuvatkin Japanin keisarin kruunajaisissa yhteen kiintoisalla tavalla.

Silminnäkijöinä seremoniassa on useita länsimaisia kuninkaallisia, kuten Britannian prinssi Charles, sekä esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kutsuvieraita on yhteensä yli kaksituhatta.

Niinistö saapui jo maanantaina Japaniin rouva Jenni Haukion seurassa. Maanantaina Niinistö tapasi pääministeri Shinzō Aben, kun taas Haukio vieraili tänä vuonna avatussa japanilaisessa Muumilaakso-teemapuistossa Hannossa lähellä Tokiota.


Lähestyvä keisariseremonia ei vielä maanantaina juuri näkynyt pilvisen harmaan Tokion katukuvassa. Yksi syy voi olla se, että tiistaille suunniteltua keisarin juhlaparaatia päätettiin lykätä marraskuulle, koska Japaniin iski viikko sitten pahin taifuuni vuosikymmeniin.

Hagiris-taifuuni tappoi 80 ihmistä, ja raivaustyöt pahimmilla tuhoalueilla ovat yhä käynnissä

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat käytännössä saneli Japanille uuden perustuslain, jossa keisarilta vietiin poliittinen valta. Minkä vuoksi keisaria sitten tarvitaan yhä?

”Keisarilla ei ole poliittista valtaa, mutta siitä huolimatta hänellä on yhä paljon vaikutusvaltaa”, sanoo keisari-instituuttiin perehtynyt Open Universityn professori Takeshi Hara.

Hänen mukaansa esimerkiksi vuoden 2011 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen keisari Akihiton myötätuntoisuudella oli suuri vaikutus siihen, että japanilaiset toipuivat katastrofista.


Haran mukaan keisarin imago muuttuu aikakausien mukana mutta japanilaiset suhtautuvat keisariperheisiinsä silti vakavammin kuin eurooppalaiset kuninkaallisiinsa.

”Japanilaiset pitävät keisaria ja keisariperhettä aina hyvin erityisinä olentoina.”

Keisarien valtakaudet auttavat japanilaisia jopa hahmottamaan ajan kulumista. Kun keisari vaihtuu, vanha aikakausi päättyy ja uusi alkaa. Tällä voi olla jopa psykologista merkitystä, sanoo Japanin keisareihin perehtynyt Oulun yliopiston historian emeritusprofessori Olavi K. Fält.

”Japanilaiset ymmärtävät ajan kulun keisarien valtakausina. Jos vaikka on kokenut eläneensä huonoja aikoja, uudesta keisarista alkaneelle uudelle aikakaudelle voi asettaa toiveita, että ajat muuttuisivat paremmiksi.”

Fältin mukaan keisarilla on Japanissa yhä rooli myös eräänlaisena šintolaisuuden ylipappina, joka muun muassa suorittaa satoon liittyviä rituaaleja.

Poliitikot päättivät viime keväänä, että Naruhiton valtaannoususta alkanut uusi aikakausi on nimeltään reiwa. Virallisesti se on käännetty ”kauniiksi harmoniaksi”, mutta reiwan voi kääntää myös ”järjestykseksi ja harmoniaksi”, Fält kertoo.

Erikoista on myös se, että reiwa on otettu muinaisesta japanilaisesta runoudesta, kun aiemmin keisarikauden nimitykset lainattiin kiinalaisesta traditiosta.


Millaisia odotuksia japanilaisilla sitten on uuden keisarin tuomalle uudelle aikakaudelle?

Siitä asti, kun kenraali MacArthur puristi keisari Hirohiton kättä, japanilaiset ovat joutuneet jatkuvasti pohtimaan historiaansa ja identiteettiään. Samaan aikaan kun nationalistiset liikkeet ovat viime vuosina nostaneet päätään useissa maissa, myös Japanissa on alettu kyseenalaistaa yhä äänekkäämmin niitä myönnytyksiä, joihin taivuttiin hävityn sodan jälkeen.

”Oikeistolaiset ihailevat sotaa edeltäviä keisareita, joilla oli entisen Japanin keisarikunnan perustuslain takaama karismaattinen auktoriteetti. Oikeistolaisten mielestä Yhdysvallat pakotti sodan hävinneen Japanin uudistamaan perustuslain, mutta nyt vanha pitäisi heidän mukaansa palauttaa, koska se merkitsee heidän mielestään aitoa itsenäisyyttä”, professori Hara sanoo.

Keisari Naruhito on kuitenkin sanonut kunnioittavansa sodan jälkeen tehtyä perustuslakia, joka keisarivallan rajoittamisen lisäksi rajoittaa Japanin asevoimien kehittämistä.

Keisariuteen liittyy myös symbolista valtaa.

”Keisarin asema yhtenäisyyden symbolina voi itsessään antaa äärioikeistolle eväitä rakentaa keisarin ympärille omaa agendaansa”, professori Fält sanoo.

”Vaikka keisarilla ei ole poliittista valtaa, keisariin on aina liittynyt hiljaista valtaa, jota erilaiset ryhmät ovat eri tilanteissa pyrkineet hyödyntämään.”

 


HS näyttää Naruhiton kruunajaiset suorana aikaisin aamulla tiistaina. Kruunajaisten kulkua Tokiossa seuraa HS:n toimittaja Jukka Huusko. Varsinainen seremonia alkaa noin kello 7 ja kestää puoli tuntia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    2. 2

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    3. 3

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    4. 4

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    5. 5

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    6. 6

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    7. 7

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    8. 8

      Whatsappista paljastui haavoittuvuus, joka mahdollistaa puhelimeen tunkeutumisen mp4-tiedostolla – päivitä versiosi heti

    9. 9

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    10. 10

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    10. 10

      Markku Laurila vaihtoi diesel-Volvon ladattavaan hybridiin: nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää